Katrinebergin kartano toimii nykyään vireänä kansalaistoiminnan keskuksena.
Katrinebergin kartano sai uuden elämän – ”Vantaa ei muodostu pelkästään kehätiestä, kerrostaloista ja lentokentästä”
Uusi kirja esittelee kymmenen kartanoa Vantaalla. Katrinebergin kartano on toiminut lastenkotina, lääkäreiden asuntoina ja hoivakotina. Nyt sen pihapiirissä käyskentelevät kotieläimet.
Seutulassa sijaitsevan Katrinebergin kartanon pihapiirissä kirmaa lapsia. He ovat tulleet retkelle kartanon kotieläintilalle. Uuden elämän 2010-luvulla saanut Katrineberg kuuluu keltaisine päärakennuksineen Vantaan vanhimpiin kartanoympäristöihin.
– Knapbackana aiemmin tunnetun kartanon ensimmäinen omistaja 1540-luvulla oli alempaa aatelissäätyä edustanut knaappi, ritarin asemies ja rälssimies Marcus Jönsson. Hänen mukaansa on nimetty läheinen Knaapinkuja, kertoo Jukka Hako.
Hän on kirjoittanut Pia Vuorikosken kanssa tuoreen kirjan Kartanoelämää Vantaalla.
Katrinebergin kartanolla oli Jönssonin jälkeen useita omistajia. Merkittävimpiin heistä kuului majuri Adolf Blåfield, joka rakennutti 1700–1800-luvun vaihteessa tilan päärakennuksen ja puutarhan.
– Blåfieldin Catarina-vaimon kuolema oli traaginen tapaus, sillä hän hukkui Vantaanjokeen vuonna 1812. Kartanon nimi oli jo aiemmin muuttunut hänen mukaansa Katrinebergiksi, Jukka Hako sanoo.
1930-luvulle tultaessa kartano oli edelleen satoja hehtaareja käsittävä maanviljelystila. Sen omisti tuolloin ravintoloitsijana tunnettu Aleksanteri Tuomikoski. Isännän kuoltua Lyyli-vaimo jatkoi tilanpitoa. Hän myi kartanon vuonna 1949 Helsingin maalaiskunnalle, nykyiselle Vantaan kaupungille. Kasvava kunta tarvitsi maata rakentamiseen ja ruokahuoltoon.
Vantaan kartanoista kaksi kirjaa kirjoittanut Jukka Hako tuntee hyvin Katrinebergin kartanon historian.
Päärakennus on ollut monessa käytössä
Kunnan omistuksessa kartanon päärakennus toimi aluksi lastenkotina. Sen lähelle rakennettiin vanhainkoti, joka muuttui myöhemmin Katriinan sairaalaksi. Tuolloin päärakennuksesta pilkottiin asuntoja sairaalan lääkäreille.
– Rakennuksessa on erikoista se, että sen yläkerta on korkeampi kuin alakerta. Toisena erikoisuutena on kartanon barokkityyliin pengerretty terassipuutarha, joka on yhtä vanha kuin päärakennus, Jukka Hako selvittää.
– Puutarhaan oli istutettu vuosikymmenien aikana paljon kasvillisuutta. Nyt mietitään, miten sitä voitaisiin elvyttää.
Myöhemmin kartanon päärakennuksessa toimi vielä hoivakoti, mutta sen toiminta päättyi vuonna 2008 ja tilat jäivät käyttämättömiksi.
– Tämä ehti olla vuosia täysin kuollut paikka, kunnes Kivistön aluetoimikunta esitti sille uutta käyttöä kansalaistoiminnan keskuksena. Kaupunki tarttui ehdotukseen, ja toiminta käynnistyi niin sanottuna Green Care -hankkeena. Nyt siellä järjestetään vapaaehtoisvoimin tapahtumia ja monenlaista aktiviteettia.
Vuosi sitten kartanon yhteydessä aloitti 4H-yhdistyksen ylläpitämä kotieläinpuisto, jossa käy perheitä sekä koulu- ja päiväkotiryhmiä.
Aatelissäädyllä oli aikoinaan tiettyjä etuoikeuksia.
- Jukka Hako
Kirja sisältää uutta tietoa kartanoista
Tuore kartanokirja on rinnakkaisteos Jukka Hakon ja Pia Vuorikosken vuonna 2005 kirjoittamalle teokselle Kartanomatka Vantaalle. Uuden kirjan tekeminen oli heistä tarpeen, koska kartanoista oli saatavilla tuoretta tutkimustietoa.
Erityisen merkittävä kirjan kannalta oli Vantaan kaupunginmuseon tilaama ja arkkitehti Amanda Eskolan tekemä inventointi kaupungin vanhasta, ennen vuotta 1930 valmistuneesta, rakennuskannasta. Näin saatiin tarkempaa tietoa kartanoiden perustamisiästä.
Kirjan tekijöillä oli käytössään myös uutta digitaalista arkistomateriaalia, vanhoja karttoja, sanomalehtiä ja valokuvia. Lisäksi kaikista kartanoista otettiin ilmakuvat kirjaa varten.
– Teimme myös tiivistä yhteistyötä kartanoiden omistajien kanssa. Näin moni asia tarkentui ja saimme tietoomme lukuisia uusia yksityiskohtia.
Hako ja Vuorikoski esittelevät kirjassaan kymmenen kartanoa. Ne on valittu maanomistuksen perusteella.
– Aatelissäädyllä oli aikoinaan tiettyjä etuoikeuksia, muun muassa verovapaus kruunulle tehdyistä palveluksista. Myöhemmin kartanoiden maita ja metsiä myytiin rakennusmaaksi, mutta ne pysyivät silti asuttuina, mikä turvasi niiden säilymisen.
Kartanot ovat Jukka Hakon mukaan merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Niihin liittyy kiinnostavia tarinoita ja elinkeinoelämän historiaa.
– Kartanot kertovat vanhasta maatalouskulttuurista. Vastoin yleistä käsitystä Vantaa ei muodostu pelkästään kehätiestä, kerrostaloista ja lentokentästä.
Jukka Hako kiinnostui kotipaikkakuntansa historiasta ja kartanoista 1970-luvun lopulla. Hän toimi yli 30 vuotta Vantaa-seuran puheenjohtajana. Harrastuksenaan hän pyörittää pienkustantamoa, joka on julkaissut kymmenen Vantaa-aiheista kirjaa.
Kartanon päärakennuksessa on vielä joitakin Tuomikosken omistajapariskunnan aikaisia huonekaluja.
Vantaan kartanoita
Linnan kartano perustettiin 1500-luvulla Keimolaan, Riipiläntien ja Kivistön kaupunginosan välimaastoon. Kartano on yksityisomistuksessa, ja sen alueelle on suunnitteilla ryhmäpuutarha ja ratsastuskeskus. Erikoisuutena ovat kivikautiset löydöt.
Håkansbölen kartano perustettiin 1540-luvulla Ojangon kaupunginosaan Hakunilaan. Nykyinen omistaja on Vantaan kaupunki, ja Pehtorintaloon on avattu juuri kahvila. Erikoisuutena on Armas Lindgrenin vuonna 1908 suunnittelema jugendkokonaisuus.
Linnaisen kartano perustettiin 1550-luvulla Länsi-Vantaalle, Espoon rajan tuntumaan. Kartano on yksityisomistuksessa, ja sen erikoisuutena on yksityinen veistospuisto.
Hämeenkylän kartano perustettiin 1500-luvun lopussa Lillträskin lähelle, nykyisen Askistontien ja Kakolanmäen väliselle alueelle. Nykyinen omistaja on keskinäinen työvakuutusyhtiö Varma. Erikoisuutena ovat Carl Ludvig Engelin 1820–30-luvuilla suunnittelemat rakennukset.
Backaksen kartano perustettiin 1600-luvulla vanhan Turku–Viipuri-maantien varteen, nykyiselle Ylästöntielle. Nykyinen omistaja on HOK-Elanto, ja kartanossa toimii ravintola. Erikoisuutena ovat Elannon punatiiliset talousrakennukset.
Westerkullan kartano perustettiin vuonna 1633 Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien risteykseen. Kartano on yksityisomistuksessa. Erikoisuutena on toimiminen Suomi-filmien näyttämönä 1940–50-luvuilla.
Königstedtin kartano perustettiin 1600-luvun puolivälissä Riipilän kylään Seutulaan. Nykyinen omistaja on Suomen valtio, ja kartano toimii valtion edustustiloina. Erikoisuutena ovat päärakennuksen alakerran vuodelta 1815 peräisin olevien Amor ja Psykhe -tapettien jäljennökset.
Rosendahlin kartano perustettiin vuonna 1670 Helsingin pitäjän Veromiehenkylään. Erikoisuutena on toimiminen Hankkijan koetilana vuosina 1916–70.
Nissbackan kartano perustettiin 1700-luvun lopulla Sotungintien varrelle. Kartano on ykstyisomistuksessa. Erikoisuutena on kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä esittelevä veistospuisto.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaalta löytyy maailmankuulujen arkkitehtien teoksia ja salattuja helmiä – ”Ei ole yllätys, että kirkkoja on joukossa monta”, sanoo kotiseutuneuvos Jukka Hako
AjankohtaistaUusi kirja kaivaa esiin Vantaan tuntemattoman puolen: arkkitehtuurin kaupungin.
