null Kanavointi, näkymättömät maailmat ja vaihtoehtoterapiat ovat vahvassa nosteessa nuorten keskuudessa

Ajatus oman sisimmän seuraamisesta yhteiskunnan asenteista riippumatta saa vahvaa kannatusta kaikissa ikäryhmissä.

Ajatus oman sisimmän seuraamisesta yhteiskunnan asenteista riippumatta saa vahvaa kannatusta kaikissa ikäryhmissä.

Kanavointi, näkymättömät maailmat ja vaihtoehtoterapiat ovat vahvassa nosteessa nuorten keskuudessa

Uusimpien kyselytutkimusten mukaan uushenkiset ajatukset kiinnostavat yhä enemmän myös nuoria miehiä.

Uushenkisten uskomusten kannatus yleistyy Suomessa varsinkin nuorten keskuudessa. Yhä useampi kertoo uskovansa esimerkiksi henkimeedioihin ja kanavointiin. Näihin uskovien nuorten miesten määrä kasvoi 16 prosenttiyksikköä vain neljässä vuodessa.

Tiedot käyvät ilmi uskontotieteilijä, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin tutkimusartikkelissa, joka ilmestyi tammikuussa julkaistussa kirjassa Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa (Toim. Niko Huttunen ja Veli-Matti Salminen). Sohlberg kartoitti artikkelissaan uushenkisyyteen liittyvien näkemysten kannatuksen kehittymistä, joka näkyy 2000-luvulla julkaistuissa kyselytutkimuksissa.

– Avoimuus uushenkisiä uskomuksia kohtaan on selkeässä kasvusuunnassa. Kiinnostavaa on, että muutos painottuu nuorempiin sukupolviin ja näkyy myös nuorten miesten kohdalla, Sohlberg sanoo.

Uushenkisten uskomusten kannatus ei ole Sohlbergin mukaan tasaista, vaan tämänpuoleisiin teemoihin painottuvia uushenkisiä uskomuksia kannatetaan laajemmin kuin sellaisia, joihin liittyy usko yliluonnolliseen.

Tutkimusartikkelin keskeisiä lähteitä ovat Gallup Ecclesiastica -kyselyt vuosilta 2015 ja 2019 ja Kirkkomonitor-kyselytutkimukset, joissa kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt uushenkisten uskomusten kannatusta. Uushenkisiä uskomuksia on mitattu myös vuosina 2008 ja 2018 tehdyissä Social Survey Programme -kyselyissä.

Gallup Ecclesiastica -kyselyissä vastaajat ottivat kantaa neljään uushenkisyydelle tyypilliseen väitteeseen. Vuonna 2019 nuorimmat ikäluokat kannattivat laajasti väitettä, jonka mukaan ”on olemassa näkymättömiä maailmoja ja olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmassamme”.

Kyse ei ole siirtymästä, jossa jokin uskomusjärjestelmä vain korvaisi toisen, vaan kasvavasta mielenkiinnosta uushenkisiä uskomuksia kohtaan. 

15–29-vuotiaista miehistä kaksi viidesosaa ja saman ikäluokan naisista hieman useampi oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä. Näiden ryhmien lisäksi myös 30–39-vuotiaiden parissa näkymättömien maailmojen ja olentojen vaikutuksiin uskovien osuus oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2015.

Kaikista miehistä 22 prosenttia ja kaikista naisista 46 prosenttia oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä vuonna 2019. Sohlbergin mukaan vastauksissa voi näkyä uushenkisten uskomusten lisäksi myös usko kristillisiin oppeihin.

Joka viides nuori mies uskoo henkimeedion välittämään tietoon

Toinen väite mittasi uskoa kanavointiin, joka on new age -henkisyydessä yleinen toimintamuoto ja ilmiö. Siinä ihminen kokee vastaanottavansa korkeammilta tasoilta tai toisista ulottuvuuksista tulevia viestejä, joiden lähettäjät ovat ei-fyysisiä olentoja.

Vastaajilta kysyttiin kantaa väittämään, jonka mukaan ”henkimeediot ja kanavoijat voivat välittää meille tietoa näkymättömästä maailmasta”.

Miesten keskuudessa väitettä kannattivat vuonna 2019 eniten 15–29-vuotiaat, joista 21 prosenttia kertoi uskovansa henkimeedioihin ja kanavoijiin joko täysin tai osittain. Myös seuraavaksi nuorimmassa 30–39-vuotiaiden miesten ikäluokassa joka viides kannatti henkimeedioita ja kanavointia koskevaa väitettä. Nuorimman ikäluokan kohdalla kasvua oli tapahtunut neljässä vuodessa peräti 16 prosenttiyksikköä ja toiseksi nuorimman ikäluokan kohdalla lähes saman verran.

Naiset uskoivat henkimeedioihin ja kanavointiin useammin kuin miehet. 15–29-vuotiaista naisista neljännes kannatti henkimeedioita ja kanavoijia koskevaa väitettä täysin tai osittain. Yhtä suuri osuus myös 30–39-vuotiaista ja 40–54-vuotiaista naisista oli väitteen kanssa samaa mieltä.

Vuonna 2019 kaikista naisista 23 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä.

Kolmannen suomalaista uushenkisyyttä mittaavan väitteen mukaan ”vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen muodot voivat auttaa meitä kehittymään ihmisinä”. Tätä väitettä kannatettiin enemmän 15–29-vuotiaiden ikäryhmän keskuudessa kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Noin kaksi viidestä 15–29-vuotiaasta miehestä ja yli puolet saman ikäisistä naisista oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä vuonna 2019. Nuorimmassa miesten ikäluokassa väitteen kannatus oli kasvanut 15 prosenttia ja saman ikäisten naisten keskuudessa kymmenen prosenttia vuodesta 2015.

Miesten ja naisten välillä oli jälleen selkeä ero. Vaihtoehtoisiin terapioihin ja itsensä kehittämiseen koskevaa väitettä kannatti täysin tai osittain 36 prosenttia kaikista miehistä ja 49 prosenttia kaikista naisista.

Jussi Sohlbergin mukaan kirkko voi ammentaa kristillisen spiritualiteetin perinteestä, kun se etsii yhteistä kosketuspintaa uushenkisyyden kanssa.

Jussi Sohlbergin mukaan kirkko voi ammentaa kristillisen spiritualiteetin perinteestä, kun se etsii yhteistä kosketuspintaa uushenkisyyden kanssa.

Sohlberg nimeää uushenkisyyden kirjavaa kenttää yhdistäviksi avainkäsitteiksi etsijyyden, kokonaisvaltaisuuden, asioiden toimivuuden, oman sisäisen äänen kuuntelemisen ja vahvan uskon ihmisen kehitysmahdollisuuksiin.

– Perinteiselle uskonnollisuudelle tämä luo uusia haasteita, mutta samalla mahdollisuuksia, Sohlberg sanoo.

Vaihtoehtoisten terapioiden kannatus on kasvanut merkittävästi nuorten miesten ja naisten keskuudessa.

Vaihtoehtoisten terapioiden kannatus on kasvanut merkittävästi nuorten miesten ja naisten keskuudessa.

Subjektiivinen käänne nostaa omakohtaisen kokemuksen tärkeäksi

Oman sisimmän merkityksen korostuminen on Jussi Sohlbergin mukaan myös osa länsimaisen kulttuurin laajempaa muutosta. Filosofi Charles Taylor on puhunut subjektiivisesta käänteestä, jossa yksilön omat tunteet, ajatukset ja kokemukset määrittävät yhä enemmän elämän valintoja ja suuntaa.

Uushenkisyydessä nähdään keskeiseksi ajatus ihmisen aidosta sisimmästä, joka hänen tulisi löytää. Tämän ajatuksen kannatusta mitattiin kyselytutkimuksissa väitteellä, jonka mukaan ”jokaisen ihmisen tulisi löytää oma tiensä sisimpäänsä luottaen, vaikka tulisi torjutuksi yhteiskunnassa”.

Väite sai kaikissa ikäryhmissä tasaisen vahvaa kannatusta, eikä miesten ja naisten välinen ero ollut merkittävä. Kaikista miehistä 58 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä vuonna 2019.

Myös tämän väitteen kannatus oli kasvanut eniten nuorimmassa 15–29-vuotiaiden ikäluokassa. Tämän ikäryhmän miehillä sisimpään luottamisen kannatus oli lisääntynyt 11 prosenttiyksikköä ja saman ikäluokan naisten keskuudessa kymmenen prosenttiyksikköä.

Edellä kerrotuista tuloksista poiketen suomalaisten uskossa jälleensyntymiseen ei näytä tapahtuneen muutoksia viime vuosina. Jälleensyntymisuskoa mitattiin vuosien 2008 ja 2018 Social Survey Programme -kyselyissä. Kumpanakin vuonna 15 prosenttia vastaajista ilmoitti uskovansa ehdottomasti jälleensyntymiseen tai pitävänsä sitä todennäköisenä. Jälleensyntymisen kannalla oli naisista 20 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Erot eri ikäluokkien välillä olivat vähäisiä.

Kirkko on jo vastannut tilanteeseen uusia innovaatioilla

Uushenkiset uskomukset yleistyvät erityisesti nuorissa ikäluokissa, joiden suhde uskontoon on kyselytutkimusten mukaan voimakkaassa murroksessa. Nopea muutos näkyy myös vastauksissa kristillistä jumalauskoa mittaaviin kysymyksiin.

Vuonna 2019 tehdyn Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan kaikista suomalaisista vain 25 prosenttia uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan. Kaksi vuosikymmentä aikaisemmin kristinuskon Jumalaan uskoi 47 prosenttia suomalaisista. Muulla tavoin Jumalaan uskovien määrä oli vähentynyt samassa ajassa 27 prosentista kahdeksaantoista prosenttiin.

Kirkko voi ottaa käyttöön toisten perinteiden piirissä löydettyjä näkökulmia ja menetelmiä ilman, että kyse olisi synkretismistä. 

Vuonna 2018 tehdyssä Social Survey Programme -kyselytutkimuksessa 25–34-vuotiaista naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Vastaavasti kahdeksan prosenttia samasta ikäluokasta ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.

Ovatko nopeasti yleistyvät uushenkiset uskomukset syrjäyttämässä kristillisen uskon ja nousemassa sen tilalle? Kyse ei ole vain joko–tai-muutoksesta, Sohlberg vastaa.

– Kyse ei ole sellaisesta siirtymästä, jossa jokin uskomusjärjestelmä vain korvaisi toisen, vaan kasvavasta mielenkiinnosta uushenkisiä uskomuksia kohtaan ja samalla katsomusten ja uskontojen kentän moninaistumisesta. Jälleensyntymisusko on esimerkki siitä, miten ihmiset ammentavat omaan katsomukseensa pieniäkin elementtejä erilaisista perinteistä, Sohlberg sanoo.

Sohlberg näkee uudessa tilanteessa kirkon kannalta myönteisiä mahdollisuuksia. Kirkon jäsenyys ja lapsen kastaminen eivät ole enää kulttuuriin kuuluvia itsestäänselvyyksiä vaan tietoisia valintoja, jotka voivat tulla aikaisempaa merkityksellisemmiksi. Hakiessaan yhteistä kosketuspintaa uushenkisyyden kanssa kirkko voi ammentaa kristillisen spiritualiteetin pitkästä perinteestä.

– Kirkko voi myös ottaa käyttöön toisten perinteiden piirissä löydettyjä näkökulmia ja menetelmiä ilman, että kyse olisi synkretismistä eli uskontojen yhteen sulautumisesta. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi hiljaisuuden jooga, tietoisuusharjoitusten käyttö perheneuvonnan työkaluna, visualisoinnin käyttö rukouksessa, tarot-korttien kristilliset versiot ja kiviin liittyvien symbolien käyttö ihmisten kohtaamisessa, Sohlberg sanoo.

Kyselytutkimuksista ei voi vielä päätellä, miten uushenkisten uskomusten kannatus heijastuu uskonnon tai henkisyyden harjoitukseen.

Kyselytutkimuksista ei voi vielä päätellä, miten uushenkisten uskomusten kannatus heijastuu uskonnon tai henkisyyden harjoitukseen.

Populaarikulttuuri levittää uushenkisyyteen liittyviä ajatuksia

Jussi Sohlberg selittää uushenkisten uskomusten yleistymistä vaihtoehtoisen henkisyyden virtauksilla, jotka ovat levinneet länsimaissa 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Suomeen nämä virtaukset tulivat 1970-luvun alussa, kun muun muassa Oraansuojelijat ja Rajatiedon yhteistyö ry levittivät vastakulttuurisia ajatuksia.

Laajempaa näkyvyyttä uushenkisyys sai seuraavilla vuosikymmenillä. Ensimmäiset rajatietoon keskittyvät Hengen ja Tiedon messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983 ja Minä Olen -messut vuonna 1996.

Toista uushenkisyyden leviämistapaa tutkijat kutsuvat okkulttuuriksi. Termi ei kuvaa okkultismia tai esoteriaa sinänsä, vaan erilaisten yliluonnollisuuteen, paranormaaliin, henkisyyteen ja salaliittoihin liittyvien ajatusten leviämistä yhteiskunnassa erityisesti populaarikulttuurin kuten kirjallisuuden, elokuvien ja tv-sarjojen kautta.

– Okkulttuurista vaikutusta on nähty erityisesti fantasian ja kauhun lajityypeissä. Esimerkkejä tästä ovat Yhdeksäs portti -elokuva, Matrix-elokuvat sekä tv-sarjat Paranormal Activity ja X-Files. Kirjailijoista tässä yhteydessä voisi mainita Dan Brownin ja Heikki Kännön. Okkulttuurinen vaikutus näkyy myös suomalaisessa kuvataiteessa, Sohlberg sanoo.

Sohlberg tähdentää, että kyselytutkimuksista ja tutkijoiden havainnoista ei voi vielä päätellä, miten uushenkisten uskomusten kannatus heijastuu uskonnon tai henkisyyden harjoitukseen.

– Kyselyissä ilmenevä kannatus kertoo nuorten ikäluokkien avoimuudesta ja valmiudesta omaksua omaan katsomusmaailmaan erilaisia ja uusia näkemyksiä. Se joukko, joka harjoittaa esoteerisiä menetelmiä ja on mukana alan järjestöissä, on puolestaan varsin rajattu, Sohlberg sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: