Samaa sukupuolta olevien vihkiminen jakaa kirkolliskokousvaalien ehdokkaita Helsingin hiippakunnassa – enemmistö on valmis kompromissiin
Taustakuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Taustakuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Samaa sukupuolta olevien vihkiminen jakaa kirkolliskokousvaalien ehdokkaita Helsingin hiippakunnassa – enemmistö on valmis kompromissiin

Vain harva helsinkiläisehdokas luopuisi kirkkorakennuksista tai vähentäisi kirkon työntekijöiden määrää.

Ylintä päätösvaltaa kirkossa käyttävän kirkolliskokouksen jäsenet valitaan 11. helmikuuta vaaleilla, joissa saavat äänestää papit ja seurakuntien luottamushenkilöt. Vaalit järjestetään hiippakunnittain. Helsingin hiippakunnasta valitaan neljä pappisedustajaa sekä kahdeksan maallikkoedustajaa.

Kirkko ja kaupunki teki Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaille kyselyn. Pappis- ja maallikkoehdokkaita on kirkolliskokouksen vaalissa tästä hiippakunnasta yhteensä 126. Kysely lähetettiin ehdokkaille, jotka olivat antaneet hiippakunnalle yhteystietonsa mediaa varten. Näistä ehdokkaista kyselyyn vastasi neljä viidesosaa.

Hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaita yhdistää kyselyn perusteella moni asia. Yksi niistä on vastaus kysymykseen, miten kirkon pitäisi sopeuttaa talouttaan, jos sen jäsenmäärä yhä vähenee radikaalisti. Kirkon tilastot -sivuston mukaan jäsenmäärän ennakoidaan nykysuuntauksella olevan enää 2,7 miljoonaa vuonna 2040.

Kyselyyn vastanneista 92 ehdokkaasta 69 prosenttia valitsi ensisijaiseksi toimeksi rakenteelliset muutokset. Ehdokkaiden suuri enemmistö siis sopeuttaisi taloutta yhdistämällä seurakuntia, vähentämällä byrokratiaa ja karsimalla kirkon keskushallinnon minimiin. Kiinteistöjä, myös kirkkoja, vähentäisi 13 prosenttia ja työntekijöitä viisi prosenttia. Kuusi prosenttia nostaisi veroja ja lisäisi toiminnasta perittäviä maksuja.

Tässä kysymyksessä ei löytynyt merkittäviä eroja eri ehdokaslistojen välillä. Sen sijaan kysymykset samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja kirkolliskokouksen nykyisen määräenemmistövaatimuksen lieventämisestä tuovat esille eroja.

Konservatiivilista erottuu selvästi muista

Yli puolet (49) kyselyyn vastanneista 92 ehdokkaasta haluaisi kirkolliskokouksen päättävän kompromissista. Siinä mahdollistettaisiin papille samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen ja samalla annettaisiin omantunnonvapaus vihkiä tai olla vihkimättä.

Vajaa neljännes (22 vastaajaa) haluaisi kirkon velvoittavan pappinsa vihkimään kaikki parit. Lähes sama määrä (21) on päinvastaisella kannalla ja katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä avioliittoon luterilaisessa kirkossa.

Avioliittoasiassa tiukin on arvokonservatiivinen Sanasta elämään ehdokaslista, vastakkaisella laidalla on Tulkaa kaikki -liike.

Tässä asiassa tiukimmin perinteisellä kannalla on arvokonservatiivinen Sanasta elämään -lista. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa olevan listan ehdokkaista kyselyyn vastasi 18. Heistä 17 haluaa pitää avioliiton miehen ja naisen välisenä, vain yksi on valmis hakemaan kompromissia.

Vastakkaisella laidalla on arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike, jolla on ehdokkaita sekä maallikko- että pappisedustajien vaalissa. Liikkeen edustajista kyselyyn vastasi 21 maallikkoa ja 11 pappia. Maallikoista 12 ja papeista neljä katsoo, että kirkon pitää vihkiä kaikki parit ja papeilla on siihen virkavelvollisuus. Yhdeksän maallikkoa ja seitsemän pappia on valmiita kompromissiin.

Toinen liberaali lista Viinipuu erottuu Tulkaa kaikki -liikkeestä kompromissihakuisempana. Listan pappis- ja maallikkoehdokkaista yhteensä 16 hakisi kompromissiratkaisua tähän kirkkoa jakavaan kysymykseen. Viisi vaatii, että kirkko velvoittaa pappeja vihkimään kaikki parit, ja yksi pitäisi avioliiton kirkossa vain miehen ja naisen välisenä.

Pappien kolmesta listasta konservatiivisin on Kaikkien kirkko. Sen kuudesta kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta neljä rastitti kompromissivaihtoehdon ja kaksi katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä kirkollisesti avioliittoon.

Maallikkolista Elävä kirkko edustaa kyselyn mukaan kirkkopoliittista keskustaa. Sen 14:stä kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta 12 on kompromissin kannalla, yksi ei vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja ja yksi tekisi kaikkien parien vihkimisestä virkavelvollisuuden.

Kolme neljästä helpottaisi kirkolliskokouksen päätöksentekoa

Kirkolliskokouksessa muun muassa avioliittoasian ratkaisemiseen vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö edustajista. Kirkko ja kaupungiin kyselyyn vastanneet liberaalimmat ehdokkaat ovat halukkaita lieventämään määräenemmistöä ja konservatiivit ovat sitä vastaan. Yhteensä kaikista vastaajista runsas neljännes (26) pitäisi määräenemmistösäännökset ennallaan, kolme neljästä sen sijaan lieventäisi niitä ja helpottaisi siten kiistakysymysten käsittelyä.

Kirkko ja kaupunki kysyi ehdokkailta myös, mikä on heitä läheisin hengellinen liike. Yli puolet ehdokkaista ilmoitti oman paikallisen seurakunnan olevan heitä lähinnä oleva hengellinen yhteisö. Kirkon herätysliikkeistä herännäisyys oli läheisin 11 vastaajalle, hiljaisuuden liike kahdeksalle ja Tuomasmessun mainitsi neljä. Arvokysymyksissä tiukempien viidesläisyyden ja evankelisuuden läheisimmäksi valinneet löytyivät Sanasta elämä -listalta, kumpiakin oli viisi. Vanhoillislestadiolaisuuden valitsi kaksi, esikoislestadiolaisuuden yksi ja ortodoksisuuden yksi ehdokas.

Perheet, nuoret ja diakonia kärjessä

Kysymyksessä, jossa ehdokkaat saivat valita kaksi vaihtoehtoa kahdeksasta asiasta, joita kirkon pitäisi juuri nyt toiminnassaan eniten vahvistaa, neljä oli ylitse muiden. Perheiden tukeminen, nuorten kohtaaminen rippikoulun jälkeen sekä diakonia ja auttaminen saivat kukin noin viidenneksen kannatuksen.

Vain prosentti kyselyyn vastanneista halusi nyt vahvistaa ennen kaikkea kirkon taloutta.

Jumalanpalvelus ja rukouselämä sai 15 prosentin, läsnäolo mediassa yhdeksän, lähetystyö kotimaassa kahdeksan ja ilmastonmuutoksesta puhuminen kuuden prosentin kannatuksen. Vain prosentti halusi nyt vahvistaa ennen kaikkea kirkon taloutta.

Miten ehdokkaiden mielestä pitäisi pysäyttää kirkkoa uhkaava jäsenkato? Eniten kannatusta, 36 prosenttia sai vaihtoehto, jossa kehotettiin antamaan seurakuntalaisille enemmän aitoa vastuuta. Kiinnostavaa on, että pappisehdokkaat olivat maallikoita hieman enemmän tämän vaihtoehdon kannalla.

Vaihtoehto, jossa ehdotettiin kirkon toiminnan suuntaamista entistä enemmän seurakuntalaisten toiveiden mukaan, keräsi 21 prosentin kannatuksen, viestinnän vahvistamista kannatti 22 prosenttia.

15 prosenttia vahvistaisi julistustyötä, jotta entistä useampi ottaisi Jeesuksen vastaan omana vapahtajanaan. Tämä vaihtoehto keräsi eniten kannatusta konservatiivisessa Sanasta elämään -ryhmässä. Siellä kannatettiin myös kotimaassa tehtävää lähetystyötä ja koettiin muiden listojen ehdokkaita enemmän, että henkilökohtainen herätys on avain, joka saa ihmiset käymään kirkossa.

Tärkeimpänä keinona kirkossakäynnin kasvattamiseksi kyselyssä nähtiin koko vastaajajoukossa messun nykyistä reippaampi uudistaminen. Jumalanpalvelusten määrän vähentäminen ei sen sijaan kerännyt kannatusta.

Kirkon viestintä on avannut ehdokasgalleria-verkkosivuston, jossa ehdokkaat voivat esittäytyä ja kertoa, miksi ovat lähteneet ehdolle vaaleissa.

Kirkko ja kaupunki teki vastaavan kyselyn myös Espoon hiippakunnan ehdokkaille. Sen tulokset löytyvät täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi