null Vantaalta löytyy maailmankuulujen arkkitehtien teoksia ja salattuja helmiä – ”Ei ole yllätys, että kirkkoja on joukossa monta”, sanoo kotiseutuneuvos Jukka Hako

Patrik Eriksson ja Erica Wörmän vastasivat Kartanonkosken asuinalueen suunnittelusta. Ville Haran ja Anu Puustisen Pyhän Laurin siunauskappelin muotoilu kunnioittaa viereistä keskiaikaista kirkkoa. Tiedekeskus Heureka on Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelema, Honkanummen siunauskappeli puolestaan Erik Bryggmannin käsialaa.

Patrik Eriksson ja Erica Wörmän vastasivat Kartanonkosken asuinalueen suunnittelusta. Ville Haran ja Anu Puustisen Pyhän Laurin siunauskappelin muotoilu kunnioittaa viereistä keskiaikaista kirkkoa. Tiedekeskus Heureka on Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelema, Honkanummen siunauskappeli puolestaan Erik Bryggmannin käsialaa.

Vantaalta löytyy maailmankuulujen arkkitehtien teoksia ja salattuja helmiä – ”Ei ole yllätys, että kirkkoja on joukossa monta”, sanoo kotiseutuneuvos Jukka Hako

Uusi kirja kaivaa esiin Vantaan tuntemattoman puolen: arkkitehtuurin kaupungin.

Kotiseutuneuvos Jukka Hako on tittelinsä mukainen mies, varsinainen Pro Vantaa. Hän on kirjoittanut, toimittanut ja kustantanut kymmeniä Vantaa-aiheisia teoksia, toiminut Vantaa-seuran puheenjohtajana ja aloittanut työuransa Etelä-Vantaa-lehdessä. Jo nuorena hän oivalsi, että Vantaa on koko Helsingin seudun emopitäjä.

Uusin lenkki pitkässä ketjussa on kirja Arkkitehdit Vantaalla (Kellastupa 2022), jonka hän on kustantanut ja laatinut yhdessä taidehistorioitsija Pia Vuorikosken kanssa. Kaksikko purkaa kirjassa myytin, jonka mukaan Vantaa olisi lähinnä asuinrakentamisen kaupunki. Tosin on se sitäkin. Vantaalla on kiinnostavia asuinalueita, joita kirja esittelee uraauurtavia rakennuskaavoja avaamalla.

Hako ja Vuorikoski näyttävät Vantaan arkkitehtien kaupunkina, jonka rakennushistoria alkaa 1400-luvulta ja päätyy tähän päivään. Kirjassa on mukana 74 arkkitehtuurikohdetta ja 87 arkkitehtia, osa aviopareja.

– Ihmiset muistavat Helsingistä Carl Ludvig Engelin suunnitteleman empirekeskustan ja Alvar Aallon töitä. Espoosta tiedetään vanhan Tapiolan arkkitehtuuri. Harva tulee ajatelleeksi, että Vantaalta löytyy kymmenittäin nimekkäiden, jopa maailmankuulujen arkkitehtien töitä. Tässä joukossa ovat myös Aallon suunnittelema rivitalo ja Engelin tai hänen avustajansa piirtämä Hämeenkylän kartanon läntinen siipirakennus, Jukka Hako kertoo.

Pernajan mestarista kaikki alkoi

Uutuuskirjaan ovat päätyneet myös lähes kaikki Vantaan luterilaiset kirkot.

– Minulle ei ole suuri yllätys, että kirkkoja on joukossa näin monta. Seurakunnissa on arvostettu korkealaatuista arkkitehtuuria, ja kirkkojen suunnittelijoiden joukossa on nimekkäitä arkkitehteja kuten Myyrmäen kirkon suunnitellut, valon arkkitehdiksi nimetty Juha Leiviskä. Myös uusi Tikkurilan kirkko otettiin kirjaan, koska arkkitehti Anssi Lassila on monipuolinen ja moneen kertaan palkittu arkkitehti, Jukka Hako sanoo.

Pia Vuorikoski nostaa mielikohteistaan esille kaksikin kirkkoa. Toinen niistä on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Sen suunnitteli tuntematon Pernajan mestariksi nimetty rakentajamestari, joka lienee rakentanut Uudellemaalle useita kirkkoja.

Pernajan mestarin käsialan voi tunnistaa muun muassa kirkon päädyssä vaakatasossa olevista renkaista. Vuosina 1455–1460 rakennettu kirkko paloi 1893, ja sen restauroi nykyasuunsa Theodor Höijer.

– Olen ollut useana kesänä oppaana kirkonkylän kulttuurikävelyillä ja kertonut Pyhän Laurin kirkosta, joten se on minulle läheinen.

Toiseksi lempikirkokseen Vuorikoski nimeää Rekolan Pyhän Andreaan kirkon.

– Se oli minulle positiivinen yllätys. Seurakuntasihteeri esitteli minulle paikat, sain käyttööni arkistomateriaalia ja pääsin vielä haastattelemaan sen toista suunnittelijaa Pirkko Piirtaa, Pia Vuorikoski kertoo.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko on Pirkko ja Pekka Piirtan päätyö. Kuvassa näkyy puolipyöreä kellotorni.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko on Pirkko ja Pekka Piirtan päätyö. Kuvassa näkyy puolipyöreä kellotorni.

Vaikutteet kulkevat rajojen yli

Pia Vuorikoski, joka toimii nykyisin Helsingin yliopistomuseossa, on ollut amanuenssina Vantaan kaupunginmuseossa. Hän avusti tutkija Amanda Eskolaa, kun tämä laati raporttia Vantaan modernista rakennuskulttuurista vuosina 1930–1979. Vuorikoski on itse kirjoittanut Jukka Hakon kanssa kirjan Vantaan kartanoista, joten aihepiiri oli entuudestaan tuttu.

– Vaikka tiesin, että Vantaalla on paljon hienoja rakennuksia, olen arkkitehtikirjaa tehdessäni löytänyt myös uusia aarteita. Esimerkiksi Mikko Summasen suunnittelema Fazerin vierailukeskus on upea, Vuorikoski sanoo.

Jukka Hako nostaa esille vähän tunnetun kohteen Korson Ankkapuiston laidalla: omakotitalo Villa Korson, jonka on suunnitellut Woldemar Baeckman. Sen julkisivua hallitsee monumentaalinen parveke, ja ideaa taloon on haettu Yhdysvalloista.

Kohteita on monipuolisesti eri puolilla Vantaata, kaikilla suuralueilla.

Uusi tieto monille Heurekan kävijöille voi olla se, että yksi sen arkkitehtien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen päätöistä on Suomen Washingtonin suurlähetystö.

Maailma on pieni, ja vaikutteet kulkevat rajojen yli. Hako sanookin, että on kiinnostavaa nähdä, miten monikulttuurisuus ja kaupungin sisäisen raideliikenteen synty vaikuttavat Vantaan kuvaan – millaista on tuleva arkkitehtuuri ja kaupunkikuva.

Sopiiko kirja arkkitehtuurista kiinnostuneen kaupunkibongarin käsikirjaksi?

– Kyllä sen avulla voi tutustua kaupunkiin. Kohteita on monipuolisesti eri puolilla Vantaata, kaikilla suuralueilla. Koordinaatteja emme kirjaan laittaneet, sillä osa rakennuksista on yksityisiä, Hako sanoo.

Arkkitehti Henrik Helinin piirtämiin Jokiniemen koetilan paviljonkeihin on kunnostettu asuntoja.

Arkkitehti Henrik Helinin piirtämiin Jokiniemen koetilan paviljonkeihin on kunnostettu asuntoja.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: