null Kirkonkellot kautta Ison-Britannian soivat vaimennettuina kuningattaren muistoksi – Elisabet II oli myös anglikaanikirkon pää ja vakaumuksellinen kristitty

Kuningatar Elisabet II (1926–2022) oli kuningattarena 70 vuotta. Sinä aikana maailma muuttui, mutta kirkon ja monarkin yhteys pysyi tiiviinä. Kuva: Queensland / Wikipedia / Creative Commons

Kuningatar Elisabet II (1926–2022) oli kuningattarena 70 vuotta. Sinä aikana maailma muuttui, mutta kirkon ja monarkin yhteys pysyi tiiviinä. Kuva: Queensland / Wikipedia / Creative Commons

Kirkonkellot kautta Ison-Britannian soivat vaimennettuina kuningattaren muistoksi – Elisabet II oli myös anglikaanikirkon pää ja vakaumuksellinen kristitty

Kirkon ja kuningashuoneen yhteys on aina ollut tiivis, mutta Elisabetin 70-vuotisen kauden aikana kyse oli paljon muustakin kuin muodollisuuksista.

Anglikaanikirkot ympäri Iso-Britanniaa soittavat perjantaina 9. syyskuuta kellojaan kuningatar Elisabet II:n muistoksi. Kellojensoitto alkaa puolen päivän aikaan ja jatkuu tunnin verran. Kirkonkelloja soitetaan poikkeuksellisella tavalla: kellon kielen molemmille puolille on asetettu pehmikkeet, joten ääni on normaalia vaimeampi. Tämä tapa on käytössä vain silloin, kun hallitsija kuolee.

Englannin anglikaaninen kirkko julkaisi torstaina 8. syyskuuta myös rukouksen kuningattaren muistoksi. Seurakuntia on kehotettu pitämään kirkkotilat avoimina, jotta ihmiset voivat tulla hiljentymään ja rukoilemaan. Tämän lisäksi kirkko on avannut mahdollisuuden kirjoittaa surunvalitteluja, myös verkossa. Pyhän Paavalin katedraalissa Lontossa pidetään perjantaina muistohetki, jonne saapuu ainakin pääministeri Liz Truss.

Elisabetista tuli kuningatar vuonna 1952, kun hänen isänsä Yrjö VI kuoli. Kruunajaiset pidettiin seuraavana vuonna, suruajan jälkeen. 

Elisabetista tuli kuningatar vuonna 1952, kun hänen isänsä Yrjö VI kuoli. Kruunajaiset pidettiin seuraavana vuonna, suruajan jälkeen. 

Englannissa hallitsija on myös anglikaanikirkon ”pää”, tarkemmin sanottuna sen korkein kuvernööri (Supreme Governor of the Church of England), sillä kuningatar itse sanoi, että kirkon pään kuuluu olla Jeesus. Hallitsija kantaa myös titteliä Defender of the Faith, uskon puolustaja. Nykyään monarkin rooli kirkon päänä on lähinnä seremoniallinen, mutta hallitsija muun muassa nimittää yhä muodollisesti kirkon korkeimmat viranhaltijat.

Anglikaanikirkon ja monarkian suhde on aina ollut tiivis, ja kuningatar Elisabetin 70-vuotisella hallitsijakaudella kyse oli muustakin kuin muodollisuuksista. Juuret menevät pitkälle historiaan: anglikaanikirkko sai alkunsa, kun kuningas Henrik VIII (1491–1547) halusi avioeron ensimmäisestä vaimostaan, mikä johti riitaan paavin ja katolisen kirkon kanssa sekä Englannin kirkon perustamiseen. Kirkon ja kruunun tiivistä yhteyttä kuvaa myös se, että maan kansallislaulu on 1700-luvulta peräisin oleva God save the Queen, jossa hallitsijalle pyydetään Jumalan suojelusta. Charlesin kuninkaaksi tulon myötä se palaa alkuperäiseen muotoonsa God save the King.
 

Kirkolla ja uskolla oli tärkeä rooli Elisabet II:n elämässä ja suurissa käännekohdissa. Kruunajaisvalassaan, jonka Elisabet vannoi Westminister Abbeyssa vuonna 1953, hän lupasi puolustaa kansaa ja kirkkoa ja turvata protestanttisen kirkon aseman. Hänet myös perinteen mukaisesti voideltiin öljyllä, mikä on Vanhasta testamentistakin tuttu rituaali.

Myöhemmin kuningatar toi vakaumustaan esiin varsinkin kansalle pitämissään joulupuheissa. ”Tiedän, että voin luottaa siihen, että uskoni johdattaa minut hyvien ja huonojen aikojen läpi”, kuningatar sanoi vuonna 2002. Canterburyn nykyinen arkkipiispa Justin Welby luonnehti kirjoituksessaan, että kuningattaren luottamus ja rakkaus Jumalaan oli perustana sille, miten hän eli elämänsä, tunnista ja päivästä toiseen.

Kuningatar Elisabet ja hänen poikansa prinssi Andrew osallistuivat maaliskuussa 2022 prinssi Philipin muistoksi järjestettyyn muistohetkeen Westminster Abbeyssa. Philip kuoli vuonna 2021. Kuva: Richard Pohle / AFP /Lehtikuva.

Kuningatar Elisabet ja hänen poikansa prinssi Andrew osallistuivat maaliskuussa 2022 prinssi Philipin muistoksi järjestettyyn muistohetkeen Westminster Abbeyssa. Philip kuoli vuonna 2021. Kuva: Richard Pohle / AFP /Lehtikuva.

Elisabet II:n uskoa on luonnehdittu ”Raamattuun ja rukouskirjaan perustuvaksi”. Usko myös yhdisti hänet joihinkin ihmisiin: kuningatar ystävystyi esimerkiksi amerikkalaisen evankelistan Billy Grahamin kanssa, ja he tapasivat useita kertoja aina 1950-luvulta asti. 

Kuningattaren hautajaiset pidetään todennäköisesti noin kymmenen päivää hänen kuolemansa jälkeen. Ne ovat todennäköisesti tarkoin suunnitellut, ja ainakin pitopaikka on tiedossa. Se on Westminster Abbey Lontoossa, jossa hänet myös kruunattiin. Viimeinen siunaus on Windsorin linnassa sijaitsevassa St. Georgen kappelissa, ja Elisabet II haudataan isänsä, kuningas Yrjö VI:n viereen. Hautaan siunaamisen toimittaa mitä ilmeisimmin Canterburyn arkkipiispa Justin Welby.

Kuningatar Elisabet II kuoli torstaina 8. syyskuuta 96-vuotiaana Balmoralin linnassa Skotlannissa. Uudeksi hallitsijaksi nousi hänen vanhin poikansa Charles, nyt kuningas Charles III.

Suomessa muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma kirjoitti tekstin kuningattaren muistoksi. ”Kuningatar oli jatkuvasti julkisuuden valokeilassa, mutta hän säilytti vaikeinakin hetkinä tyyneytensä. Kruunajaisistaan lähtien Elisabet mielsi tehtäväkseen palvella maataan ja kansaansa. Epäilemättä juuri selkeän kutsumuksensa vuoksi hän oli suosittu hallitsija, joka antoi monille kokemuksen jatkuvuudesta ja turvallisuudesta. Kuningatar antoi esimerkin palvelijan mielenlaadusta, joka on aina sitä tärkeämpi, mitä korkeammassa asemassa ihminen on.”

Tuhansia ihmisiä kokoontui Buckinghamin palatsin eteen kun tieto kuningattaren kuolemasta tuli. Kuva: Alexander Mak / Nurphoto /Lehtikuva.

Tuhansia ihmisiä kokoontui Buckinghamin palatsin eteen kun tieto kuningattaren kuolemasta tuli. Kuva: Alexander Mak / Nurphoto /Lehtikuva.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: