null Kolumni: Uskoani vähätellään, koska olen sateenkaaripappi – minäkin luen Raamattua ja rukoilen

Puheenvuorot

Kolumni: Uskoani vähätellään, koska olen sateenkaaripappi – minäkin luen Raamattua ja rukoilen

Tehdäänpä nyt yksi asia selväksi: moni meistä saman sukupuolen avioliittoa kannattavista ihmisistä lukee Raamattua aktiivisesti, kirjoittaa Vehka Kurjenmiekka.

Viime viikolla vietettiin kirkolliskokousviikkoa Turussa. Ystäväni raportoi viikon kulusta somessaan, joten sain nähdä vilahduksia siitä, mitä kokoustaessa tapahtui.

Puheenvuoroja oli paljon, mutta eniten tuntui puhuttavan avioliittouudistus. Se ei mennyt tällä(kään) kertaa läpi.

Kysymys jakaa kirkkoa. Se on jakanut kirkkoa jo vuosia. Kierrämme kehää saman aiheen ympärillä, emmekä tunnu pääsevän eteenpäin.

Minullakaan ei ole valmiita ratkaisuja tilanteeseen, sillä olen vain yksi ihminen. Olen kuitenkin aika väsynyt siihen, että kun haluaisin puhua Jeesuksesta avioliittokysymyksestä eri tavoin ajattelevien kristittyjen kanssa, minut tuomitaan heti kättelyssä siksi, että satun olemaan sateenkaaripappi.

Erilaiset tavat uskoa eivät johdu tietämättömyydestä.

Tehdäänpä nyt yksi asia selväksi: moni meistä saman sukupuolen avioliittoa kannattavista ihmisistä lukee Raamattua aktiivisesti. Minulle päivän parhaita hetkiä on aamukahvin juominen Raamatun äärellä.

Omassa kahden viikon välein kokoontuvassa raamisryhmässäni rukoillaan joka kerta ennen Raamatun avaamista. Jaamme ajatuksiamme teksteistä ja puhumme Jeesuksesta suuret määrät. Työssäni käyn Hänestä antoisia ja tärkeitä keskusteluja nuorten kanssa.

Koko uskoni rakentuu Jeesuksen varaan, sillä ilman Häntä kirkolla ei ole mitään. Siitä huolimatta kuulen tuon tuostakin, että olen hairahtunut kauaksi Raamatun sanasta ja opetuksista, enkä tunne niitä. Siis tekstejä, joita olen lukenut aktiivisesti lapsesta asti, ja luen edelleen lähes päivittäin.

Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus tuomita Raamattua vähemmän lukevia ihmisiä tai sanoa, että kristittynä eläminen vaatisi päivittäistä hartauselämää, koska siihen harva meistä pystyy. (Itsekään en käy kirkossa joka sunnuntai.)

Tarkoitukseni on sen sijaan herätellä ymmärtämään, että erilaiset tavat uskoa eivät johdu tietämättömyydestä, vaan siitä, että ajattelee eri tavoin. Niin on tehty maailman kirkoissa melkein kahdentuhannen vuoden ajan, eikä ykseyttä tulla täydellisesti löytämään. Sitä kohti voidaan silti pyrkiä.

Asiaa auttaisi, jos me sateenkaarikristityt saisimme joskus puhua Jeesuksesta ja Raamatusta tasavertaisina keskustelukumppaneina. Sitten ehkä pääsisimme aikanaan keskustelemaan rakentavammin myös siitä, miksi ajattelemme kiistakysymyksistä eri tavoin.

Kirjoittaja on kirjailija, Suomen Lähetysseuran rippikoulupappi ja luovan kaaoksen erityisasiantuntija.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.