Suomalaisista yli puolet on edelleen sitä mieltä, että mielenterveyteen liittyvistä huolista on vaikeampi puhua kuin fyysisen terveyden ongelmista.
Uupumusta ja yksinäisyyttä: Mieli ry:n selvityksessä korona-aika on kuormittanut erityisesti nuoria aikuisia
Sosiaalinen eristäytyminen koettelee erityisesti nuoria. Yksinäisyys rasittaa heitä paljon enemmän kuin yli 65-vuotiaita.
– Koronakriisi kuormittaa eri tavoin meitä kaikkia, ja aivan erityisesti nuoria, toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Mieli ry:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas (38 prosenttia) suomalainen kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Eniten vastaajia kuormittavat korona ja siihen liittyvät rajoitukset. Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia.
Seuraavaksi eniten ihmisiä kuormittavat tulevaisuuden epävarmuus sekä omaan työhön ja terveyteen liittyvät asiat.
Hyvinvointia taas lisäävät erityisesti perhe, ystävät ja koti. 61–78 prosenttia 18–64-vuotiaista ajattelee näin. Ystävät ovat tärkeimpiä 18–24-vuotiaille.
IROResearch Oy toteutti kyselytutkimuksen valtakunnallisella kuluttajapaneelilla. Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä, jotka edustivat monipuolisesti eri väestöryhmiä 18-vuotiaista vanhimpiin ikäluokkiin asti.
Uupumusta ja ahdistusoireita
Lähes kaksi kolmesta (61 prosenttia) oli havainnut mielenterveyden ongelmia omassa lähipiirissään. Luku on täsmälleen sama kuin neljän vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.
Eikö koronatilanne olekaan vaikuttanut siihen? Sari Aalto-Matturin mukaan erot näkyvät siinä, mitä on havaittu ja missä ikäryhmässä.
Tavallisimmin vastaajat ovat tunnistaneet uupumusta (46 prosenttia), mutta alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista peräti kolme neljästä (75 prosenttia) on havainnut uupumusta itsessään tai lähipiirissään. Myös ahdistusoireet korostuvat nuorten vastauksissa: alle 35-vuotiaista noin kaksi kolmesta kertoo havainneensa ahdistusoireita omassa elämässään tai lähipiirissään.
Koronavuoden yksinäisyys rasittaa 18–24-vuotiaita huomattavasti enemmän kuin yli 65-vuotiaita.
Ikäryhmistä yli 65-vuotiaat raportoivat kyselyssä vähiten mielenterveyteen liittyviä havaintoja (41 prosenttia).
– Sosiaalinen eristäytyminen koettelee erityisesti nuoria, mikä on ymmärrettävää. Nuorten elämässä sosiaalisella vuorovaikutuksella ja kaverisuhteilla on erityisen suuri rooli, sanoo Aalto-Matturi.
Toki nuorille kasaantuu muutakin kuormitusta, kuten tulevaisuuden epävarmuus. Lähes joka toinen alle 35-vuotias kuormittuu tästä. Yksinäisyys rasittaa 18–24-vuotiaita huomattavasti enemmän (42 prosenttia) kuin 35-vuotiaita ja vanhempia (14–18 prosenttia).
Jopa joka viides 18–24-vuotias oli kokenut tai havainnut lähipiirissään itsetuhoisuutta, yli 45-vuotiaista vain muutama prosentti.
Nuorten horisontti on lyhyempi
Nuorten paha olo näkyy Mieli ry:n ylläpitämässä Sekasin-chatissa, jonka yhteydenottomäärät ovat kasvaneet hurjasti koronavuoden aikana. Keskusteluja käydään pari-kolmetuhatta kuukaudessa. Huhtikuussa 2020 määrä pomppasi yli 4000:n. Aikuisten Kriisipuhelimessa vastataan 6 000–8 000 soittoon joka kuukausi.
Viime vuonna yhteiskunnassa kannettiin huolta etenkin ikäihmisten yksinäisyydestä ja eristäytymisestä, ja he ovatkin olleet kovilla. Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen sanoo, että enemmän elämää nähneillä saattaa olla koettuja kriisejä takana ja enemmän keinoja selviytyä.
– Nuorten horisontti on lyhyempi. Vuosi kaksikymppisen elämässä on pidempi kuin viisi-kuusikymppisen elämässä.
Mielenterveysasioista on entistä helpompi puhua
Selvä myönteinen muutos neljän vuoden takaiseen näkyy suhtautumisessa mielenterveyteen. Entistä useamman mielestä asenteet mielenterveyteen liittyviin asioihin ovat viime vuosina muuttuneet parempaan suuntaan. Nyt näin koki jo 59 prosenttia vastaajista (neljä vuotta sitten 48).
Mielenterveydestä puhuminen ja asian esilletuominen koetaan aiempaa luontevammaksi. Kuitenkin edelleen enemmistö (58 prosenttia) kokee, että mielenterveyteen liittyvistä huolista on vaikeampi puhua kuin fyysisen terveyden ongelmista.
Keräystempaus kriisiauttamisen hyväksi
Huhtikuun 1. päivänä alkavalla Mielinauha-kampanjalla kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjakasvona on sosiaalisista peloista selvinnyt viihdetaiteilija Kaija Koo.
– Mielenterveyttä voi hoitaa kuten yleensä terveyttä. Aika on nyt parempi, koska siitä voi puhua. Silloin kun minulla oli ongelmia, ei voinut, Kaija Koo vertaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielenterveyskuntoutujien pyöräilytapahtumassa iloitaan liikunnasta – ”Ei ole terveitä, on vain huonosti tutkittuja”, sanoo diakoni Aapo Rikala
AjankohtaistaOlarin seurakunta ja Pro Lapinlahti mielenterveysseura järjestävät elokuun lopulla Pyörällä päästään -tapahtuman, jossa poljetaan yhdessä Niittykummusta Lapinlahden Lähteelle ja takaisin.
