null Kauan toivottu Suojelusenkeli-laulu pääsi nyt virsikirjaan

Exodus-kuoro innostui harjoituksissa laulamaan täysin palkein virttä 924 Kahden maan kansalainen. Kuva: Sari Saaristo

Exodus-kuoro innostui harjoituksissa laulamaan täysin palkein virttä 924 Kahden maan kansalainen. Kuva: Sari Saaristo

Hyvä elämä

Kauan toivottu Suojelusenkeli-laulu pääsi nyt virsikirjaan

Näitä on ilo laulaa, sanovat nuoret aikuiset uusista virsistä, jotka tuovat virsikirjan 2010-luvulle.

https://www.youtube.com/watch?v=3HxoRqw9HJg

"Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon. Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan."

Pianon soitto ja kuorolaulu kantautuvat seurakuntasalin raollaan olevasta ovesta eteisen puolelle.

Onpa kiva irlantilaistyylinen melodia ja selkeät sanatkin puhuttelevat, mietin astuessani ulko-ovesta sisään Espoon Tuomiokirkon seurakuntataloon. Ei tule heti mieleen, että tässä harjoitellaan virttä 979.

Exodus-kuoron harjoitusten tauolla kuuluu iloinen puheensorina. Nuoret aikuiset ovat selvästi innoissaan tulevasta esiintymisestä. Kuoro laulaa Espoon Tuomiokirkon parvella uusia virsiä ensimmäisen adventin messussa, joka nähdään televisiossa suorana lähetyksenä. Tilaisuus on samalla virsikirjan lisävihkon käyttöönottojuhla.

Exodus-kuoro innostui harjoituksissa laulamaan täysin palkein virttä 924 Kahden maan kansalainen. 

Tulkoon tie -virsi on monen suosikki

Kuorolaiset ovat tutustuneet 79 uutta laulua sisältävään virsikirjan lisävihkoon ja ilahtuneet monesta asiasta.

"Uusia virsiä on kiva laulaa. Tulkoon tie eli virsi 979 on minun kestosuosikkini. Olemme laulaneet sukulaistyttöjen kanssa sen papalle hänen syntymäpäivillään. Uudet laulut tuovat väriä virsikirjaan", sanoo Heini Taanila, joka on laulanut Exodus-kuorossa 14 vuotta.

Sama virsi kuuluu myös Anna Pitkäniemen ja Katri Kaarlehdon suosikkeihin.

Kaarlehdosta on hienoa, että Maan korvessa kulkevi lapsosen tie on nyt virsikirjassa. Se on virsi 971. Myös Suojelusenkeli-nimisenä tunnetusta virrestä hänelle tulee mieleen lapsirakkaana tunnetun läheisen ihmisen menehtyminen syöpään muutama vuosi sitten. Laulu soi läheisen hautajaisissa.

Yksi Oskari Ketolan suosikeista on Exodus-kuoron parhaillaan harjoittelema virsi 932 Oi ihmeellistä armoa, alkuperäiseltä nimeltä Amazing Grace. Tätä maailman tunnetuimmaksi virreksi kutsuttua kappaletta hän on laulanut ja säestänyt kitaralla lukuisia kertoja.

"Hienoa, että biisejä on virsikirjassa monilla eri kielillä, kuten englanniksi, saksaksi ja venäjäksi."

Monipuolinen kattaus lauluja

Exodus-kuoron johtaja, kanttori Anna-Liisa Haunio iloitsee lisävihkon monipuolisuudesta.

Kauan kaivatun Suojelusenkeli-laulun saaminen virsikirjaan on Haunion mielestä iso asia. Virsikirjan lisävihkoon on hänen mukaansa valittu sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti hyvin erilaisia virsiä ympäri maailmaa.

Mukana on sanoituksia talvesta, kaupunkilaisten elämästä, isänpäivästä, monikulttuurisuudesta ja muista teemoista, joita virsikirjassa ei aiemmin ole ollut.

"Osaa lauluista on laulettu seurakunnan kerhoissa ja piireissä jo vuosia. Exoduksen kanssa olemme laulaneet muutamia konserteissamme tietämättä, että ne tulevat nyt virallisiksi virsiksi."

"Yksi omista lempparivirsistäni on Sirkku Rintamäen kolminaisuusvirsi 902A. Laulamme sen tv-messussa", huomauttaa Anna-Liisa Haunio.

 

"Virsikirjan lisävihko tuo seurakuntien musiikkielämään paljon uudenlaisia mahdollisuuksia, vapautta, iloa ja rytmiä." - Kirkkoneuvos Pekka Huokuna

 

Virsikirjaan on nyt saatu muun muassa Taize- ja Iona-yhteisöjen rukouslauluja, kaanonlauluja sekä erilaisia vuorolauluja ja kertosäkeisiä kappaleita. Monien kulttuurien vaikutus näkyy sekä sävellyksinä että monikielisyytenä. Mukana on monen tuntemia biisejä, kuten Nousta sain aamuun (Morning has broken) sekä Jaakko Löytyn Kahden maan kansalainen.

Nykysäveltäjien, kirkkomuusikoiden ja runoilijoiden tekemiä virsiä on valittu runsaasti lisävihkoon. Esimerkiksi espoolaisten Markku Kilpiön, Jyrki Linjaman ja Sheldon Yliojan säveltämät sekä Leena Ravantin sanoittama virsi ovat mukana.

Kuuden vuoden urakka nyt valmis

Virsikirjan lisävihkon kokoamistyö oli kuuden vuoden urakka.

Kirkolliskokous valitsi tehtävään ohjausryhmän ja määritteli työlle raamit. Valintakriteereinä olivat muun muassa laatu, käyttökelpoisuus ja yhteislaulullisuus. Niiden lisäksi oli punnittava, onko virsi liian vaikea, tuoko se jotakin uutta teemaa tai musiikillista ilmaisua.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Pekka Huokuna on tyytyväinen lopputulokseen.

"Virsikirjan lisävihko tuo seurakuntien musiikkielämään paljon uudenlaisia mahdollisuuksia, vapautta, iloa ja rytmiä."

"Pitkä ja varsin paljon työtä vaatinut hanke on kannattanut. Mielestäni kirkon musiikkielämä on saanut uutta väriä. Samalla se on oivallinen lahja myös satavuotiaalle Suomelle ja sen kulttuurielämälle – virsiä saa laulaa muuallakin kuin kirkossa."

Tuhansia lauluja käyty läpi

Huokuna ei ole laskenut, montako laulua eri työryhmät ovat käyneet läpi ja miettineet niiden soveltuvuutta virsiksi.

"Muistelen, että ruotsinkielisen työryhmän puheenjohtaja sanoi heidän käyneen läpi noin 4 000 laulua."

Huokuna on varovainen arvioimaan, onko virsikirja nyt liikahtanut johonkin suuntaan tai muuttavatko uudet laulut yleistä käsitystä siitä, mikä on virsi.

"Vaikea sanoa. Lisävihkon tarkoitus on nimenomaan olla osaltaan väline sen selvittämisessä, millainen laulu toimii virtenä, mikä ‘jää soimaan’."

Nykyinen virsikirja julkaistiin 30 vuotta sitten. Nyt käyttöön otettava lisävihko on eräänlainen välivaihe kohti seuraavaa virsikirjan päivitystä. Milloin alkaa uuden suunnittelu? Huokuna veikkaa, että 2020-luvun alkupuolella, kun on saatu kokemuksia lisävihkon käytöstä.

Pekka Huokunan viesti virsikirjan lisävihkoon tutustuville on yksinkertainen:

"Ennakkoluulot romukoppaan ja reippaasti laulamaan."

 

Virsikirjan lisävihko

- otetaan virallisesti käyttöön 27.11.

- sisältää virret 901–979, kaikkiaan 79 uutta virttä

- mukana vanhoja ja uusia lauluja eri puolilta maailmaa

- virsien sanoja suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, saksaksi, espanjaksi, amharaksi, kikongoksi, viroksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi, arabiaksi, hepreaksi sekä tukiviittomilla

Tv-messu Espoosta

Jumalanpalvelus Yle TV1 sunnuntaina 27.11. kello 10 Espoon Tuomiokirkosta. Saarna Antti Kujanpää, liturgina Anita Kyönsaari, urkurina Petri Koivusalo ja kanttorina Anna-Liisa Haunio. Musiikki: Exodus-kuoro, vaskikvartetti Martti Vesola, Erkki Ylimäki, Timo Pétas ja Erkki Haunio, Osmo Palmu kitara ja Alina Järvelä viulu.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.