Helsingin seurakunnat joutuvat tulevina vuosina vähentämään henkilöstöä ja kiinteistöjä. Juustohöylä ei riitä, sillä verotulojen ennakoidaan vähenevän reilusti tulevina vuosina.
Juustohöylä ei Helsingin seurakunnissa riitä, jos toiminta halutaan turvata – jopa joistakin kirkoista joudutaan luopumaan ja henkilöstöä vähentämään
Helsingissä pyritään turvaamaan seurakuntien toimintaedellytykset toimintaympäristön muuttuessa. Kun väki ja raha vähenevät, on pakko priorisoida.
Helsingin seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa on käynnissä ”Rohkeasti yhdessä” -prosessi. Sen tarkoitus on turvata seurakuntien toimintaedellytykset tilanteessa, jota seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kuvasi kesäkuussa näin: ”Kirkkoon kuuluvien osuus kaupunkilaisista on laskenut puoleen ja verotulojen ennakoidaan kääntyvän ensi vuonna laskuun. Vuonna 2030 niitä tulee 15 miljoonaa nykyistä vähemmän. Nykyistä työntekijämäärää ja 230 kiinteistöä ei tuolla yhtälöllä pystytä rahoittamaan.”
Seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti starttivaiheen ja tilannekuvan määrittelyn jälkeen lähettää prosessiin liittyvät 70 ehdotusta lausuntokierrokselle seurakuntiin ja seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden yksiköihin.
Tärkeää on turvata, että helsinkiläisillä säilyy luottamus ja toivo.
– seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki
Seurakuntia pyydetään vastaamaan isoon joukkoon kysymyksiä, jotka kertovat, että pelkkä juustohöylä ei enää riitä, vaan johtaa hitaaseen näivettymiseen. Seurakuntien ja yksiköiden kokonaismäärärahaa ehdotetaan leikattavan vuosina 2023, 2026 ja 2029 kunakin vuonna kahdeksan prosenttia aiempaan tasoon nähden. Jos tätä ei nähdä mahdolliseksi, pitäisi ehdottaa vaihtoehtoja.
Kiinteistömäärää vähentämällä pyritään vuoteen 2030 mennessä mittaviin säästöihin. Myös tästä seurakunnilta ja yksiköiltä kysytään mielipidettä.
Kirkko tuo luottamusta, toivoa ja apua
Prosessin tarkoitus ei ole etsiä vain säästöjä, vaan samalla pohditaan muun muassa, mihin kirkko Helsingissä voimavarojaan erityisesti käyttää ja miten seurakuntien toiminta organisoidaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Kirkolle rakenteiden ei pidä olla keskeistä. Sen sijaan tärkeää on turvata, että helsinkiläisillä säilyy luottamus ja toivo elämän eri käänteissä. Siihen meitä tässä kaupungissa tarvitaan, yhtymänjohtaja Juha Rintamäki sanoo.
Hänen mukaansa tarkoitus on miettiä yhdessä sitä, missä kirkkoa eniten tarvitaan ja lisätä voimavaroja sinne. Tämä ei onnistu, jos kaikesta nykyisestä pidetään kiinni ja taloustilanne heikkenee. Hänen mukaansa seurakuntien pitää esimerkiksi kyetä auttamaan kaikkein hädänalaisimpia helsinkiläisiä ja diakonian periaatteen mukaisesti erityisesti siellä, missä muut eivät toimi. Tämä liittyy inhimillisyyteen, ihmisyyteen ja lähimmäisenrakkauteen.
– Seurakuntien on tehtävä myös sitä, mikä on nimenomaan kirkolle luonteenomaista. Olemme hengellinen yhteisö, se erottaa meidät muista. Sanaa ja sakramentteja täytyy pitää esillä tavoilla, jotka kiinnostavat tämän ajan ihmisiä, Rintamäki sanoo.
Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan seurakuntien toimintaa pitää pystyä suuntaamaan sinne, missä kirkkoa eniten tarvitaan. Kuva: Esko Jämsä.
Eikö tämä prosessi käytännössä johda siihen, että ihmisiä jää työttömäksi? Riittääkö luonnollinen poistuma?
– Katsotaan, millaisia ratkaisuja löytyy lausuntokierroksella seuraavan kuuden viikon aikana. Kun iso osa toimintakuluistamme tulee henkilöstöstä, niin kyllä väen on pakko vähentyä, Rintamäki toteaa.
Myös joistakin kirkosta joudutaan luopumaan
Syys-lokakuun lausuntokierroksella otetaan kantaa myös Helsingin seurakuntien kiinteistöjen tulevaisuuteen. Valmistelun tavoitteena on, että seurakuntatoiminnan käytössä olevaa kokonaisneliömäärää pyritään vähentämään neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. Joukossa on myös tiloja, joista ei ole helppo luopua.
– Korostan, että kyse on tässä vaiheessa selvityksestä, jonka pohjalta keskustelut seurakuntien kanssa ovat vasta alkamassa. Korjaus- ja ylläpitokustannukset nousevat tulevina vuosina liian suuriksi, jos emme tee tilojen vähentämistä suunnitelmallisesti ja hallitusti, kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus sanoo.
Investointi- ja ylläpitokulut tulevat suurimmaksi osaksi juuri kirkoista.
Rasmuksen mukaan seurakunnissa joudutaan luopumaan myös joistakin kirkoista ja kerhotiloista, sillä pelkkien toimistotilojen karsiminen ei riitä.
– Investointi- ja ylläpitokulut tulevat suurimmaksi osaksi juuri kirkoista. Joukossa on myös sisäilmaongelmista kärsiviä kiinteistöjä, joista osa ei ole seurakuntien käytössä tälläkään hetkellä, Rasimus kertoo.
Hän ei tässä vaiheessa lähde listaamaan kirkkoja, joista tulevina vuosina mahdollisesti luovutaan. Päätöksiä ei ole vielä tehty, ja ensin on syytä arvioida tarkasti, missä kunnossa rakennukset todella ovat ja miten toiminnot seurakunnissa pystytään muuttuvassa tilanteessa järjestämään. Vaikka esimerkiksi Herttoniemen kirkko on nyt poissa käytöstä, sen tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty.
Rasimus korostaa, että kiinteistöistä luovutaan hallitusti. Siihen on varattu liki kymmenen vuotta, koska muun muassa kaavoitus ja myynti eivät tapahdu hetkessä.
– Selvityksellä ja sen pohjalta käynnistettävällä yhteisellä tarkastelulla pyrimme varmistamaan, että Helsingissä on jatkossakin kattava verkosto hyvässä kunnossa olevia ja toimintaa tukevia seurakuntien tiloja ja että maamerkkikirkot säilyvät osana helsinkiläistä kaupunkikuvaa, Rasimus sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Vain ihmisille merkityksellinen kirkko voi kasvaa
PuheenvuorotSeurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Jeesus ei kehottanut tähän.
