”Yhteinen kansankirkko” vai ”Toivoa on”? Espoolaiset voivat äänestää kirkolliskokoukseen selkeitä konservatiiveja tai sekalaisia sillanrakentajia
Muutama asiakysymys jakaa kirkolliskokousvaalien ehdokkaita Espoon hiippakunnassa.

Muutama asiakysymys jakaa kirkolliskokousvaalien ehdokkaita Espoon hiippakunnassa.

”Yhteinen kansankirkko” vai ”Toivoa on”? Espoolaiset voivat äänestää kirkolliskokoukseen selkeitä konservatiiveja tai sekalaisia sillanrakentajia

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, mutta sen jäseniä saavat äänestää vain harvat.

Luterilaisessa kirkossa järjestetään helmikuussa 2020 kirkolliskokousvaalit. Kirkolliskokous on luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, mutta kirkolliskokousvaaleissa pääsevät äänestämään vain harvat ja valitut.

Kirkolliskokouksen ja sen vaalien kiemurat avataan tämän jutun lopuksi.

Espoon hiippakunnassa on sekä pappien että maallikoiden vaaleissa kaksi listaa: Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena ja Yhteinen kansankirkko.

Konservatiivilista Yhteinen kansankirkko pitää huolen, ettei kirkon oppi muutu

Yhteinen kansankirkko on selkeä konservatiivilista.

– Päätöksissä ja niiden valmistelussa on koko ajan pidettävä huolta, ettei kirkon oppi muutu, sanoo pappislistan asiamies Timo Huuhtanen.

Huuhtasen mukaan Yhteinen kansankirkko haluaa rakentaa kirkkoa, joka kannustaa ihmisiä Kristuksen seuraamiseen, tunnustaa jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon, pitää rohkeasti esillä Jumalan sanaa ja kutsuu ihmisiä jumalanpalvelukseen ja seurakuntayhteyteen.

Yhteisen kansankirkon ehdokkaat sitoutuvat myös kunnioittamaan eri tavalla ajattelevia.

Monet kirkolliskokouksen seuraavan kauden keskeiset kysymykset liittyvät Huuhtasen mukaan talouteen: mistä säästetään ja miten tuetaan vähävaraisia seurakuntia.

Pidämme tärkeänä, että päätöksenteossa etsitään Jumalan tahtoa Raamattuun ja kirkkomme tunnustukseen pitäytyen. Siksi haluamme sitoutua kirkon nykyiseen avioliittokantaan myös käytännössä.

Huuhtanen suosittelee Yhteisen kansankirkon äänestämistä niille ihmisille, jotka ovat huolestuneita siitä, säilyykö kirkko kirkkona.

Yhteisen kansankirkon ehdokkaat vastustavat kirkollisen avioliiton avaamista samaa sukupuolta oleville pareille.

– Pidämme tärkeänä, että päätöksenteossa etsitään Jumalan tahtoa Raamattuun ja kirkkomme tunnustukseen pitäytyen. Siksi haluamme sitoutua kirkon nykyiseen avioliittokantaan myös käytännössä, Huuhtanen sanoo.

Yhteisen kansankirkon pappislistalla ovat ehdolla muun muassa Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja, pappi ja diplomi-insinööri Erkki Auranen ja Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen.

Maallikkolistalla taas ovat muun muassa istuva kirkolliskokousedustaja, vanhoillislestadiolainen diplomi-insinööri Heikki Sorvari, Seurakuntalainen-verkkomedian päätoimittaja Sari Savela ja Suomen Raamattuopiston julkaiseman Elämä-lehden toimituspäällikkö Petri Vähäsarja.

Monenkirjava Toivoa on -lista etsii sopuratkaisuja

Jos Yhteinen kansankirkko on päivänselvä konservatiivilista, Toivoa on ei ole aivan yhtä selvästi uudistusmielisten lista.

Esimerkiksi pappislistalla ehdolla olevaa Espoonlahden kirkkoherraa Jouni Turtiaista ei varsinaisesti tunneta villinä liberaalina. Kirkko ja kaupungin haastattelussa vuonna 2018 Turtiainen tosin kertoi ”löysänneensä nappejaan”.

Pappislistan asiamies Arja Majuri kertoo, että listan ehdokkaat pyrkivät etsimään kompromisseja eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä.

– Sitä varten olemme kutsuneet listalle perinteisen liberaali–konservatiivi-asetelman ylittäen ehdokkaita, jotka haluavat aidosti löytää ratkaisuja kirkon kriittisiin kysymyksiin. Pyrimme sellaisten yhteisten näkemysten löytämiseen, joihin mahdollisimman moni voisi sitoutua.

Majurin mukaan Toivoa on -listan ehdokkaat ”eivät pidä tarkoituksenmukaisena”, että kysymys samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä hallitsee keskustelua.

Homot siis saisivat kirkkohäät, mutta yksittäisen papin ei olisi pakko vihkiä heitä.

– Etsimme sovintoratkaisua, jossa toteutuisi kaikkien seurakuntalaisten oikeus kirkolliseen vihkimiseen, mutta Helanderin mallin mukaisesti myös pappien omantunnonvapaus, Majuri kertoo.

Majuri viittaa professori Eila Helanderin tekemään selvitykseen, jossa kirkko ei muuttaisi nykyistä avioliittokäsitystään, mutta sen rinnalle sallittaisiin toisenlainen teologinen tulkinta, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Homot siis saisivat kirkkohäät, mutta yksittäisen papin ei olisi pakko vihkiä heitä.

Listan muita tavoitteita ovat kirkon hallinnon uudistaminen rahojen vähentyessä, monikulttuurisuuden huomioiminen, uusien tapojen löytäminen evankeliumin julistamiseen ja huolen pitäminen luomakunnasta.

Pappislistalla ovat Turtiaisen lisäksi muun muassa Vantaan seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala ja Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen.

Toivoa on -listan maallikkoehdokkaita ovat muun muassa kulttuurineuvos Jouni Mykkänen, viime seurakuntavaalien espoolainen ääniharava Iida Rotko ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure.

 

Tästä jutusta voi lukea, ketkä istuvat kirkolliskokousedustajat pyrkivät jatkokaudelle.

Tästä jutusta voi lukea kirkolliskokousveteraani Sirkku Nyströmin analyysin Helsingin tulevista vaaleista.

Kirkolliskokousvaalit – siis mitkä?

Kirkolliskokous on Suomen luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää esimerkiksi kirkon opista ja hallinnon ja talouden isoista linjoista. Kirkolliskokous myös ehdottaa eduskunnalle kirkkolain muutokset.

Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa. Heistä 96 valitaan kirkolliskokousvaaleissa, ja heistä 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Muihin edustajiin kuuluvat muun muassa piispat. Kirkolliskokouksen kausi on neljä vuotta.

Vaalit järjestetään hiippakunnittain. Espoon hiippakuntaan kuuluvat Espoon ja Kauniaisten suomenkielisten seurakuntien lisäksi Lohjan ja Tuusulan rovastikunnat.

Espoon hiippakunnasta valitaan kymmenen edustajaa, joista seitsemän on maallikkoa ja kolme pappia.

Pappis- ja maallikkoehdokkailla on kirkolliskokousvaaleissa omat listansa. Papit äänestävät pappeja ja maallikot äänestävät maallikoita.

Kaikki kirkon jäsenet eivät pääse äänestämään kirkon ylimmän päättävän elimen edustajia.

Maallikkoehdokkaita saavat äänestää kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet – siis seurakuntien luottamushenkilöt. Kirkon rivijäsenet ovat äänestäneet kyseiset luottamushenkilöt seurakuntavaaleissa.

Pappisehdokkaita saavat äänestää kunkin hiippakunnan papit.

Kirkolliskokouksen kausi kestää neljä vuotta.

Kirkolliskokousvaalien yhteydessä järjestetään myös hiippakuntavaltuustojen vaalit. Hiippakuntavaltuustoilla on vain vähän päätösvaltaa.

Kussakin hiippakunnassa on oma valtuustonsa, jossa on 14 maallikko- ja seitsemän pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto muun muassa hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Hiippakuntavaltuusto voi myös tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi