null Raju säästöpaketti etenee Helsingin kirkkovaltuustoon – lähivuosina vähenevät sekä kirkot että seurakuntien työntekijät

Vaakalaudalla on esimerkiksi kuusi kirkkoa: Alppila, Herttoniemi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Pihlajamäki ja Tammisalo.

Vaakalaudalla on esimerkiksi kuusi kirkkoa: Alppila, Herttoniemi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Pihlajamäki ja Tammisalo.

Raju säästöpaketti etenee Helsingin kirkkovaltuustoon – lähivuosina vähenevät sekä kirkot että seurakuntien työntekijät

Jos mitään ei tehtäisi, Helsingin seurakuntien kassa olisi tyhjä vuonna 2030.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on 9. joulukuuta tiukan paikan edessä. Se saa käsiteltäväkseen ensimmäiset Rohkeasti yhdessä -hankkeeseen liittyvät isot ratkaisut. Se saa myös tiedokseen seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden yksiköiden lausunnot, joiden perusteella jatkossa on odotettavissa lisää vaikeita päätöksiä.

Vaikka seurakuntien jäsenmäärä on tasaisesti vähentynyt, verotulot ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Tämä johtuu yleisestä talouskehityksestä ja kirkon jäsenten ikärakenteesta, sillä eroamiset ovat tapahtuneet painotetusti nuoremmasta päästä.

Jatkossa verotulot laskevat. Sen vuoksi Helsingin seurakuntayhtymän talous sakkaa, jos mitään ei tehdä. Varsinkin kun kunnossapidettävää rakennusomaisuutta on paljon, esimerkiksi 42 kirkkoa. Nykyisellä kulurakenteella yhtymän kassassa olisi vuoden 2030 lopussa rahaa enää 3,7 miljoonaa euroa. Seurakuntien toimintaedellytykset olisi silloin syöty.

Seurakuntien kesken on erimielisyyttä niiden keskinäisestä rahanjaosta.

Kirkkovaltuusto päätti maaliskuussa, ettei näin saa käydä, vaan rahaa pitää tuolloin olla yhä vähintään sata miljoonaa seuraavalle sukupolvelle käytettäväksi. Nyt yhteinen kirkkoneuvosto esittää valtuustolle vuosien 2023−2030 toimintaan ja investointeihin määrärahoja, jotka toteutuessaan merkitsisivät sitä, että rahavarat olisivat ennusteiden mukaan vuoden 2030 lopussa 123,2 miljoonaa euroa.

Jotta tähän päästään, kirkkoneuvosto esittää, että seurakuntien ja yhteisten palveluiden vuotuiset yhteenlasketut määrärahat laskevat vuonna 2023 ensin noin 6,7 miljoonaa ja vuosina 2026 ja 2029 vielä lisää. Vuonna 2030 rahaa toimintaan olisi käytettävissä 18,4 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän. Tämä merkitsee henkilöstöleikkauksia.

Karsintalistalla on kuusi kirkkoa ja monia muita tiloja

Investointimenojen leikkaukset olisivat niin rajuja, että vaakalaudalla on esimerkiksi kuusi kirkkoa: Alppila, Herttoniemi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Pihlajamäki ja Tammisalo.

Lisäksi pohdinnan alla on seurakuntakoteja, leirikeskuksia, kauppakeskustiloja ja Kolmannen linjan Seurakuntien talo. Vaikka päätöksiä ei ole tehty, niin peruskorjauksiin ja muihin investointimenoihin esitetään nykyistä paljon pienempää summaa.

Seurakunnat ja yhteisten palveluiden yksiköt saivat lausuntokierroksella vastattavakseen 17 kysymystä ja 70 toimenpide-ehdotusta. Vastausten perusteella säästöjen tarpeesta oltiin koko lailla yksimielisiä, niiden kohdentamisesta sen sijaan ei.

Herttoniemen kirkko on seissyt pitkään tyhjillään kosteusongelmien vuoksi.

Herttoniemen kirkko on seissyt pitkään tyhjillään kosteusongelmien vuoksi.

Seitsemän seurakuntaa eli Kallio, Malmi, Mikael, Oulunkylä, Tuomiokirkkoseurakunta, Töölö ja Vartiokylä toivovat seurakuntarakenteen ottamista käsittelyyn. Kannelmäki, Munkkiniemi, Pakila, Petrus, Pitäjänmäki, Roihuvuori ja Vuosaari haluavat pysyä itsenäisinä seurakuntina tai eivät ainakaan halua ratkaista asiaa hätäisesti vain talouden ehdoilla. Kuusi seurakuntaa harkitsisi veroprosentin nostoa avuksi taloustilanteeseen.

Moni seurakunta korosti lausunnoissaan sitä, että yhteisten palveluiden osuus käytettävistä olevista resursseista on liian suuri, ja halusi siirtää rahoja ja työntekijöitä seurakuntiin.

Yhteinen kirkkoneuvosto otti palautteen huomioon ja ehdottaa säästöjen kohdentamista seurakuntia enemmän yhteiseen seurakuntatyöhön. Seurakunnilta leikattaisiin ensi vaiheessa noin 5,9 prosenttia ja yhteiseltä seurakuntatyöltä 10,8 prosenttia määrärahoista. Kahtena seuraavana vuonna seurakunnat saisivat hieman lisää rahaa ja yhteisissä palveluissa jatkettaisiin säästölinjalla.

Kirkkoneuvosto esittää nyt, että määrärahojen sisäisestä jaosta seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken päätetään ensin vain kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Sen jälkeen tilannetta tarkistetaan uudelleen.

Seurakuntien kesken on erimielisyyttä myös niiden keskinäisestä rahanjaosta. Munkkiniemen, Pakilan ja Roihuvuoren seurakunnat lähettivät yhteiselle kirkkoneuvostolle kannanoton, jossa ne arvostelevat alueen asukasluvun ottamista huomioon määrärahojen jaossa. Niiden mielestä seurakunnat, joissa kirkon jäsenprosentti on korkea, kärsivät tästä. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee esitykset rahanjaosta 13. tammikuuta kokouksessaan.

Seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan henkilöstövähennyksiin ja niiden toteutustapaan on ennen kirkkovaltuuston talouspäätöksiä vielä aikaista ottaa kantaa.

Seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan henkilöstövähennyksiin ja niiden toteutustapaan on ennen kirkkovaltuuston talouspäätöksiä vielä aikaista ottaa kantaa.

Kirkollisveron korotus ei ole ehdoton tabu

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kertoo, että yhteinen kirkkoneuvosto istui torstai-iltana noin viisi tuntia. Hänen mukaansa se kertoo siitä, että pöydällä oli isoja asioita ja toisaalta myös siitä, että luottamushenkilöt ovat sitoutuneita ratkaisemaan niitä.

− Kokouksessa tehtiin palautusehdotus, jonka mukaan kolmen vuoden välein tehtävä porrastettu leikkaus olisi muutettu vuosittaiseksi juustohöyläykseksi. Äänin 12−2 kirkkoneuvosto päätti, että valmistelu on riittävää ja ratkaisuehdotukset laitetaan nyt liikkeelle yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi, Rintamäki kertoo.

Koko Rohkeasti yhdessä -pakettia ei päätetä kerralla. Päättäjille viedään selkeitä kokonaisuuksia, joista kyetään päättämään muistaen samalla, että ne ovat osa isompaa pakettia. Jotkut asiat vaativat myös vielä lisää mietintää, kuten kysymys seurakuntien keskinäisestä rahanjaosta. Tämäkin asia on tarkoitus viedä kirkkovaltuustoon tammikuussa ja asiaa pohdittiin eilen kirkkoneuvoston iltakoulussa.

Vaikka osa seurakunnista olisi lausuntojen perusteella valmis myös rakennemuutoksiin eli seurakuntien yhdistämiseen, Rohkeasti yhdessä -hankkeessa ei sellaisia nyt esitetä. Rintamäki huomauttaa, että piispa Teemu Laajasalon selvityksessä tuli ilmi seurakuntien halu olla itsenäisiä. Tämäntapaiset rakenneratkaisut vaativat joka tapauksessa seurakuntien omia esityksiä ja piispan ja tuomiokapitulin tukea.

− Me voimme ehdottaa vain ratkaisuja, jotka ovat oman toimivaltamme sisällä. Esimerkiksi seurakuntien ja yhteisten palveluiden työnjakoa voidaan muuttaa nykyisen rakenteen puitteissa, kun ensin päätetään, mitä tavoitellaan. Tärkeintä on olla parhaalla mahdollisella tavalla mukana helsinkiläisten elämässä ja auttamassa siellä, missä kirkon apua tarvitaan, Rintamäki sanoo.

Ennen kuin seurakuntalaisilta pyydetään lisärahoitusta, käymme ensin läpi kaikki rakenteet, toimintatavat ja säästön paikat.

Kirkollisveron korotus ei Rintamäen mukaan ole ehdoton tabu. Sitäkin varten tehdään selvityksiä ja tutkitaan muun muassa niiden seurakuntayhtymien kokemuksia, joissa veroa on viime vuosina korotettu.

− Ennen kuin seurakuntalaisilta pyydetään lisärahoitusta, käymme ensin läpi kaikki rakenteet, toimintatavat ja säästön paikat. Tämä on velvollisuutemme.

Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen ennakoi Kirkko ja kaupungin aiemmassa, seurarakuntien lausuntoja käsittelevässä jutussa, että henkilöstövähennyksistä ei selvitä ilman irtisanomisia. Onko näin, ja miten samaan aikaan pystytään huolehtimaan henkilöstön jaksamisesta?

− Henkilöstövähennyksiin ja tapaan, millä ne tehdään, on ennenaikaista ottaa kantaa valmistelun tässä vaiheessa. Niihin palataan kirkkovaltuuston tekemien päätösten jälkeen. Muutosten keskellä eläminen aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikuttaa jaksamiseen, tämän me tiedostamme. Avoimuus, henkilöstön osallistaminen ja työnohjaus ovat tässä tärkeitä keinoja, Rintamäki sanoo.

Rohkeasti yhdessä -hankkeen kiinteistökannan selvityksessä tähdätään siihen, että vuoteen 2030 mennessä luovuttaisiin yhteensä 40 000 neliön tiloista. Rohkeasti yhdessä -hankkeen lausunnoissa päästään vain 28 000 neliöön. Rintamäen mukaan tämä merkitsee sitä, että lisää karsintaa on edessä.

− Pyrimme tavoitteeseen yhteistyössä seurakuntien kanssa, hän sanoo.

Mahdollisista kirkoista luopumisista päätetään hänen mukaansa ensi kevään aikana.

Kirkkovaltuusto päättää myös strategiasta

Samaan aikaan kun Helsingin seurakunnissa on valmisteltu laajaa Rohkeasti yhdessä -hanketta, jolla on tarkoitus turvata seurakuntien toimintaedellytykset myös jatkossa, on valmisteltu seurakuntien jatkuvan strategian päivitystä.

Yhteinen kirkkovaltuusto saa 9.12. päätettäväkseen strategian arvot, lupaukset ja tavoitteet. Arvoiksi ehdotetaan kirkon yhteisiä arvoja eli uskoa, toivoa ja rakkautta.

Lupauksiin kuuluvat, että kirkkojen ovet ovat auki olla, tulla ja toimia, ja että jokaista arvostetaan ainutlaatuisena Jumalan luomana ihmisenä. Kirkko Helsingissä edistää helsinkiläisten hengellistä elämää ja rakentaa laadukkaita kohtaamisen paikkoja. Kirkko puolustaa yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luontoa.

Vuosien 2022−2023 tavoitteiksi ehdotetaan, että Helsingin seurakunnat kuuntelevat ihmisten toiveita ja tarpeita, luovat tilaa keskustelulle ja toimivat yhdessä. Toinen tavoite on, että seurakunnat kantavat yhteiskunnallista vastuuta antamalla tilansa, verkostonsa, osaamisensa ja resurssinsa hädänalaisten auttamiseen. Nyt panostetaan erityisesti koronan jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi