Ylilääkäri Olli Tenovuon mukaan monet hänen potilaansa ovat työkyvyttömiä. Eläkelaitos on eri mieltä. Kuva: Mari Aarnio
Iso ihmisryhmä on montussa: lääkärien mukaan he ovat työkyvyttömiä, mutta eläkeyhtiöt ovat eri mieltä
Ylilääkäri Olli Tenovuon mukaan potilaita hoitavat lääkärit ja eläkelaitoksen lääkärit elävät eri todellisuuksissa. Valta työkyvyttömyystukipäätöksistä on eläkelaitoksilla.
Turun Sanomat julkaisi 14. tammikuuta verkossa mielipidekirjoituksen, jonka alle alkoi vyöryä vihaisia kannustuskommentteja.
"KELA:n lääkärit on saatava vastuuseen laiminlyönneistään ja muuttamaan toimintatapaansa!"
"Vakuutuslääkärien totuudenvastainen puhuminen ja vastuunpakoilu rahaa vastaan on ollut pitkäaikainen ongelma."
"7 vuotta taistelua takana ja ties kuinka monta vielä edessä."
Mielipidekirjoituksen kirjoittaja oli neurologian ylilääkäri Olli Tenovuo. Tenovuo kertoi kohtaavansa työssään yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat joutuneet outoon välitilaan. Lääkärin mukaan he ovat vammansa tai sairautensa vuoksi työkyvyttömiä, mutta eläkevakuutusyhtiöt ovat eri mieltä. Vaikka kyseiset henkilöt eivät pystyisi tekemään töitä, he eivät saa sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.
Sen sijaan he putoavat työttömiksi työnhakijoiksi. Koska he eivät pysty tekemään töitä, he kuluttavat ensin mahdolliset ansiosidonnaiset päivärahansa kuiviin ja jäävät lopulta kituuttamaan työmarkkina- tai toimeentulotuella. Jotkut jäävät kuoppaan loppuelämäkseen.
– Se toimeentulo on sitten aika minimaalinen, Tenovuo sanoo Kirkko ja kaupungille.
– Se riippuu toki siitä, minkälainen perhetilanne on: onko lapsia, onko puoliso työssä, onko yksinhuoltaja ja niin edelleen.
Tenovuo on tehnyt 35 vuotta kliinistä potilastyötä. Hänen mukaansa sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden myöntäminen on viime vuosina selvästi kiristynyt.
– Tällaisia tilanteita tuli aikaisemmin vastaan vain silloin tällöin, nyt päivittäin.
"Vaikka on 8 B-lausuntoa, joissa todetaan, etten pysty omaan tai edes siihen verrattavaan työhön, niin vakuutus- ja Kelan lääkärit katsovat, että täysin kykenevä töihin. Liikun rollaattorilla, invaparkkilupa ja vammaistukea saan, mutta ei, töitä pitäisi hakea. – – Valitettavasti vakuutusoikeuden käsittely kestää noin vuoden, ja yleensä sekin on hylkäävä. Vakuutuslääkäreillä kun ei ole kunniaa ja omaatuntoa, niin tässä ollaan."
– Eläkelaitoksen lääkäri voi tehdä ihmisen loppuelämään radikaalisti vaikuttavia päätöksiä näkemättä potilasta, sanoo neurologian ylilääkäri Olli Tenovuo. Kuva: Lehtikuva / Tor Wennström
Eikö suomalaisessa sosiaaliturvassa ole selvää kriteeristöä, joka määrittelee, kuka saa sairauspäivärahaa tai pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle?
Kriteeristö on kyllä. Olli Tenovuon mukaan ongelma on siinä, että työkyvyttömyyseläkkeestä ja sairauspäivärahasta päättävät eläkelaitoksen lääkärit elävät eri todellisuudessa kuin hoitotyötä tekevät lääkärit.
– Eläkelaitosten kriteerit ovat kovin erilaiset kuin se todellisuus, jossa nämä potilaat heitä tutkivien lääkäreiden näkemyksen mukaan elävät.
– Asiaa voisi verrata siihen, että päätät lomakohteesta siitä kirjoitetun kuvauksen perusteella. Käsitys voi olla varsin erilainen kuin se, mikä sinulla on käytyäsi kyseisessä kohteessa.
Jos potilas on neliraajahalvaantunut, asia on jokseenkin selvä. Monissa tapauksissa edessä on kuitenkin taistelu.
Tenovuo antaa esimerkin. Neurologisista ongelmista kärsivä potilas tulee lääkärin vastaanotolle. Hänet tutkii alan erikoislääkärin lisäksi moniammatillinen hoitotiimi, johon kuuluu esimerkiksi neuropsykologi ja fysioterapeutti. Ryhmä kokoaa arvion, jonka mukaan potilas on pysyvästi työkyvytön.
Paperi menee työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteenä joko työeläkelaitoksen tai Kelan lääkärille. Eläkelaitoksen lääkäri lukee paperit ja toteaa, että potilas ei hänen mielestään ole työkyvytön. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen matka katkeaa, ja potilas putoaa työttömäksi työnhakijaksi. Asiasta päättänyt eläkelaitoksen lääkäri ei ole tavannut potilasta kertaakaan.
– Eläkelaitoksen lääkäri voi tehdä ihmisen loppuelämään radikaalisti vaikuttavia päätöksiä näkemättä potilasta. Eikä näitä ratkaisuja tekevillä lääkäreillä ole mitään tosiasiallista vastuuta siitä päätöksestä, koska ne ovat aina harkintapäätöksiä, Tenovuo selittää.
Potilas voi valittaa päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeuteen. Tenovuon mukaan valituksilla ei useimmiten ole vaikutusta. Valituksia käsittelevässä tiimissä on mukana yksi vakuutuslääkäri, loput ovat lääketieteen näkökulmasta maallikoita.
Tenovuo toivoo, että Suomeen perustettaisiin moniammatillisia ja riippumattomia arviointiryhmiä, joille valitukset voisi osoittaa. Ryhmä ottaisi potilaan henkilökohtaisesti tutkittavaksi, ja heidän sanansa ratkaisisi asian.
"Tätähän se arki koko ajan on. Sairastuneen nuoren äitinä kirjoitan valituksia toistuvasti kelan lääkärein hylkäyksistä. Kuormittaa niin sairastunutta kuin lähipiiriäkin. Samoin kuormittaa terveydenhuoltoa, kun täytyy hakea aina lisäselvityksiä ja tehdä lisätutkimuksia. Ei ole ihan halpaa olla päiviä/viikkoja osastotutkimuksissa yhteiskunnallekaan vain sen takia, että kelan lääkäri leimaa yhtäkkiä työ- ja opiskelukykyiseksi."
Hoitaville lääkäreille ei ole aina selvää, mitä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan.
Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kelasta torppaa alkuunsa Olli Tenovuon väitteen: Kelan linja työkyvyttömyyseläkkeiden hyväksymisessä ei ole tiukentunut.
– Jos katsoo Kelan tilastoja esimerkiksi 2010-luvulta, niin hylkäysten määrä kaikista uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on ollut noin 8 000 joka vuosi. Taso on varsin vakaa. Ei siinä mitään dramaattista muutosta ole, Haukipuro kertoo.
– Työeläkelaitosten luvut ovat suunnilleen samantyyppiset.
Haukipuro ottaa esimerkiksi 16–24-vuotiaiden ikäluokan. Kelan maksamien työkykyyn liittyvien etuuksien osuus on vuodesta 1995 vuoteen 2016 kaksinkertaistunut. Sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on noussut 1,21 prosentista 1,81 prosenttiin. Kuntoutusrahaa saaneiden osuus on noussut 0,33 prosentista 1,38 prosenttiin.
Vaikka hoitava lääkäri olisi puoltanut työkyvyttömyyseläkettä, noin joka kolmas hakemus hylätään. Syy on Haukipuron mukaan se, että vakuutuslääkärit katsovat asiaa laajemmasta näkökulmasta kuin hoitavat lääkärit. Hoitaville lääkäreille ei Haukipuron mukaan ole aina selvää, mitä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan.
– Työkyvyttömyys on käsitteenä juridinen, ei lääketieteellinen. Se on lakien tulkitsemista ja sen arvioimista, vastaako potilaan tilanne lain mukaista työkyvyttömyyden määritelmää. Jotta työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, juridisten kriteereiden tulee täyttyä.
Vakuutuslääkäri ei siis tutki potilasta, vaan laajempaa näyttöä, jonka perusteella henkilön työkykyä arvioidaan.
Siitähän vakuutuslääkäreitä juuri kritisoidaan. He eivät tapaa potilaita vaan tekevät päätöksensä papereiden perusteella. Haukipuron mukaan on "klassinen keskustelunaihe", onko tuki- ja eläkepäätösten tekeminen pelkkien papereiden perusteella oikein. Suomen eduskunta on joka tapauksessa katsonut, että niin on hyvä.
Haukipuro kertoo myös, että monissa Keski-Euroopan maissa vakuutuslääkärit tapaavat potilaita kasvotusten.
– Siellä hylkäysasteet ovat itse asiassa Suomea korkeammat. Ei ole ollenkaan yksiselitteistä, että hylkäykset vähenisivät.
Haukipuron mukaan ei myöskään pidä paikkaansa, että vakuutuslääkärit olisivat vieraantuneita potilaiden todellisuudesta. Suurin osa vakuutuslääkäreistä tekee myös kliinistä potilastyötä.
"Ei ole kovin helppo tilanne, kun ei ole niin kipeä että sasi edes B-lausunnon, kun ei testituloksista riittävästi näyttöä, kuitenkin jos vielä pitäisi mennä parsinavettaan ei paikat kestä ja hirvittävät säryt päälle kroppaan. Kävi silti tsäkä voin olla kodinhoitotuella, kotona hoitamassa lapsia, vielä reilun vuoden. Tässä sitten harkitaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan (kodinhoidontuki ei ole todellakaan suuri) kaiketi puolet peruspäivärahasta, mutta eipähän tarvi rampata toimistossa, kiitos vain päättäjät."
Kelan ylilääkärin Kyösti Haukipuron mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden myöntäminen ei ole kiristynyt. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Monien työkyvyttömyyseläkehakemusten ongelma on Kyösti Haukipuron mukaan se, että potilaan oirekuvaukset ja lääkärin tutkimustulokset eivät täsmää. Oireet pitäisi voida osoittaa tietyn sairauden tai vamman aiheuttamiksi.
Ongelmatapauksia aiheuttavat usein esimerkiksi kipu- ja mielialaoireet. Ei riitä, että potilas kokee kipuja tai olevansa masentunut. Sairauden diagnostisten kriteereiden pitää täyttyä.
– Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin välillä voi aiheuttaa kädenvääntöä myös esimerkiksi se, että hoitavan lääkärin tutkimuskäytännöt poikkeavat lääkärikunnan yleisesti hyväksymistä käytännöistä, Haukipuro sanoo.
Haukipuron mielestä on oleellista muistaa, että eläkelaitoksissa on laaja kokemus suuresta määrästä hakemuksia ja lausuntoja. Vaikka tapaus olisi hoitavan lääkärin mukaan selvä, vakuutuslääkäri suhteuttaa sen muihin hakemuksiin.
– Tämä tuo ihmisten välille tasavertaista arviointia. Päätöksen tekevät sellaiset tahot, jotka arvioivat paljon samanlaisia tilanteita. Hoitotaho katsoo asiaa suppeammasta näkökulmasta, Haukipuro selittää.
Kyösti Haukipuron mielestä nykyinen systeemi ei ole täydellinen, mutta pääosin toimiva. Hylkäyspäätöksistä on mahdollisuus valittaa.
– Valitusasteissa päätöksentekijänä on kollegio, johon kuuluu juristeja, lääkärijäsen ja vakuutettujen olosuhteita tuntevia jäseniä. Ei ole syytä vähätellä heidän asiantuntemustaan, Haukipuro sanoo.
"Tapaturmaisesti vammautuneen nuoren läheisenä tiedän mistä puhun. Tuntuu jo lähes ylivoimaiselta uskoa, että tässä maassa voisi ilman omaa syytään vammautunut nuori saada oikeanmukaista kohtelua Kelan tai vakuutusyhtiöiden taholta. Ihmetyttää että suurempaa joukkoa sairaanhoidon asiantuntijoita ei ainakaan julkisuudessa kiinnosta kuinka vähäpätöisinä heidän asiantuntijoina antamiaan lausuntoja pidetään."
Olli Tenovuo toteaa, että työkykyisten ihmisten paikka on tietysti työelämässä. Selvästi työkyvyttömien roikottaminen työttöminä työnhakijoina ei kuitenkaan hyödytä ketään.
– Ei sekään ole harvinaista, että jossain vaiheessa ihminen sitten masentuu niin pahasti, että hän pääsee vaikean masennuksen takia eläkkeelle.
Tenovuo tietää myös tapauksia, joissa jossain määrin työkykyiset ihmiset ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä sen vuoksi, että työnteko ei enää huvita. Näin saattaa olla etenkin sellaisten vanhempien ihmisten kohdalla, joiden eläkeikä on nurkan takana ja joita sairaudet ovat painaneet pitkään.
Sen sijaan alle nelikymppiset eivät Tenovuon arvion mukaan juuri hae työkyvyttömyyseläkettä pelkän motivaatiopulan vuoksi.
– Jos työelämässä on ehtinyt olla ehkä toistakymmentä vuotta, eläke ei voi olla kovin kummoinen. Se tarkoittaisi loppuiäksi aika pientä toimeentuloa. Kyllä siinä useimmiten pitää se terveys olla niin huono, että ihminen ei yksinkertaisesti pysty työskentelemään.
Yhdessä asiassa Olli Tenovuo ja Kyösti Haukipuro ovat yhtä mieltä: nykyinen työelämä on harmittavan joustamaton. Kun työpaikoista kilpaillaan veren maku suussa, osatyökykyiset jäävät helposti ilman.
Haukipuron mielestä kansaneläkelain työkyvyttömyysmääritelmässä on tähän liittyen puute: toisin kuin työeläkelait, kansaneläkelaki ei sisällä osatyökyvyttömyyden käsitettä.
– Kansaneläkelakia tulisi tältä osin korjata. Se toisi helpotusta vajaatyökykyisille, joilla täyden työkyvyttömyyden kriteerit eivät täyty, Haukipuro sanoo.
Jutussa esitetyt lainaukset ovat poimintoja kommenteista, joita on kirjoitettu Olli Tenovuon Turun Sanomien mielipidekirjoituksen alle.
Muutos 2.2. kello 17.55: Jutun otsikon alusta on poistettu sitaatti "Vakuutuslääkäreillä ei ole kunniaa".
Muutos 19.2. kello 8.55: Selvennetty alun kohtaa, joka käsittelee päivärahoja.
Aktiivimalli sotkee pakkaa entisestään
Vihreä Lanka julkaisi 19. tammikuuta uutisen, jonka mukaan uusi työttömien aktiivimalli sotkee työkyvyttömien toimeentuloa entisestään.
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on kolmen kuukauden aikana tehtävä 18 tuntia palkkatöitä, ansaittava 241,04 euroa yritystoiminnalla tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävissä palveluissa. Muuten työttömyysetuuksista leikataan pois 4,65 prosenttia.
Monet tahot ovat kritisoineet aktiivimallia epäoikeudenmukaisuudesta. Aktiivimallin purkamiseksi tehty kansalaisaloite on kerännyt yli 140 000 allekirjoitusta. 2. helmikuuta Helsingissä järjestettiin suurmielenosoitus aktiivimallia vastaan.
Vihreä Lanka kertoo sairauslomalla olleesta henkilöstä, jolle TE-toimisto ilmoitti, että voimaan tulleen aktiivimallin ehdot koskevat myös häntä. Henkilölle ei ollut myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, mutta sairauspäivärahaa voi saada vain 300 päivän ajan. Siksi kyseiselle henkilölle oli maksettu myös työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen saajat kuuluvat aktiivimallin piiriin.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen totesi Vihreälle Langalle, että kyseessä on tilanne, jota uudet lait eivät ota huomioon. "Tässä lainsäädännöt menevät ristiin, kyseessä on aika ikävä väliinputoaminen." Honkasen mukaan sellaisia työttömyysturvan saajia, jotka odottavat työkyvyttömyyseläkepäätöstä tai joilta työkyvyttömyyseläke on hakemuksesta huolimatta evätty, on luultavasti tuhansia. Aktiivimalli ei kuitenkaan koske niitä, joiden eläkepäätöksen käsittely on kesken.
Kyseessä on ongelma, jota myös Olli Tenovuo odotti. "Nyt on lisäksi otettu käyttöön ns. aktiivimalli, jossa on sanktioitu, jos ei kykene töihin. Koskevatko sanktiot niitäkin, jotka ovat työttömien kirjoissa työkyvyttömänä?" Tenovuo kirjoitti Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Alenevat työttömyysluvut eivät kerro koko totuutta – ”Kaikkein vaikein työttömyys kasvaa yhä”, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski
AjankohtaistaYli kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on 53 000. Heidän auttamiseensa ei tunnu nyt rahkeita riittävän. Osa ei todellisuudessa ole työkykyisiä.
