Amharan militiamiehet kävelivät pyhiinvaeltajien joukossa Lalibelassa tammikuun alussa, kun Etiopiassa vietettiin Etiopian kalenterin mukaista joulua. Hallituksen joukot ottivat Tigrayan-joukoilta takaisin historiallisen kaupungin, joka on kuuluisa kallioon hakatuista kirkoistaan.
Konflikti Etiopiassa on rauhoittunut, ja apu pääsee nyt paremmin perille – Tigrayn alueen tilanne on yhä vaikea
Suomen Lähetysseura on kumppaneittensa kanssa saanut toimitettua apua pakolaisleireille.
Yli vuoden ajan jatkunut Etiopian aseellinen konflikti on rauhoittunut. Valtion joukot ovat saaneet takaisin haltuunsa Dessien, Kombolchan ja Woldiyan kaupungit maan pohjoisosassa. Valtio on myös vapauttanut merkittäviä poliittisia vankeja sovinnon eleenä.
Konfliktin ytimessä olevalla Tigrayn alueella tilanne on kuitenkin yhä vaikea ja hallituksen joukkojen tekemät ilmaiskut jatkuvat. Osapuoliin kohdistuu paine rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi.
Tilanteen rauhoittuminen on hyvä uutinen myös avun perillemenon ja Suomen Lähetysseuran työn kannalta. Suomen Lähetysseuran yhteistyöjärjestöjen työntekijät ovat palanneet tai palaamassa koteihinsa maan pohjoisosiin.
– Toimistoja ja kirkon tiloja on ryöstetty, kuten myös Lähetysseuran Dessiessä sijaitseva vierastalo. Huojentavaa on kuitenkin se, että tämänhetkisen tietomme mukaan kaikki työntekijät ja kummilapsemme ovat kunnossa, Etiopian maatoimiston päällikkö Kristiina Ojala sanoo.
Ojalan mukaan hankkeet jatkuvat ja käynnistyvät Etiopiassa kyllä, mutta myöhemmin kuin oli alun perin suunniteltu.
Lähetysseura ohjasi viime vuoden lopulla lähes 200 000 euroa niille etiopialaisille, jotka joutuivat sodan vuoksi pakenemaan kodeistaan. Rahaa suunnattiin uudelleen esimerkiksi sellaisesta työstä, jota ei sotatilan takia päästy toteuttamaan.
Bahir Darin seudun pakolaiskeskuksiin saatiin toimitettua apua vuoden 2021 lopulla. Yli 6 000 pakolaista sai esimerkiksi patjoja, vilttejä, ruokaöljyä ja papujauhetta. Konflikti on ajanut ihmiset liikkeelle: Etiopiassa on maan sisäisiä pakolaisia, mutta osa on paennut ulkomaille, erityisesti naapurimaihin. Etiopian pohjoisosissa oli myös jo konfliktin kärjistyessä eritrealaisia pakolaisia.
Joulukuun lopussa Etiopian parlamentti päätti kansallista dialogia edistävän komission perustamisesta.
Pohjois-Etiopiassa puhkesi marraskuussa 2020 pohjoisen Tigrayn osavaltiota edustavan Tigrayn kansan vapautusrintaman TPLF:n ja Etiopian hallituksen välinen selkkaus, johon on osallistunut myös Eritrean armeijan joukkoja Etiopian hallituksen tukena. Vaikka tilanne on paranemaan päin ainakin tietyillä alueilla, paluu kohti normaali tulee olemaan pitkä.
– Ei se varmaan helppoa ole. Psykososiaalisen tuen ja keskustelun tarve on suuri ja se pitää ottaa huomioon hankkeissa, Kristiina Ojala sanoo.
Joulukuun lopussa Etiopian parlamentti päätti kansallista dialogia edistävän komission perustamisesta. Sen tehtävänä on etsiä poliittista ratkaisua Etiopian moninaisiin ongelmiin. Muitakin merkkejä tilanteen helpottamisesta on.
– Vuosittainen Afrikan unionin johtajien kokous pidetään parin viikon päästä Addis Abebassa. Se on myös merkki siitä, että maan tilanne on rauhoittunut, Lähetysseuran työntekijä Mekonnen Mulat kertoo.
Sekä Espoon seurakunnat että Vantaan seurakunnat myönsivät viime vuonna apua Etiopian humanitaarisen kriisin uhreille, kumpikin 15 000 euroa. Myös Helsingin seurakunnat ovat jo pitkään tukeneet Etiopian luterilaista kirkkoa. Dessien kirkon rakentamiseen käytettiin runsas miljoona euroa helsinkiläisten maksamista kirkollisveroista reilun kymmenen vuoden aikana.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Aseiden vaikeneminen ei vielä tuo rauhaa, luottamus on rakennettava uudelleen”, psykososiaalisen rauhanrakennuksen asiantuntija Riina Isotalo kertoo
AjankohtaistaVäkivallasta on pitkä tie siihen, että ihmiset oppivat uudestaan elämään toistensa kanssa. Suomen Lähetysseura auttaa tässä monilla konfliktialueilla.
