null Vantaan kirkkovaltuustossa on mukana monen puolueen aktiiveja – kirkkopoliittiset erot näkyvät arvokysymyksissä

Laura Häggblom, Kai-Ari Lundell ja Soili Haverinen ovat vantaalaisia kirkon luottamushenkilöitä.

Laura Häggblom, Kai-Ari Lundell ja Soili Haverinen ovat vantaalaisia kirkon luottamushenkilöitä.

Vantaan kirkkovaltuustossa on mukana monen puolueen aktiiveja – kirkkopoliittiset erot näkyvät arvokysymyksissä

Kirkkojen korjauksista päätettäessä puolustetaan usein omaa seurakuntaa.

Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston toiminta muistuttaa politiikkaa kuntapuolella. Moni valtuutetuista onkin mukana myös kaupungin päätöksenteossa. Puoluepolitiikan lisäksi vaikuttavat kirkkopoliittiset erot, varsinkin arvokysymyksissä.

Eniten kirkkovaltuutettuja on arvokonservatiivisella Sanasta elämään -ryhmällä, 16. Arvoliberaalilla Tulkaa kaikki -ryhmällä valtuutettuja on kahdeksan, samoin Kokoava seurakunta -ryhmällä, joka koostuu kokoomuslaisista ja perussuomalaisista.

Sosialidemokraattisella seurakuntaväellä on kuusi edustajaa, kuin myös sitoutumattomalla Avoin seurakunta -ryhmällä. Lisäksi valtuustossa toimivat Hämeenkylän huomen ja Kyrkan Mitt i Byn, kummallakin kolme valtuutettua, ja Nuorten ääni, jolla on yksi valtuutettu.

Kirkko ja kaupunki kysyi kolmen suurimman ryhmän edustajilta, miten oma ryhmä löytyi ja mikä on sen merkitys. Kaikki ryhmät valmistautuvat jo ensi syksyn seurakuntavaaleihin.

Soili Haverinen on kristillisdemokraatti ja arvokonservatiivisen Sanasta elämään -ryhmän luottamushenkilö kirkkovaltuustossa. Hänet kuvattiin Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

Soili Haverinen on kristillisdemokraatti ja arvokonservatiivisen Sanasta elämään -ryhmän luottamushenkilö kirkkovaltuustossa. Hänet kuvattiin Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

Arvot ratkaisivat ryhmävalinnan

Kirkkovaltuutettu ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsen Soili Haverinen kertoo valinneensa Sanasta elämään -ryhmän arvojen vuoksi. Ryhmä korostaa hengellisyyttä ja luterilaista tunnustusta ja sitoutuu Raamattuun.

Haverinen on kaupunkiympäristölautakunnassa kristillisdemokraattien ainoa edustaja. Ensimmäisen kauden kirkkovaltuutetulle on ollut positiivinen yllätys, että nyt saa olla mukana suuressa ryhmässä, jossa asioita valmistellaan yhdessä.

– Ryhmien erot näkyvät lähetysmäärärahojen jaossa eli halutaanko niitä jakaa tasapuolisesti kaikille vai laitetaanko jotkut järjestöt eriarvoiseen asemaan.

– Jakolinjat tulevat esiin myös talousasioissa. Konservatiivisemmat ryhmät olivat sillä kannalla, että tehtävämme ei ole tukea Lehtisaaressa asuvia helsinkiläisiä alihintaisella asumisella, vaan sijoitustoiminnan tulee olla tuottavaa. Lisäksi vantaalaiset taloyhtiöt olisivat joutuneet maksamaan tonteistaan suhteessa enemmän, Haverinen sanoo.

Monissa asioissa haetaan Haverisen mukaan linjaa yli ryhmärajojen, neuvotellaan ryhmien välillä ja mietitään myös oman seurakunnan etua.

Laura Häggblom on politiikassa mukana vihreissä ja seurakunnan luottamushenkilönä Tulkaa kaikki -liikkeessä. Hänet kuvattiin Tikkurilan kirkolla.

Laura Häggblom on politiikassa mukana vihreissä ja seurakunnan luottamushenkilönä Tulkaa kaikki -liikkeessä. Hänet kuvattiin Tikkurilan kirkolla.

Tasa-arvoasiat ovat tärkeitä

Laura Häggblom oli ensi kertaa ehdolla seurakuntavaaleissa jo 24 vuotta sitten, silloin nuorten listalla Korsossa. Sitten hän oli uudistusmielisellä listalla, joista syntyi Vantaalle Tulkaa kaikki -ryhmä. Politiikassa hän on mukana vihreissä.

– Ryhmien erot näkyvät eniten lähetysmäärärahojen jaossa. Meille siinä on keskeistä järjestöjen suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja naisten pappeuteen. Isäni oli pappi, ja naisten pappeus on minulle aina ollut tärkeää.

Tikkurilan seurakuntaneuvostossa, joka Häggblomin mukaan on kokoonpanoltaan varsin vanhoillinen, on päätetty, ettei Tikkurilan ja Pyhän Laurin kirkkoja voi antaa sateenkaariparien vihkimiseen. Tulkaa kaikki -ryhmä on tästä toista mieltä. Koska kirkkoja käyttää myös asiaan myönteisesti suhtautuva ruotsinkielinen seurakunta, vihkiminen onnistuu.

Monissa muissa asioissa, kuten kiinteistöratkaisuissa, ryhmäerot eivät ole keskeisiä. Asioihin vaikuttavat Häggblomin mukaan henkilökohtaiset näkemykset ja oma seurakunta. Eniten yhteistyötä hänen ryhmänsä tekee valtuustossa demarien kanssa.

Perussuomalainen Kai-Ari Lundell kuvattiin Hämeenkylän kirkolla. Seurakunnan luottamuselimissä hän kuuluu Kokoava seurakunta -ryhmään.

Perussuomalainen Kai-Ari Lundell kuvattiin Hämeenkylän kirkolla. Seurakunnan luottamuselimissä hän kuuluu Kokoava seurakunta -ryhmään.

Koti, uskonto ja isänmaa

Kai-Ari Lundell edustaa perussuomalaisia niin kaupunginvaltuustossa kuin aluevaltuustossa. Vaikka hän pohti myös Hämeenkylän huomen -ryhmää, hänen valintansa oli Kokoava seurakunta, jossa on kokoomuslaisia ja perussuomalaisia.

– Siihen vaikuttivat minulle keskeiset, perinteiset arvot: koti, uskonto ja isänmaa.

Seurakuntaneuvostossa ryhmäeroilla ei Lundellin mukaan ole niin suurta merkitystä. Asioihin haetaan yhdessä ratkaisuja kuin partiossa. Kirkkovaltuustossa toimitaan sen sijaan enemmän kuin politiikassa.

Ratkaistavat asiat liittyvät usein hänen mukaansa tavalla tai toisella suuriin trendeihin, joilla on vaikutusta kirkon jäsenmäärään ja talouteen. Näiotö trendejä ovat esimerkiksi ihmisten yhä yksilöllisemmät ratkaisut ja maahanmuutto. Kiinteistöihin vaikuttavat sisäilmaongelmat.

– Kirkkovaltuustossa on selkeä jako vasemmistoon ja oikeistoon. Vaikka joukossa on poliittisesti sitoutumattomia, jutellessa selviää, että moni kuuluu johonkin puolueeseen. Liberaali–konservatiivijaossa kuulun konservatiiveihin, eli minulle tärkeää on säilyttää nykyisiä arvoja ja rakenteita, Lundell sanoo. 

Mikä on tällä kaudella yllättänyt?

Kirkko ja kaupunki kysyi luottamushenkilöiltä myös sitä, onko vuonna 2018 alkaneella valtuustokaudella tapahtunut jotain sellaista, mikä on yllättänyt heidät.

– Tämä on ollut koronan vuoksi monella tavalla poikkeuksellinen kausi. Vaikka kirkko on monessa asiassa hidas ja turhan byrokraattinen, niin seurakuntien nopea sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin on ollut hienoa, Soili Haverinen sanoo.

Laura Häggblom ottaa esille pandemian seuraukset kokouskäytäntöihin.

– Positiivinen yllätys on ollut se, miten iäkkäämmätkin valtuutetut, joilla ei välttämättä entuudestaan ole ollut etätyökokemusta, ovat solahtaneet mukaan etänä pidettyihin kokouksiin. Niissä on onnistunut myös keskustelu, Häggblom tuumii.

Kai-Ari Lundell poimii esille kokemuksen Hämeenkylän seurakuntaneuvostosta.

– Kauden mielenkiintoisin asia oli kirkkoherran valinta. Saimme todella paljon niin hyviä hakijoita, että olin ihan äimän käkenä. Vaikka valinta tehtiin pienillä nyansseilla, se tehtiin äänin 14–1. Valinta on osoittautunut onnistuneeksi, Lundell kertoo.

Lähde ehdokkaaksi vaaleihin

Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2022. Ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt seuraavalle nelivuotiskaudelle 2023–2026. Valittavat luottamushenkilöt käyttävät seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä korkeinta päätösvaltaa.

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä eli 20.11. ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on alkanut. Se päättyy 15.9. Ehdolle voi asettua ehdokaslistan kautta. Vaaleja varten perustetut valitsijayhdistykset perustavat ehdokaslistan. Ehdokkaaksi haluava voi joko olla yhteydessä jo olemassa olevan ehdokaslistan yhteyshenkilöön tai perustaa oman valitsijayhdistyksen.

Vantaan seurakuntien vaalisivuilta löytyy tietoa jo olemassaolevista valitsijayhdistyksistä, niiden arvoista ja vaalitavoitteista sekä yhdyshenkilöistä. Aivan kaikki nykyisin mukanaolevat ryhmät eivät ole tietojaan vielä päivittäneet ja ennen syksyä ehdokaslistoja saattaa tulla muitakin. Tiedot lisätään seurakuntien vaalisivuille.

Ehdokasasettelu ja äänestäminen tapahtuvat kussakin seurakunnassa, vaikka useimmilla ryhmillä on toimintaa kaikissa tai lähes kaikissa seurakunnissa.

Vaaleissa äänestetään päättäjät sekä oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon että seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon, jossa päätetään isoimmista asioista, kuten talousarvioista ja kiinteistöjen peruskorjauksista. Seurakuntaneuvostoissa esillä ovat muun muassa henkilövalinnat ja oman seurakunnan toimintaan liittyvät asiat.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: