null Muuttoliike on uusi syy kirkon jäsenten vähenemiseen pääkaupunkiseudulla – seurakuntiin kuuluvaa väkeä muutti eniten pois Vantaalta

Kirkon jäseniä muuttaa nyt pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja muualle Suomeen.

Kirkon jäseniä muuttaa nyt pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja muualle Suomeen.

Muuttoliike on uusi syy kirkon jäsenten vähenemiseen pääkaupunkiseudulla – seurakuntiin kuuluvaa väkeä muutti eniten pois Vantaalta

Helsinkiläisistä alle puolet oli viime vuonna kirkon jäseniä. Kasteiden määrä koko pääkaupunkiseudulla oli kuitenkin pienessä nousussa.

Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla kolmesta syystä: kirkosta eroajia on enemmän kuin siihen liittyjiä, maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa ja Helsingissä on enemmän kuolleita kirkon jäseniä kuin kastettuja.

Nyt listaan voidaan lisätä neljäs tekijä: kirkkoon kuuluvaa väkeä on korona-aikana muuttanut pois pääkaupunkiseudulta. Kyseessä on uusi ilmiö, joka näkyy erityisen vahvasti Vantaalla. Vantaan seurakuntien jäsenmäärässä oli viime vuonna muuttotappiota peräti 1 549 henkeä. Luku kasvoi huomattavasti vuodesta 2020, jolloin muuttotappiota oli 603 henkeä.

Viitenä edellisenä vuonna Vantaan seurakunnat jäivät muuttoliikkeessä selvästi plussan puolelle, enimmillään 649 hengellä. Tämäkin on vain pieni osa Vantaan väestönkasvusta, joka on suurelta osin perustunut maahanmuuttoon.

Vaikka viime vuonna Vantaalle muutti kirkon jäseniä esimerkiksi Helsingistä, paljon useampi seurakuntalainen pakkasi tavaransa muuttoautoon ja suuntasi kehyskuntiin tai muualle Suomeen.

Kaikkiaan Vantaan seurakuntien jäsenmäärä väheni 2 833 jäsenellä vuoteen 2020 verrattuna. Kirkosta erosi 2 136 jäsentä, mikä oli neljä henkilöä enemmän kuin vuonna 2020. Kirkkoon liittyneiden ja kastettujen määrät kasvoivat hieman.

–  Muuttotappion merkitys oli siis viime vuonna suurempi kuin kirkosta eronneiden ja liittyneiden erotus, Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahenvirta sanoo.

Aiemmista vuosista poiketen muuttoliike vähensi myös Helsingin seurakuntien jäsenmäärää. Seurakuntalaisia muutti pois 851 enemmän kuin Helsinkiin muutti kirkon jäseniä. Espoossa kävi samoin eli muuttotappio oli 292 jäsentä. Kauniaiset saivat muuttovoittoa 60 henkeä.

Yhteensä kirkon jäseniä muutti pääkaupunkiseudulta muualle 2 692 henkeä. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun kaupunkien muuttovoitto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna koronasta huolimatta lähes 3 600 henkeä. Muuttovoiton takana oli pitkälti maahanmuutto, sekä ulkomaalaisten että suomalaisten paluumuuttajien.

Suomen- ja ruotsinkielisistä suurin osa kuuluu kirkkoon

Kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja muihin uskontokuntiin kuuluvien määrän lisääntyminen vaikuttavat pääkaupunkiseudulla väistämättä kastettujen osuuteen syntyneistä. Tämä näkyy seurakuntien jäsenyysprosenteissa.

Esimerkki tästä on Vantaan Hakunilan seurakunta. Sen alueella syntyi viime vuonna 201 suomen- tai ruotsinkieliseksi merkittyä lasta ja 153 lasta, joiden äidinkieleksi merkittiin joku muu. Syntyneistä lapsista kirkon jäseniksi kastettiin 122 eli kasteprosentti on 33,9.

– Muita kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus Vantaan kokonaissyntyvyydestä oli viime vuonna 28,5 prosenttia. Vantaalla etenkin Hakunilan ja Rekolan seurakunnissa on syytä miettiä, millainen niiden tilanne on kymmenen vuoden päästä. Kulttuurinen muutos Vantaalla on suuri, Tuomo Kahenvirta sanoo.

Vieraskielisen väestön lukumäärän kasvu tulee vastaan, kun vertaa pääkaupunkiseudun kaupunkien kirkkoon kuulumiprosentteja siihen, kuinka iso osa niiden suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä yhä kuuluu kirkkoon.

Kaikista helsinkiläisistä kirkkoon kuului enää 49 prosenttia, ja myös Vantaalla lähestytään viidenkymmenen prosentin rajaa.

Kaikista helsinkiläisistä kirkkoon kuului vuodenvaihteessa enää 49 prosenttia. Myös Vantaalla lähestytään viidenkymmenen prosentin rajaa. Viime vuonna vantaalaisista kirkkoon kuului 50,9 prosenttia. Espoossa luku on nyt 54,2 ja Kauniaisissa yhä 66.

Maahanmuuton merkitys kirkon jäsenprosenttiin näkyy siinä, että 58 prosenttia suomenkielisistä helsinkiläisistä ja 62 prosenttia ruotsinkielisistä helsinkiläisistä kuuluu Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Kotimaisia äidinkieliä puhuvista naisista Helsingissä kirkon jäseniä on 62 prosenttia, miehistä vastaavasti 54 prosenttia. Pakilan seurakunnan kirkkoon kuulumisprosentti 66,5 on Helsingin kaikista seurakunnista korkein, matalimmat prosentit löytyvät alueilta, joissa on paljon vieraskielisiä.

Vantaan suomenkielisistä asukkaista 65 prosenttia oli kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä 71,6 prosenttia. Muista kuin suomen- tai ruotsinkielisistä vantaalaisista kirkkoon kuului vain kolme prosenttia.

Esimerkiksi etätöiden yleistyminen on tuonut monelle mieleen, että pääkaupunkiseudun sijasta voisi asua muualla Uudellamaalla.

Esimerkiksi etätöiden yleistyminen on tuonut monelle mieleen, että pääkaupunkiseudun sijasta voisi asua muualla Uudellamaalla.

Kirkkoon kuuluvuus oli suurinta Länsi-Vantaalla Hämeenkylän seurakunnan alueella, jossa jäsenyysprosentti oli 55,54, ja pienintä Hakunilan alueella, jossa jäsenyysprosentti oli 43,74. Jos vastaavat arvot lasketaan alueiden suomenkielisestä väestöstä, oli jäsenyysprosentti Hakunilassa 66,5 ja Hämeenkylässä 68,7.

Espoon suomenkielisistä seurakunnista korkein jäsenyysprosentti on 57,4 Tapiolassa ja matalin 46,7 Leppävaarassa. Kummankin seurakunnan alueelle muutti viime vuonna paljon uusia asukkaita. Ero jäsenyysprosenteissa syntyy Espoon seurakuntien viestintäpäällikön Urpu Sarlinin mukaan ennen kaikkea siitä, että Leppävaarassa vieraskielisten osuus väestöstä on 24,9 prosenttia, Tapiolassa 15,7. Suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä 67,8 prosenttia kuuluu Espoossa kirkkoon.

Kasteiden määrä kasvoi hieman

Seurakuntayhtymät korostavat tiedotteissaan sitä, että ne ovat yhä suurimmat yhteisöt omilla alueillaan. Kun kirkkoon kuului vuodenvaihteessa Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla yhteensä 612 090 ihmistä, väite pitää paikkansa.

Kirkosta eroaminen jatkuu tasaiseen tahtiin ja oli viime vuonna hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kirkosta eronneita oli Kauniaisissa 89, Espoossa 2 767, Helsingissä 7 033 ja Vantaalla 2 136.

Kirkkoon liittyneitä oli myös hieman aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa ainakin se, että liittyjissä on tavallista enemmän lapsia, jotka on kastettu tavallista myöhemmin.

Suurin lisäys Helsingissä tapahtui 30-39-vuotiaiden liittymisissä: heitä liittyi kirkkoon nyt 698.

Esimerkiksi Helsingin seurakunnissa kirkkoon liittyi seurakuntayhtymän mukaan 2 100 vähintään 1-vuotiasta henkilöä. Tämä on 345 enemmän kuin vuonna 2020. Yksivuotiaana kirkkoon liittyneitä oli peräti 114. Suurin lisäys Helsingissä tapahtui 30-39-vuotiaiden liittymisissä: heitä liittyi kirkkoon nyt 698 eli 149 enemmän kuin edellisvuonna.

Vantaalla liittyjiä oli 1 004, joista aiempiin vuosiin vertailukelpoinen luku on 751 eli isommasta luvusta 253 oli alle yksivuotiaita. Tätä vanhempia liittyjiä ei ollut sen enempää kuin aiemminkaan. Vuonna 2019, aikana ennen koronaa, tuo luku oli 778.

Tilastoinnissa näkyy erityisesti korona-aikana yleistynyt ilmiö. Lapsen tiedot tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden sisällä syntymästä. Tavallisesti lapsi kastetaan ennen tuota aikarajaa, jolloin nimi ilmoitetaan väestötietoihin kasteen yhteydessä seurakunnasta. Pandemian poikkeusolosuhteiden vuoksi tavallista suurempi osa vanhemmista on liittänyt lapsensa ensin väestörekisteriin ja järjestänyt kastetilaisuuden vasta myöhemmin. Tällöin kasteet on tilastoitu kirkkoon liittyjiin.

Espoon seurakunnissa kastettiin 1 122 vauvaa. Koronan takia ristiäisiä on järjestetty usein pienellä joukolla pihoilla, kirkoissa ja kodeissa. Kuva: Antti Rintala/Espoon seurakunnat.

Espoon seurakunnissa kastettiin 1 122 vauvaa. Koronan takia ristiäisiä on järjestetty usein pienellä joukolla pihoilla, kirkoissa ja kodeissa. Kuva: Antti Rintala/Espoon seurakunnat.

Espoon seurakuntien mukaan kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 1 179 henkilöä, eli noin 200 henkeä enemmän kuin edellisvuonna.  Kasteiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Espoon seurakunnissa kastettiin 1 122 lasta.

Vantaalla kastettiin 1 207 lasta vuonna 2021. Kasvua kastettujen määrässä oli edellisvuoteen verrattuna 10,8 prosenttia. Kun samaan aikaan syntyvyys Vantaalla lisääntyi 9,3 prosenttia, kastettujen osuus kaikista syntyneistä kasvoi hieman.

Vaikka kasteiden muutos on pieni, prosenttiyksikön verran, se on harvinainen ja positiiviseen suuntaan.
– Helsingin seurakuntien tilastoasiantuntija Aki Niemi

Helsingin seurakuntien tilastoasiantuntija Aki Niemi kertoo, että kasteiden määrä on Helsingissä kasvanut myös suhteessa syntyneiden tavallista suurempaan määrään.

– Vaikka kasteiden muutos on pieni, prosenttiyksikön verran, se on harvinainen ja positiiviseen suuntaan. Kastettujen määrä on tätä ennen pitkään laskenut, Niemi sanoo.

Vantaalla iloitaan myös toisesta poikkeuksellisesta ilmiöstä. Avioliittoon vihkimisiä ja avioliiton siunauksia Vantaan seurakuntien jäsenille pidettiin viime vuonna 328. Prosentuaalisesti kirkko oli mukana 55 prosentissa jäsentensä avioliittoon vihkimisistä tai avioliiton siunauksissa. Tämä on korkeampi osuus kuin vuonna 2020 ollut 51 prosenttia.

Helsingissä kuolleiden määrä, 5 519 henkeä, oli nyt poikkeuksellisen korkea, suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1990. Myös seurakuntien jäsenissä luku on suurempi kuin kymmeneen vuoteen. Kuolleita seurakuntalaisia oli viime vuonna 3 780. 

Kaksi kolmesta suomalaisesta kuuluu kirkkoon

Koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 3 689 998. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on nyt noin 66,5 prosenttia.

Vuotta aiemmin kirkon jäseniä oli 67,7 prosenttia suomalaisista eli laskua vuoden takaiseen määrään on noin 1,2 prosenttiyksikköä. 

Kirkosta erosi 55 848 henkeä, kun vuotta aiemmin luku oli noin 48 100. Kirkon jäseneksi kastettuja alle 1-vuotiaita lapsia oli 26 720. Kastettujen määrään vaikuttaa syntyvyys. Vuoden 2020 aikana luku oli noin 24 900. Kuolleiden määrä oli 46 522.

Kirkkoon liittyneiden määrä oli 20 422. Luku sisältää poikkeuksellisen paljon alle 1-vuotiaita, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Aikuisena liittyneiden määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa aikaisempaan.

Korkeinta kirkkoon kuuluvuus oli viime vuonna ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa, jossa 75,8 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: