Korona romahdutti kirkon kolehtitulot
Kauneimmista joululauluista kertyi maailman lapsille vain puolet normaalista tukimäärästä. Erityisesti järjestöt, joilla ei ole rahankeräyslupaa, kärsivät tilanteesta.
Koronapandemia on iskenyt rajusti kirkon kolehtituloihin. Viime vuoden kevään koronasulku sulki myös kirkkojen ovet, ja syksyllä oli monin paikoin voimassa tiukkoja väkimäärärajoituksia. Sama tahti jatkui alkuvuodesta ja nyt uuden sulun aikana.
Kun kirkoissa kerättiin vuonna 2019 kolehtia yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, viime vuonna kolehtihaaveihin kertyi rahaa vain viisi miljoonaa euroa.
– Viime vuosina se on ollut suunnilleen 8,5–10 miljoonan euron kieppeillä. Vaikea sanoa, onko se milloinkaan ollut näin alhainen, Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki sanoo.
Erityisen pieniä kolehteja vuonna 2020 kerättiin huhti- ja toukokuussa eli aikana, johon sijoittui pääsiäinen. Se on normaalisti yksi vuoden tärkeimmistä kirkkopyhistä, jonne sen vuoksi oli sijoitettu kolehti Kirkon Ulkomaanavulle naisten toimeentulon parantamiseen kehitysmaissa. Kun huhtikuussa 2019 kolehtia kertyi 839 232 euroa, viime vuonna summa jäi 51 248 euroon.
Sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Kun ihmiset eivät pääse kirkkoon, ei myöskään perinteisiä kolehteja kerry. Viime vuoden tammi-maaliskuussa kolehteja kertyi yli kaksi miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa on 262 295 euroa eli vajaa 13 prosenttia tästä.
Nettilahjoituksiin vaaditaan rahankeräyslupa
Seurakuntien verkkojumalanpalvelukset ovat keränneet hyvin väkeä. Vaikka niissä ei kerätä kolehtia, seurakunnat voivat mahdollista lahjoitusta varten ilmoittaa keräyskohteen, kunhan tällä on käytössä rahankeräyslupa. Jos järjestöllä, joka normaalisti saisi kolehtia, ei tällaista ole, seurakunnat eivät voi striimeissään tilinumeroa ilmoittaa.
– Kolehdin saajissa on mukana myös sellaisia järjestöjä, joille kerätään kolehtia, mutta joilla ei ole keräyslupaa. Esimerkiksi Kirkkohallituksen kautta kerättävien kolehteja saajien joukossa voi olla tällaisia järjestöjä. Tilanne on erityisen hankala niille, Kirkkohallituksen kansliapäällikön erityisavusta Jari Pulkkinen kertoo.
Pulkkisen mukaan kirkko on reagoinut tilanteeseen siten, että Kirkkohallituksen esityksestä kirkolliskokous päätti marraskuussa jakaa yhteensä miljoonan euron avustuksen kolehtia saaville järjestöille. Kirkon budjettivaroista myönnetty tuki ei kuitenkaan paikkaa koko lovea. Tukisumma on jyvitetty kymmenille eri järjestöille.
Kauneimpien joululaulujen tuottoon kolehtien vähyys toi suuren loven.
Kauneimpien joululaulujen tuotto jäi alle puoleen viimevuotisesta
Vaikka Suomen Lähetysseuralla on keräyslupa, kirkkokolehtien romahdus iski pahasti sen vuotuiseen Kauneimmat joululaulut -keräykseen.
– Ankarien koronarajoitusten ja seurakuntien joululaulutilaisuuksien peruuntumisen vuoksi Kauneimmat Joululaulut tuotti viime jouluna noin puolet normaalista tuloksesta eli 448 000 euroa, varatoiminnanjohtaja Satu Kantola Suomen Lähetysseurasta kertoi järjestön tiedotteessa.
Suurin osa Kauneimmat Joululaulut -kampanjan tuloksesta koostuu perinteisesti seurakuntien järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa koottavista kolehdeista. Nyt kun kolehteja ei voitu kerätä, apua saatiin lähinnä yksityishenkilöiden suorista lahjoituksista.
– Olemme erittäin iloisia, että lahjoittajat halusivat edelleen antaa joululahjan heikoimmassa asemassa oleville lapsille maailmassa. Myös seurakunnat antoivat kampanjaan kolehtituottoja korvaavia lahjoituksia, Kantola selvittää.
Vuonna 2019 Kauneimmat joululaulut keräsi ennätystuloksen, 1,2 miljoonaa euroa.
Ekumeenisen Neuvoston talous kriisiytyi
Kolehtituottojen merkitys näkyi myös tämän viikon piispainkokouksessa. Piispainkokous päätti myöntää 75 000 euron avustuksen Suomen Ekumeeniselle neuvostolle.
Tilannetta eivät säästöt, kuten työntekijöiden lomautus, pysty pienessä järjestössä korjaamaan.
– Kimmo Kääriäinen
Suomalaisten kirkkojen ja kristillisen järjestöjen yhteistyöelimen talous olisi ollut akuutissa kriisissä ilman avustusta, sillä kaksi vuotuista kolehtia tuovat puolet sen tarvitsemista rahoista. Ekumeeninen neuvosto ei tähän asti ole tarvinnut rahankeräyslupaa.
– Vaikka Kirkkohallitus antoi viime syksynä Ekumeeniselle Neuvostolle 22 500 euron korona-avustuksen, syksyn Vastuuviikon ja tämän vuoden tammikuun Ekumeenisen rukousviikon kirkkokolehdit jäivät hyvin pieniksi. Tilannetta eivät säästöt, kuten työntekijöiden lomautus, pysty pienessä järjestössä korjaamaan. Siksi tämä tuki oli nyt tarpeen, kirkon ulkosuhteista ja kirkkojen välisestä ekumeniasta vastaava kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen selvittää.
Tuki myönnettiin piispainkokouksen hallinnoimasta kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta. Vuosituhannen vaihteessa perustetun rahaston pääoma on 4,9 miljoonaa euroa. Rahaston tuottoa käytetään yleensä kansainvälisten kirkollisten järjestöjen, kuten Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston, hankkeisiin. Nytkin siitä myönnettiin 50 000 Luterilaiselle maailmanliitolle ekumeenisiin dialogeihin.
– Viime syksynä samaisesta rahastosta annettiin 100 000 euron avustus Luterilaisen maailmanliiton koronarahastoon. Sen avulla autetaan pieniä jäsenkirkkoja niiden koronan vastaisessa toiminnassa ja selviämisessä vaikeasta tilanteesta. Kotimaiseen toimintaan myönnetty raha on poikkeus, mutta sopii rahaston säännöissä mainittuihin avustuskohteisiin, Kääriäinen kertoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kauneimmat joululaulut ja toisenlainen lahja auttavat kehitysmaita miljoonilla vuodessa – korona puolitti laulutapahtuman keräystulot
Ajankohtaista AjankohtaistaErilaisilla lahjoituskampanjoilla tuetaan esimerkiksi kehittyvien maiden lasten koulunkäyntiä. Kauneimmat joululaulut -tapahtumat tuottavat noin miljoona euroa vuodessa.
