Villi city: Siilin kohtaavalla on tuuria, sillä piikkipallojen määrä on romahtanut
Siili tuotiin Suomeen 1800-luvulla puutarhurin apuriksi. Niitä myytiin torilla. Vaikka siili on vieraslaji, se ei haittaa kotimaisia alkuperäislajeja. Kuva: Harri Töhönen/ Vastavalo.fi

Siili tuotiin Suomeen 1800-luvulla puutarhurin apuriksi. Niitä myytiin torilla. Vaikka siili on vieraslaji, se ei haittaa kotimaisia alkuperäislajeja. Kuva: Harri Töhönen/ Vastavalo.fi

Villi city: Siilin kohtaavalla on tuuria, sillä piikkipallojen määrä on romahtanut

Viimeisen päälle hoidetut pihat, hyönteismyrkyt ja räntäsateiset talvet ovat vieneet jopa 80 prosenttia siileistä.

Roskakatoksen alla on siilinmentävä rako. Sen edustalla Jenni Keväänvirta näki syyskuun alussa viimeksi piikikkään naapurinsa Oulunkylän Veräjälaaksossa.

– Siili oli varmaan isoin, jonka olen koskaan nähnyt. Luulen, että siili asuu pihalla pysyvästi, koska moni naapurikin on tavannut sen.

Pienkerrostalon pihan vieressä on rehevää lehtimetsää ja viljelypalstoja, jotka vilisevät ruokaa siileille. Ne rouskuttelevat esimerkiksi kovakuoriaisia, muurahaisia, toukkia, matoja ja isompiakin eläimiä, kuten hiiriä ja sammakoita, jos vain saavat niitä napattua.

Talon takapihalle on kasattu huonokuntoisia pihakalusteita odottamaan kunnostusta.

– Talon lapset ovat nähneet siilin tässä. Kasan alla voi olla siilinpesä, Keväänvirta arvelee.

Toista video

Sapuska ja suojat katosivat

Siili luokitellaan Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi, mutta kannan suuruutta ei ole arvioitu sitten 1980-luvun.

– Siilien määriä ei ole tutkittu, mutta oma tuntumani on, että niitä on ainakin 80 prosenttia vähemmän kuin 1960–80-luvuilla. Näyttää siltä, että siilit ovat vähentyneet pysyvästi, sanoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

Hänen mukaansa pienet, viimeisen päälle puunatut pihat ovat vieneet siileiltä ruoan ja pesäpaikat. Siilien unelmaympäristö on puolivillinä rehottava pihamaa, jonka nurmi saa kasvaa tarpeeksi pitkäksi hyönteisille. Tai luomutila, jonka puskien alta löytyy suojaa ja viljelyksiltä puhtaita ötököitä popsittavaksi. Umpimetsässä siili ei pärjää.

– Ihmisillä oli ennen pihan perällä jemmassa lautakasoja ja pressun alla polttopuita, joihin ei koskettu vuosikausiin. Niiden alle siili teki pesän. Puutarhassa oli ötököitä houkutteleva tunkionurkka, johon kipattiin maatuvat jätteet. Nyt on lämpökompostori, johon ei pääse mitään kärpästä isompaa, Karhilahti vertaa.

Karhilahden mukaan siilejä vievät myös hyönteis- ja hiirenmyrkyt, jotka kerääntyvät siiliin kuten muihinkin lihaa syöviin eläimiin. Myrkystä tokkuraiset eläimet ovat helppoja saaliita, ja siili syö raatojakin.

– Kun pari vuotta sitten tutkimme petoeläinten maksoja, niin hiirenmyrkkyjäämiä löytyi 86 prosentista petoja. Joka kymmenennen eläimen myrkkypitoisuus oli niin suuri, että sen oletettiin jo vaikuttavan pedon omaan elämään.

Kun siili syö puutarhassa myrkytettyjä vahinkoeläimiä, se saa osansa haitallisista kemikaaleista. Terve myyrä on siiliä nopeampi. Kuva: Jari Nieminen/ Vastavalo.fi

Kun siili syö puutarhassa myrkytettyjä vahinkoeläimiä, se saa osansa haitallisista kemikaaleista. Terve myyrä on siiliä nopeampi. Kuva: Jari Nieminen/ Vastavalo.fi

Britanniassa siilien määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta kolmanneksella kaupunkialueilla ja 75 prosenttia maaseudulla. Siilien kuolemista autojen alle ehkäistään Britanniassa kampanjalla, jossa talonomistajat leikkaavat piha-aitoihinsa siilinmentävän aukon. Näin siilit voivat kulkea pihoilla, eikä niiden tarvitse mennä kadulle.

– Itse en ole nähnyt Suomessa pitkään aikaan siilin raatojakaan, kun siilejä on niin vähän, Ari Karhilahti huokaa.

Siilejä kuolee myös petoeläinten suihin. Erityisesti ketut ja varikset viihtyvät siilin tapaan ihmisten lähellä, ja elää Helsingissä huuhkajiakin.

– Kettu voi esimerkiksi panna siilin uimaan ja haukata sitten sen vatsan auki. On myös varisparvia, jotka osaavat listiä siilin ja hakata sen nahkan tyhjäksi. Petojen syömät siilit ovat rikka rokassa, mutta kun siilejä on enää vähän jäljellä, niin yhtään ei olisi varaa menettää, Karhilahti sanoo.

Ketun ja siilin kohtaamisessa itsevarmin ja kokenein voittaa. Otsapiikit pystyssä puhiseva siili ei ole kaikkein helpoin ateria.

Moni kettu osaa kääntää siilin ympäri ja iskeä suojattomaan vatsapuoleen. Cityketut ovat asettuneet Helsinkiin pysyvästi. Kuva: Arto Griinari/Vastavalo.fi

Moni kettu osaa kääntää siilin ympäri ja iskeä suojattomaan vatsapuoleen. Cityketut ovat asettuneet Helsinkiin pysyvästi. Kuva: Arto Griinari/Vastavalo.fi

Siilejä myytiin torilla.
- Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti

Siili tuotiin Suomeen myyntiin

Siili oli Suomessa muotia 1800-luvulla. Ensimmäiset siilit kuljetettiin maahan eri lähteiden mukaan Virosta, Ruotsista tai Saksasta.

– Siilejä myytiin torilla, koska niitä kuului liikuskella kartanon puutarhassa, Ari Karhilahti sanoo.

Ensimmäisen kerran siili mainittiin suomalaisessa lehdessä vuonna 1879. Hämäläinen-lehti kirjoitti alueeltaan tavatusta uudenlaisesta eläimestä: "Sanotaan ettei hiiret eikä rotat viihdy siinä talossa, jossa siili asuu."

Aluksi siiliä pidettiin puutarhurin apulaisena, mutta myöhemmin sen on myös toivottu kuolevan vieraslajina sukupuuttoon. Siilin ei ole kuitenkaan havaittu haittaavan suomalaisia alkuperäislajeja.

Nykyään siilejä elää kaupungeissa esimerkiksi hautausmailla ja isoissa puistoissa. Marko Ronkainen tapasi kesällä siilin kerrostaloalueella Roihuvuoressa:

– Talojen välissä on runsaasti viheralueita, ja talomme etupihallakin on puita ja ruohikkoa. Siili oli aluksi vähän hätääntyneen oloinen, mutta kun pidimme välimatkaa, se varmaankin tajusi, ettemme ole uhka, ja alkoi etsiä rauhassa syötävää.

Räntäinen talvi surmaa siilejä. Niiden kuuluisi horrostaa lumipeitteen alla. Kuva: Eero J. Laamanen/ Vastavalo.fi

Räntäinen talvi surmaa siilejä. Niiden kuuluisi horrostaa lumipeitteen alla. Kuva: Eero J. Laamanen/ Vastavalo.fi

Jäätyneellä maalla kulkeva siili tarvitsee apua

Juuri nyt siilit ovat vetäytymässä talvihorrokseen. Niitä voi auttaa pulskistumaan talvehtimiskuntoon tarjoamalla kissan- tai koiranruokaa ja vettä. Siilille ei saa antaa maitoa. Ruoka kannattaa tarjota aina samaan aikaan illalla ja siivota sitten lautaset pois, ettei päädy syöttämään rottia.

– Äitini opetti siilit tulemaan pihalleen syömään joka ilta seitsemän maissa, Karhilahti kertoo.

Alle 800-grammaiset pikkusiilit eivät selviä talven yli. Karhilahti neuvoo pyydystämään siilin, jos pieni yksilö toikkaroi ulkona vielä lokakuun lopussa. Kun maa on jäätynyt, tarvitsee jokainen hereillä oleva piikkipallo apua. Toimintaohjeita antavat Korkeasaaren eläinsairaala ja Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö. Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.

Siilit tarvitsisivat lumisen talven, jotta voisivat horrostaa luonnollisen kylmäneristeen alla.

– Kolmena viime talvena ei ole ollut kunnon lumipeitettä, joten siili on joutunut olemaan välillä hereillä. Se kuluttaa siltä tosi paljon energiaa, Ari Karhilahti pahoittelee.

Jos talvella sataa lähinnä vettä ja räntää, yhä harvempi siili selviää hengissä kevääseen.

Jenni Keväänvirta tapasi ison siilin kotipihallaan Oulunkylässä. Roskakatoksen alus voisi sopia siilin talvipesäksi. Kuva: Esko Jämsä

Jenni Keväänvirta tapasi ison siilin kotipihallaan Oulunkylässä. Roskakatoksen alus voisi sopia siilin talvipesäksi. Kuva: Esko Jämsä

Citysiilit sinnittelevät autoteiden keskellä

Ovatko siilit hävinneet, kysyi Jenni Keväänvirran ystävä Facebookissa vähän aikaa sitten. Kaverit ilmoittivat heti citysiileistä Käpylässä, Pakilassa ja Metsälässä.

Kun Suomen luonto -aikakauslehti kysyi verkkosivuillaan siilihavaintoja pari vuotta sitten, piikkipalloista lähetettiin kuvia eri puolilta Helsinkiä. Niitä bongattiin jopa urbaanin sykkeen keskeltä Alppipuistosta ja Itä-Pasilasta.

Siilit sinnittelevät.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi