– Tavoitteen asettaminen vuoteen 2050 ei ole enää ajankohtaista, koska maapallo lämpenee ennenkuulumattoman nopeasti, toteaa ilmastotutkija Laura Riuttanen, joka vetää kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelevaa asiantuntijatyöryhmää. Ilmakehätutkija Markku Kulmala (vasemmalla) ja Kirkon ympäristötyön seurantaryhmän puheenjohtaja, piispa Björn Vikström (oikealla) suhtautuivat strategialuonnokseen myönteisesti Kirkon ympäristöpäivillä. Tavoitteiden toteuttamisesta ei päätetty.
Kirkko haastetaan vähentämään kasvihuonepäästöjä ennätysvauhtia – työryhmä tavoittelisi hiilineutraaliutta jo vuonna 2030
Jos kirkko sitoutuu työryhmän ehdotukseen, aikataulu olisi kaksi vuosikymmentä nopeampi kuin Suomen kansallisessa tavoitteessa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hiilineutraali vuonna 2030. Tällöin kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty 80 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Loput 20 prosenttia kompensoidaan erityisesti seurakuntien omistamien metsien hiilivaraston avulla.
Näin linjataan kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelevan työryhmän luonnoksessa, joka esiteltiin Kirkon ympäristöpäivillä 5. syyskuuta.
Työryhmää vetävä ilmastotutkija, FT Laura Riuttanen kertoo, että strategiatyöskentelyn alussa kirkon ilmastotavoitteiden tähtäimeksi ajateltiin vuotta 2050. Ajatuksena oli liittyminen Suomen kansallisiin tavoitteisiin, jotka on linjattu hallituksen marraskuussa 2016 hyväksymässä energia- ja ilmastostrategiassa.
Suomen tavoitteena on muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Riuttasen mukaan monet tahot työstävät parhaillaan omia energia- ja ilmastostrategioitaan linjassa näiden kansallisten tavoitteiden kanssa.
– Uusimman tutkimustiedon valossa kansallisiin tavoitteisiin liittyminen ei riitä, mikäli kirkko haluaa tehdä tavoitteellista ja merkityksellistä ilmastotyötä, Riuttanen sanoo.
Meidän käy huonosti, jos emme poista hiilidioksidia ilmakehästä paljon enemmän kuin nyt.
- Ilmakehätutkija Markku Kulmala
Edelläkävijöiden joukkoon
Riuttanen perustelee aikataulun kiristämistä Suomen ilmastopaneelin arviolla, jonka mukaan päästöjä on vähennettävä aiottua rivakammin, mikäli Suomi haluaa saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Sama viesti kuullaan todennäköisesti lokakuussa, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisee raporttinsa maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Tavoitteen asettaminen vuoteen 2050 ei ole enää ajankohtaista, koska maapallo lämpenee ennenkuulumattoman nopeasti ja meitä ihmisiä on paljon. Radikaali muutos aiheuttaa väistämättä ongelmia ruoantuotannolle. Maapallo on äärirajoilla jo nyt, Riuttanen sanoo.
Työryhmä haluaa, että evankelis-luterilainen kirkko liittyy ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijöiden joukkoon. Riuttanen mainitsee, että Suomessa on useita kuntia, jotka tavoittelevat hiilineutraalia tilannetta vuonna 2030 tai 2035.
Joukossa on sekä pikkukuntia että isoja kaupunkeja. Niissä on Riuttasen mukaan jo onnistuttu toteuttamaan konkreettisia päästövähennyksiä.
Tieteen akateemikko, ilmakehätutkija Markku Kulmala arvioi, että ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvää keskustelua hallitsee yhä voimakas näköharha.
– Asiat, joista puhutaan, ovat tärkeitä ja hyviä, mutta kaikki tämä on liian pientä, kirkon ympäristöpäivien paneelikeskusteluun torstaina osallistunut Kulmala painotti.
– Realiteetti on se, että ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt eivät mene koskaan nollaan. Siksi meidän käy huonosti, jos emme poista hiilidioksidia ilmakehästä paljon enemmän kuin nyt. Se edellyttää hiilinielujen voimistamista lisäämällä metsiä merkittävästi.
Meillä ei ole tietoa siitä, onko kirkko oikeasti valmis sitoutumaan näihin tavoitteisiin.
- Ilmastotutkija Laura Riuttanen
Tavalliset seurakuntalaiset mukaan työhön
Kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmisteleva työryhmä jättää ehdotuksensa kirkkohallitukselle tammikuussa 2019. Sen jälkeen punnitaan Hiilineutraali kirkko 2030 -strategian tavoite, jonka mukaan kirkon keskushallinto sekä kaikki seurakunnat ovat sitoutuneita ilmastotyöhön ja työ saa riittävät taloudelliset resurssit.
– Työryhmän tekemä asiantuntijatyö haastaa kirkkoa, mutta meillä ei ole tietoa siitä, onko kirkko oikeasti valmis sitoutumaan näihin tavoitteisiin, Riuttanen sanoo.
Kirkon ympäristöpäivillä strategialuonnos sai myönteisen vastaanoton. Kirkon ympäristötyön seurantaryhmän puheenjohtaja, piispa Björn Vikström toteaa kuitenkin, että tavoitteiden toteutuminen jää nähtäväksi.
– Jos kysyisimme lapsilta ja nuorilta, kuinka tärkeitä maapallon tulevaisuuteen liittyvät päätökset ovat, vastaus olisi se, että ne ovat todella tärkeitä ja me aikuiset olemme tehneet aivan liian vähän, Vikström sanoo.
Riuttanen nostaa esille #Ilmastokirkkoni-kampanjan, joka haastaa 18. marraskuuta 2018 järjestettävien seurakuntavaalien ehdokkaita ilmastovastuuseen. Vaaleissa valitaan kirkolle uudet päättäjät.
Riuttaselle erityisen läheisessä strategialuonnoksen kohdassa luvataan, että kirkko rohkaisee tavallisia seurakuntalaisia mukaan ilmastotyöhön.
– Suurin osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on kirkon jäsenten päästöjä. Ehkä kulunut hellekesä on herättänyt suomalaiset siihen, että ilmastonmuutos tapahtuu oikeasti.
Korjattu Laura Riuttasen titteliä ja lausumia 6.9.2018 klo 15.15.
Näin tavoitteet saavutetaan
Suurin osa kirkon hiilidioksidipäästöistä tulee rakennusten lämmittämisestä. Hiilineutraali kirkko 2030 -strategialuonnoksessa kiinteistöjen päästöt vähenevät energiatehokkuutta parantamalla ja kestäviä energiamuotoja käyttämällä.
Strategian valmistelua vetävä ilmastotutkija Laura Riuttanen kertoo, että tavoite on mahdollinen uuden työkalun ansiosta.
Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu Basis-niminen kirkon kiinteistöjärjestelmä. Kyse on rekisteristä, jonka pohjalta voidaan laskea rakennusten energiankulutus ja tehdä arvio kasvihuonepäästöistä.
Strategialuonnoksen mukaan kirkko luopuisi vuoteen 2025 mennessä öljylämmityksestä, ja kaikki seurakuntien käyttämä sähkö tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä.
- Tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii kirkon päättäjiltä paljon. Muutokset vaativat investointeja, mutta tuovat toisaalta myös säästöjä, Riuttanen arvioi.
Lihaa vain kahdesti viikossa
Seurakuntien toiminnan hiilidioksidipäästöjä strategialuonnos vähentäisi kestävien hankintojen avulla sekä suosimalla vähäpäästöistä liikkumista ja ilmastoystävällistä ruokaa.
Seurakunnat tekisivät ilmastoystävällisiä yhteishankintoja kuntien ja kaupunkien kanssa. Työryhmän työskentelyyn osallistunut Suomen ympäristökeskus (SYKE) on arvioinut, että kestävillä hankinnoilla ja niihin opastavilla kilpailutusohjeilla olisi suuri vaikutus kirkon päästöihin.
Lentämistä vaativat kokoukset korvattaisiin mahdollisuuksien mukaan etäosallistumisella. Lentämisestä aiheutuvat ilmastopäästöt kompensoitaisiin aina, kuten kirkkohallituksessa tehdään jo nyt.
Kirkolliset laivaseminaarit loppuisivat ja liharuokaa tarjottaisiin korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
- Liharuoasta luopuminen on varmasti asia, joka herättää tunteita seurakunnissa, kuten armeijan kasvisruokailuja koskevassa keskustelussa opimme, Riuttanen toteaa.
Metsähakkuut vähemmälle
Ilmastopäästöt, joita ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää vähentää, kompensoitaisiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seurakuntien omistamien maiden hiilinieluilla, erityisesti metsillä ja soilla. Kirkon ja seurakuntien omistuksessa on noin yksi prosentti Suomen metsistä.
- Hakkuiden vähentäminen aiheuttaisi metsiä omistaville seurakunnille taloudellisia menetyksiä. Muita mahdollisuuksia olisivat soiden ennallistaminen ja puiden istuttamisen rahoittaminen esimerkiksi Suomen Lähetysseuran kampanjan kautta, Riuttanen sanoo.
Kirkon energia- ja ilmastostrategian luonnos julkaistaan lähipäivinä facebook-ryhmässä Hiilineutraali kirkko.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuorisotyönohjaaja Heidi Granström oli jo 1990-luvulla ympäristöahdistunut nuori – nyt hänet palkittiin kirkon ympäristökasvatuspalkinnolla
AjankohtaistaHeidi Granström on kannustanut nuoria osallistumaan mielenosoituksiin ja rakentamaan hyönteishotelleja.
