Taustakuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki
Espoon kirkolliskokousehdokkaat eivät vähentäisi kirkkorakennuksia tai työntekijöitä – säästöjä haetaan toisaalta
Kirkko ja kaupunki tiedusteli muun muassa, miten jäsenkato pitäisi pysäyttää, miten kutistuvaan talouteen tulisi sopeutua, ja mitä asioita kirkon juuri nyt täytyisi vahvistaa.
Helmikuun 11. päivä käydään kirkolliskokousvaalit, joissa Espoon hiippakunnan alueella on yhteensä 56 ehdokasta. Heistä kymmenen valitaan. Kolme tulevista Espoon hiippakunnan edustajista on pappeja, loput seitsemän maallikoita. Papit ja maallikot valitaan eri listoilta.
Kirkko ja kaupunki lähetti kyselyn kaikille niille Espoon hiippakunnan alueen ehdokkaille, jotka olivat luovuttaneet sähköpostinsa median yhteydenottoja varten. Vastauksia saatiin 30. Vastaajista 21 kuuluu Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena -listalle. Liberaalina pidetyllä listalla on kompromissihakuisia ehdokkaita. Loput yhdeksän kuuluu konservatiiviseksi mielletylle Yhteinen kansankirkko -listalle.
Kaikista ehdokkaista yksi liberaali oli sitä mieltä, että kirkon on vähennettävä työntekijöiden määrää.
Liberaalilistalla yksi vastaajista kertoo olevansa vanhoillislestadiolainen, ja kolme ilmoitti herätysliikkeekseen konservatiivisen viidesläisyyden. Yhteinen kansankirkko -listan vastaajista kaksi kertoo läheisimmäksi hengelliseksi liikkeekseen helluntailaisuuden, joka on evankelisluterilaisesta kirkosta irrallinen protestanttinen suuntaus.
Kirkko ja kaupungin kyselyn luotettavuutta heikentää se, että monet Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaat jättivät vastaamatta. Vastauksista saa kuitenkin käsityksen, että joissain asioissa liberaalit ja konservatiivit ovat samanmielisiä, joissain kysymyksissä erot jyrkkenevät.
Liberaalit ja konservatiivit ovat samaa mieltä kirkon taloudesta
Liberaalit ja konservatiiviset ehdokkaat ovat yllättävän samaa mieltä siinä, miten kirkon olisi varauduttava talouden supistumiseen. Enemmistö kummassakin leirissä uskoo, että paras ratkaisu on yhdistää seurakuntia, vähentää byrokratiaa ja karsia keskushallinto niin pieneksi kuin mahdollista. Tätä mieltä oli 77 prosenttia kaikista vastaajista, mukana yhtä vaille kaikki konservatiiviehdokkaat.
Kiinteistöistä luopumista kannatti kuusi ehdokasta. Kaikista ehdokkaista yksi liberaali oli sitä mieltä, että kirkon on vähennettävä työntekijöiden määrää. Kukaan ei halunnut nostaa kirkollisveroa tai muuttaa kirkon toimintoja maksullisiksi.
Kirkon taloustilanne ei kyselyn perusteella ole Espoon hiippakunnan tuleville kirkolliskokouksen jäsenille kaikkein suurin huolenaihe. Kun ehdokkaille toisessa kohtaa annettiin mahdollisuus valita kahdeksasta vaihtoehdosta kaksi tärkeintä asiaa, joita kirkon juuri nyt tulisi eniten vahvistaa, kukaan ehdokkaista ei valinnut taloudellisesta perustasta huolehtimista.
Sen sijaan ehdokkaista peräti puolet korosti diakoniaan panostamista. 17 vastaajaa ruksasi perheiden tukemisen ja kohtaamisen. Näin valinneista vain neljä kuului konservatiiviselle Yhteinen kansankirkko -listalle. Ehdokkaista kaksi painotti ilmastonmuutosta, toiset kaksi painotti jumalanpalvelusta ja rukouselämää.
Konservatiivit painottavat julistusta, liberaalit toimintaa
Hajontaa ehdokkaiden välillä syntyy siinä, miten kirkon olisi pysäytettävä jäsenkato. Kuusi yhdeksästä vastanneesta konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaasta arvioi, että kirkon tulee lisätä herättävää julistusta, jotta yhä useampi ottaisi vastaan Jeesuksen. Yksikään liberaalin Toivoa on – uudistumisen mahdollisuus -listan ehdokas ei ollut tätä mieltä.
Yhtä vaille kaikki konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaat olivat sitä mieltä, että kirkon ei pidä vihkiä homopareja avioliittoon.
Sitä vastoin monien liberaalien mielestä kirkon tulisi järjestää seurakuntalaisten omien toiveiden mukaista toimintaa. Konservatiiviehdokkaista vain yksi ajatteli näin. Kolmannes vastaajista uskoi, että kirkon jäsenkato pysäytetään vahvistamalla viestintää, mutta tähän uskoi vain yksi konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokas.
63 prosenttia kaikista ehdokkaista oli sitä mieltä, että tavallisille seurakuntalaisille pitäisi antaa yhä merkittävämpää vastuuta.
Jyrkkä ero suhteessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon
Merkittävin hajonta koski sitä, pitäisikö kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon. Yhtä vaille kaikki konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaat olivat sitä mieltä, että kirkon ei pidä vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.
Kaikista ehdokkaista vain yksi oli sitä mieltä, että sateenkaariparien vihkimisestä on tehtävä kaikkia pappeja sitova virkavelvollisuus.
Näiden ääripäiden väliin jäi 70 prosentin enemmistö, joka toivoi kompromissia, jossa samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon olisi mahdollista, mutta samalla säilytettäisiin omantunnonvapaus niille, jotka eivät halua vihkiä.
Kirkko ja kaupunki teki vastaavan kyselyn myös Helsingin hiippakunnan ehdokkaille. Sen tulokset löytyvät täältä.
Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa
Kirkolliskokous on Suomen luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää esimerkiksi kirkon opista ja hallinnon ja talouden isoista linjoista. Kirkolliskokous myös ehdottaa eduskunnalle kirkkolain muutokset.
Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa. Heistä 96 valitaan kirkolliskokousvaaleissa, ja heistä 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Muihin edustajiin kuuluvat muun muassa piispat. Kirkolliskokouksen kausi on neljä vuotta.
Vaalit järjestetään hiippakunnittain. Espoon hiippakuntaan kuuluvat Espoon ja Kauniaisten suomenkielisten seurakuntien lisäksi Lohjan ja Tuusulan rovastikunnat.
Espoon hiippakunnasta valitaan kymmenen edustajaa, joista seitsemän on maallikkoa ja kolme pappia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arvostusta löytyy, vaikutusvaltaakin on – kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä on tyytyväisiä asemaansa
AjankohtaistaHelsingissä niukka enemmistö kyselyyn vastanneista katsoo, ettei voinut riittävästi vaikuttaa Rohkeasti yhdessä -ohjelmaan, jossa linjattiin tulevien vuosien leikkauksia.
