Naisten Pankki auttaa naisia, koska se on tehokkainta
Naisten Pankki edistää naisten toimeentuloa muun muassa Pohjois-Ugandassa.

Naisten Pankki edistää naisten toimeentuloa muun muassa Pohjois-Ugandassa.

Naisten Pankki auttaa naisia, koska se on tehokkainta

Suomessa perustettiin ennen vanhaan osuuskassoja. Naisten pankin idea on samantapainen.

Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva päätoimittaja Reetta Meriläinen ei ole katunut hetkeäkään sitä, että lähti vuonna 2008 mukaan Naisten Pankkiin. Toimittajana hän oli ensin kriittinen hanketta kohtaan ja epäili sitä bisnesnaisten harrastustoiminnaksi. Heitäkin on mukana ja heitä tarvitaan, mutta vuosien varrella Naisten Pankista on kasvanut yli 3000 vapaaehtoisen yhteisö, jolla on simppeli ja toimiva idea.

– Naisten Pankin perusidea on yksinkertainen. Me keräämme rahaa Suomesta ja ohjaamme sen perille Kirkon Ulkomaanavun kautta hankkeisiin. Paikalliset yhteistyökumppanit toteuttavat ne kehitysmaissa. Apu menee ruohonjuuritasolta ruohonjuuritasolle, kiteyttää Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Meriläinen.

Kehitysmaiden naisia tukeva verkosto täyttää toukokuussa kymmenen vuotta. Toiminta sai alkunsa, kun joukko naisia tutustui Kirkon Ulkomaanavun kutsumana tammikuussa 2007 Liberiassa paikallisten naisten elämään. Naisille syntyi ajatus tehdä jotain kehitysmaissa asuvien naisten hyväksi.

Toiminta alkoi 24.5.2007 ja on se jälkeen laajentunut pienimuotoiseksi kansanliikkeeksi. Vapaaehtoista on 40 paikkakunnalla. Tapahtumia on vuosittain satoja. Naisten Pankilla on jatkuva keräys, johon voi osallistua verkkosivujen kautta. Yrityksille on omat mallinsa osallistua.

Matkoilta Naisten Pankin kohdemaihin on jäänyt mieleen naisten ilo, voima ja selkeä ajattelu.

Toiminta auttaa ainakin 200 000 ihmistä

Tärkeintä on se, mitä toiminnalla saadaan aikaan. Kymmenessä vuodessa varoja on kerätty 11,2 miljoonaa euroa. Niillä on autettu suoraan 41 800 ihmistä ja kun mukaan lasketaan heidän perheensä, välillisiä hyödynsaajia on 200 000. Itse asiassa luku voi olla vieläkin isompi, sillä kun idea on tukea naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä, hankkeista hyötyvät kokonaiset kyläyhteisöt.

Reetta Meriläinen on itse käynyt tutustumassa hankkeisiin Perussa, Liberiassa, Kambodzassa, Sierra Leonessa ja viimeksi Ugandassa. Neljä jälkimmäistä on nykyisinkin kohdemaita, lisäksi niitä ovat Nepal ja Myanmar.

– Näiltä matkoilta on jäänyt mieleen naisten ilo, voima ja selkeä ajattelu, vaikka monet heistä ovat elämässään kokeneet todella kovia. Lucy Aloyo, jonka tapasin Ugandassa, sanoi, etteivät he tarvitse sääliä, vaan koulutusta. He eivät olleet jääneet sitä myöskään odottamaan, vaan naiset olivat perustaneet oman ryhmän ja palkanneet kouluttajan. Nyt lähes kaikki siinä mukana olevat osaavat lukea ja kirjoittaa, kertoo Meriläinen.

Naisten Pankilla on Ugandassa kaksi kolmevuotista hanketta, joihin käytetään yhteensä yli 600 000 euroa. Yhdistyneiden kansakuntien inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 165 kaikkiaan 187 maasta olevassa Ugandassa Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestön (UCAA) työntekijät kiertävät kylistä kyliin opettamassa yrittäjyyttä, kansalaistaitoja ja säästämistä. Naiset perustavat sitten itse säästö- ja lainaryhmiä, jotka keräävät pääoman ja antavat pienlainoja.

Naiset säilyttävät säästökirjojaan laatikossa lukon takana.

Naiset säilyttävät säästökirjojaan laatikossa lukon takana.

Naiset perustavat säästöryhmiä ja yrityksiä

Meriläisen mukaan toimintamalli muistuttaa osuuskassoja Suomen historiassa. Liikepankeista köyhät naiset eivät ikinä saisi lainaa, mutta säästöryhmien tai kyläpankkien kautta laina järjestyy korolla ja laina-ajalla, joka sovitaan yhdessä paikallisesti. Rahoilla voidaan hankkia kanoja, vuohia tai lehmä, ostaa tai vuokrata maata ja viljellä sitä, perustaa työmaaruokala tai ompelimo tai muuta vastaavaa.

– Koulutus, omat rahat ja oma yritys mahdollistavat lasten koulunkäynnin, lisää Meriläinen.

Naisten Pankki keskittyy naisiin, koska sekä kokemus että tutkimus kertovat, että naiset auttavat koko yhteisöä. Miehet keskittyvät usein enemmän omiin tarpeisiinsa. Miehiä ei kuitenkaan ole suljettu pois, vaan heitä voi olla mukana maksimissaan 20 prosenttia – enempi keikauttaisi vallan miehille. Täällä Suomessa myös miehiä on mukana toiminnassa ja lisääkin kaivataan.

– Jos joku kritisoi sitä, että autamme kehitysmaiden asukkaita, vastaan, että pitää auttaa sekä heitä että suomalaisia. Usein kysyjä ei auta kumpaakaan. Kun autamme ihmisiä kehitysmaissa tulemaan toimeen, autamme myös itseämme. Kun he saavat oman elämänsä edellytykset kuntoon kotimaassaan, ei ole tarvetta muuttaa pois.

Naisten Pankin työ keskittyy kaupunkien sijasta maaseudulle. Siellä on eniten köyhyyttä, vähiten koulutusta ja usein ihmisiä, jotka ovat kärsineet sodista, taudeista tai luonnonkatastrofeista.

– Kymmenen vuoden päästä toivon, että sekä toiminnan määrä että laatu ovat entisestään kohonneet. Esimerkkinä tästä voin ottaa vaikkapa Liberian, jossa vastasimme pari vuotta sitten suurimmasta osasta maan kananmunatuotantoa. Kanoista on muutakin hyötyä. Nyt suunnitellaan muun muassa sitä, miten viljellään kananrehua ja jalostetaan kanankakkaa lannoitteeksi, sanoo Meriläinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi