Kolumni: Britney Spearsin muistelmat kertovat naisvihasta ja hyväksikäytöstä – mutta myös myötätunnon voimasta
Ensin oli tavallinen pikkukaupungin tyttö, joka halusi laulaa ja tanssia. Tavallisuudella ei kuitenkaan tehdä rahaa, joten hänestä luotiin kuva vaarallisena naisena, jota on kontrolloitava, Ella Luoma kirjoittaa.
South Park -jakso Britney’s New Look (2008) on kamalaa katsottavaa. Poptähti Britney Spears yrittää tehdä itsemurhan, koska ei näe lapsiaan ja paparazzit vainoavat häntä armotta. Hän jää henkiin, mutta absurdiksi muotopuoleksi. Siitäkin poptähteä pilkataan: ”Hän näyttää väsyneeltä, hän näyttää lihavalta, hänellä ei ole edes päätä!”
Sarjan päähenkilöt alkavat epäillä, että vaino on systemaattista. Heille selviää, että Britneyn pilkkaaminen on osa rituaalia, jossa hänet uhrataan mediassa. Sillä varmistetaan hyvä satovuosi. Jakso on ahdistava, koska se on niin totta.
Britney Spears on julkaissut muistelmateoksen, jossa hän kertoo vuosien hyväksikäytöstä ja naisvihasta. Miesten hallitsema 2000-luvun alun misogyyninen media on katsonut oikeudekseen kommentoida poptähden kehoa ja seksuaalisuutta sekä puuttua tämän yksityisyyteen. Britneyn perhe ja puolisot ovat nähneet hänet ainoastaan tulonlähteenä. Aikuinen nainen vietti vuosia isänsä holhouksessa ja oli kadottaa itsensä.
Sadonkorjuujuhlat ovat nyt ohi, ja hyväksikäyttäjät piehtaroivat rahoissaan, jotkut ehkä syyllisyydessäänkin.
Toisaalta Britneyn tarina on kertomus myötätunnon voimasta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon suuri Britney Spears -fani, pappi Johanna Toivonen sanoo: ”Me fanit näimme, miten holhouksen alettua Britneyn esiintymisissä hänen silmiensä tuike oli sammunut ja hän tanssi kuin ahtaassa häkissä. Hän todella oli muotopuoli, kuin tyhjä kuori.”
Fanien huolesta syntyi Free Britney -liike, jossa vaadittiin, että Britney pääsee vapaaksi isänsä holhouksesta. Se oli sysäys, joka antoi myös poptähdelle itselleen voimaa taistella vastaan. Britney alkoi vaatia ihmisoikeuksiaan takaisin, kuten oikeutta omiin rahoihinsa ja oikeutta päättää urastaan. Hän voitti ja kertoi Instagram-tilillään keskittyvänsä elämän pieniin iloihin, kuten mahdollisuuteen ajaa autoa.
Nuori Britney oli amerikkalaisessa pikkukaupungissa kasvanut tavallinen tyttö, joka halusi laulaa ja tanssia ja että hänen perheensä voisi hyvin. Mutta tavallisuudella ei tehdä rahaa, joten piti luoda kuva vaarallisesta naisesta, jota oli kontrolloitava tai mitä vain voisi tapahtua. Siten kerättiin melkoinen sato.
Sadonkorjuujuhlat ovat nyt ohi, ja hyväksikäyttäjät piehtaroivat rahoissaan, jotkut ehkä syyllisyydessäänkin. Toisaalla nelikymppinen nainen tanssii ja laulaa pikkuhoususillaan yksin kotona. Hän omistaa viimein omat rahansa ja oman kehonsa ja jaksaa edelleen suhtautua myötätuntoisesti ja rakkaudella ihmisiin ympärillään.
Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Chaplinin Diktaattori on tarkkanäköinen ja tarpeettoman ajankohtainen poliittinen satiiri
PuheenvuorotDiktaattori-elokuva paljastaa fasismin rumat kasvot, kirjoittaa Ella Luoma. Demokratiaa ja humanismia puolustavassa puheessaan Chaplin vetosi Luukkaan evankeliumiin.
