Siilit ja linnut sotkeutuvat helposti verkkoihin.
Siilijalkapallo seis ja pullat pois sorsilta – näin huomioit villieläimet kaupungissa
Pitkäaikainen eläinsuojeluneuvoja on huolissaan lasten suhtautumisesta luonnoneläimiin. Laki vaatii auttamaan avutonta eläintä.
1. Opeta lasta kunnioittamaan eläimiä
– Eläinsuojeluvalvojille soitellaan siileistä, joita lapset ovat pitäneet jalkapalloinaan. Minua huolestuttaa se, että yhä useammat lapset ja nuoret eivät tunnu osaavan olla luonnoneläinten kanssa, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen pitkäaikainen eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer.
Waltzerille tuotiin vähän aikaa sitten orava, jonka häntä oli leikattu ilmeisesti saksilla poikki.
– Hoidosta huolimatta orava jouduttiin lopettamaan, kun sen takapää halvaantui.
2. Anna eläimelle sopivaa ruokaa
Sorsille syötetään yleisesti kuivahtanutta leipää ja pullaa, mutta se ei ole vesilinnulle sopivaa ravintoa. Varsinkin homeiset kannikat ja suolainen ruisleipä tekevät pahaa. Sorsille on parempi antaa linnuille tarkoitettua puhdasta kauraa tai keitettyjä, pilkottuja perunoita.
– Kaupunkilinnuille tulee kehityshäiriöitä, kun ne syövät liikaa pullaa. Puhutaan enkelisiipisestä linnusta, kun siipi sojottaa ylöspäin, eikä sillä pysty lentämään. Myös munankuorista voi tulla liian ohuita, kun ruokavaliosta puuttuu kalkkia ja mineraaleja, eläinsuojeluneuvoja Waltzer sanoo.
Siileille annettiin aiemmin usein maitoa, joka aiheutti niille ripulin. Niille sopivat kissanruoka, keitetyt kananmunat ja juomaksi vesi. Lue lisää siileistä täältä.
Sorsiin tarttuu rantavesien roskia, kuten siimoja, koukkuja ja muovipusseja.
3. Heitä roskat roskikseen
Ruoalta tuoksuva muovikääre päätyy helposti villieläimen suuhun. Muovinpala suolistossa voi koitua eläimen kohtaloksi. Eläimet jäävät myös jumiin esimerkiksi muovipusseihin.
– Saan paljon ilmoituksia eläimistä, joiden kaulaan on juuttunut jotain. Vesilinnulla voi olla siimaa ja ongenkoukkuja ympäri kehoa, kertoo Waltzer.
4. Auta eläintä hädässä
Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnoneläintä on pyrittävä auttamaan.
– Syksyisin saan paljon puheluita pienistä, laihoista siilinpoikasista. Niitä täytyy auttaa, jotta ne selviävät talvihorroksesta hengissä. Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa tilapäisesti hoitoon, mutta ne ovat kovin työläitä. Minulle tuli elokuun puolivälissä 100-grammaiset siilinpoikaset, joista toinen on kohta 800-grammainen ja vapautuskunnossa, eläinsuojeluneuvoja Waltzer sanoo.
Apua kannattaa pyytää SEYn eläinsuojeluneuvojilta, Korkeasaaren villieläinsairaalalta tai pääkaupungissa Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksiköltä.
Luonnoneläinten pyydystäminen on usein vaikeaa. Pikaisesti apua tarvitsevista villieläimistä kannattaa ilmoittaa Helsingin ulkopuolella paikalliseen pelastuslaitokseen.
Siimaleikkuri leikkaa muutakin kuin ruohoa.
5. Muista puutarhanhoidossa villieläimet
Kotipihojen suojaverkot, siimaleikkurit ja torjunta-aineet aiheuttavat tuskaa monille eläimille. Eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer on irrottanut marjapensaita suojaavista verkoista niin lintuja kuin siilejäkin.
– Jos lintu on rimpuilusta väsynyt, sitä voi pitää jonkin aikaa sisällä pimeässä lepäämässä ennen vapauttamista. Suosittelen verkkojen sijaan variksenpelätintä tai kiiltävien esineiden ripustamista puutarhan ylle.
Waltzer on nähnyt monta siimaleikkurin vahingoittamaa eläintä.
– Ennen kuin käyttää siimaleikkuria, pitäisi varmistaa, onko marjapuskan tyvessä rusakko tai siili piilossa.
Pihoilla käytetyt torjunta-aineet kulkeutuvat moniin luonnonvaraisiin eläimiin ja aiheuttavat niille paljon vahinkoa.
Oravanpoikaset voivat käyttäytyä kesysti ja kiivetä vaikka jalkaa pitkin, kun emo vieroittaa niitä.
6. Anna poikaselle rauha
Rusakonpoikanen tai kauriinvasa kyhjöttää yksin pensaan juuressa koko päivän. Emo tulee imettämään vasta illalla – jos pelottava ihminen ei vahdi vieressä.
– Ihmiset ottavat liian herkästi hoiviinsa eläintenpoikasia. Esimerkiksi rusakonpoikanen kuolee helposti jo stressiin, jos sen ottaa kiinni, Mari Waltzer kertoo.
Eläinsuojeluneuvoja saa paljon soittoja myös oravanpoikasista.
– Oravanpoikaset voivat käyttäytyä hyvin kesysti ja kiivetä vaikka ihmisen jalkaa pitkin, kun emo vieroittaa niitä. Poikasilla ei ole yleensä mitään hätää, jos ne liikkuvat hyvin.
Eläinsuojelulaki kieltää villieläinten ottamisen lemmikiksi. Niitä ei pidä kesyttääkään, koska liian rohkea eläin joutuu helposti vaaraan. Pahimmassa tapauksessa se ei opi hankkimaan ravintoa muualta kuin ihmiseltä.
7. Pidä kissat ja koirat kiinni pesimäaikaan
– Vapaana kulkevat kissat aiheuttavat suurta tuhoa esimerkiksi linnuille. Moni ajattelee, että ne jotenkin kuuluvat Suomen luontoon, mutta se ei pidä paikkaansa, eläinsuojeluneuvoja Waltzer sanoo.
Kissat ja koirat saattavat tappaa vapaana myös uhanalaisia lajeja. Kissaa voi ulkoiluttaa turvallisesti valjaissa tai ulkoiluhäkissä, ja koira pääsee juoksentelemaan sekä tapaamaan lajitovereitaan koirapuistossa.
Metsästysviettinen koira on peto, joka on vaaraksi luonnoneläimille. Isot koirat saattavat kaataa omatoimisesti kauriinkin.
8. Päästä kuoleva tuskistaan
– Jos eläimeltä on esimerkiksi jalka irti ja se selvästi kärsii, se on parasta päästää tuskistaan. Kunnallinen eläinlääkäri lopettaa vahingoittuneet luonnonvaraiset eläimet maksutta. Linnun tai muun pienen eläimen voi lopettaa kovalla iskulla päähän, eläinsuojeluneuvoja Waltzer sanoo.
Näin tulisi toimia myös kalastaessa. Nykytiedon mukaan kalat tuntevat kipua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos antaisimme niille mahdollisuuden” – Villieläinsairaalassa työskentelevä Maiju Kupiainen haaveili jo lapsena eläinten pelastamisesta
Hyvä elämäKun Korkeasaaren eläinsairaalassa työskentelevän Maiju Kupiaisen hoidossa ollut kuutti palaa takaisin mereen, hän tuntee saaneensa aikaan jotain hyvää.
Korkeasaaren eläimet selättävät kuumuuden
Hyvä elämä
