Kolumni: Kristus pelastaa ihmisen, askeesi pelastaa maailman
Paasto ei ole negatiivista itsensä kieltämistä ja kurittamista vaan tarkoituksena on pyrkiä sopusointuun Jumalan, luonnon ja lähimmäisten kanssa, muistuttaa kolumnisti Joel Haahtela.
Pääsiäisen lähestyessä tekee mieli kirjoittaa muutama sana askeesista, joka voi pelastaa maailman. Sovintosunnuntaina ortodoksit hiljentyvät neljänkymmenen päivän mittaiseen suureen paastoon, jokavuotiseen mielensisäiseen esterataan.
Paastoamista ei tehdä tavan vuoksi vaan päämääränä on kääntää katse kohti suurta juhlaa ja tehdä mieleen tilaa Jumalalle. Paasto ei kuitenkaan ole pelkkää henkilökohtaista kilvoittelua vaan myös maailmaan suuntautuvaa toimintaa.
Elämää määrittelevät helposti tarpeet omistaa ja hallita, tuovathan ne epävarmuuden keskellä edes jonkinlaista turvaa. Länsimainen elämäntapa ruokkii ahneutta ja itsekkyyttä, ja olemme tuuliviirejä, hetkellisten halujemme orjia.
Ihminen on taitava katsomaan oman peilikuvansa ohitse. Lähiseudun huumeongelmia on helppo kauhistella mutta jokaisen päivä on täynnä mikroaddiktioita; oikeastaan suurin osa elämästä kuluu turhanpäiväiseen. Todellista vapautta ei ole tehdä mitä lystää vaan vapaus orjuudesta. Haluamisella ja tarvitsemisella on suuri ero.
Haluamisella ja tarvitsemisella on suuri ero.
Paaston ideana on luopuminen ja kohtuullisuus, joka voi palauttaa kyvyn herkistyä maailman kärsimykselle ja rakastaa. Askeesi ei ole negatiivista itsensä tai oman ruumiinsa kieltämistä vaan pyrkimystä sopusointuun luonnon ja lähimmäisten kanssa. Se on tasapainon palauttamista ja sovintoa, jonka ytimessä on ymmärrys siitä, että ihminen on riippuvainen Jumalasta ja luonnosta.
Ympäristökriisi ei hoidu yhden ihmisen askeesilla mutta paastoaminen tapahtuukin yhdessä, se on uudenlainen asenne maailmaa kohtaan. Miten se sitten onnistuu allekirjoittaneelta? Suoraan sanoen välillä heikosti. Oma tunnesäätely pettää toistuvasti ja päivät ovat kompastelua. Kompassin neula sojottaa usein väärään suuntaan mutta onneksi pääsiäinen tulee joka vuosi uudestaan. Vaikeimpia asioita elämässä on itsekuri, sillä sen valvoja jättää toistuvasti saapumatta työpaikalleen.
Kirjoittaja on tuberkuloosiparantolan kupeessa varttunut kirjailija, psykiatri ja diakoni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Oletko vääränlainen vai vain väärässä paikassa?
PuheenvuorotAndy Warhol oli täydellisen vääränlainen maailmassa, mutta New Yorkin boheemeissa taidepiireissä hänestä tuli täydellisen oikeanlainen, kirjoittaa kolumnisti Joel Haahtela.