Koronapassia vastustettiin mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä Helsingissä 15. lokakuuta 2021. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Pelon lietsojat löysivät toisensa kuin QAnonissa aiemmin – rokotepassi sai rokotteiden vastustajat koville kierroksille
Rokotepassin vastustaminen ja rokotekriittisyys yhdistävät hyvin erilaisia pieniä ryhmiä. Joukossa on myös pahan valtaa pelkääviä kristittyjä. Suojelupoliisi seuraa ilmiötä.
Lähes 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut kaksi koronarokotetta. Yhteiskuntaa on haluttu avata, vaikka tauti leviää ja sairaaloissa joudutaan potilasmäärän vuoksi lykkäämään leikkauksia. Suurin osa vakavasti sairastuneista on rokottamattomia.
Muun muassa ravintola- ja tapahtuma-alan ahdinkoa helpottaa eduskunnan hyväksymä koronapassi, jonka turvin palveluita voidaan aiempaa laajemmin avata rokotetuille.
Koronapassi on saanut osan rokotekriittisistä koville kierroksille. Passia vaativia yrittäjiä on uhkailtu ja boikotoitu. Monet kansanedustajat kertovat saaneensa masinoitujen viestien tulvan, jonka sävy on syyttelevä, epäasiallinen, jopa uhkaava.
Kun piispa Teemu Laajasalo Helsingin Sanomissa ja Kirkko ja kaupungissa puolusti rokotepassia ja kritisoi rokotteista muista kieltäytyviä vastuuttomuudesta, sosiaaliseen mediaan ilmestyi viesti, jossa hänen kerrottiin olevan kansanvihollisten rekisterissä.
Osa rokotekriittisistä vähättelee koronan vaarallisuutta ja liioittelee rokotteiden haittavaikutuksia. Toiset kauhistelevat yhteiskunnan säätämiä rajoituksia.
Kun koronapassia nimitetään natsipassiksi, joka on askel totalitaariseen valtioon ja keskitysleireihin, tai ihmisiä pelotellaan vallanpitäjien sodalla kansalaisia vastaan, ollaan sukellettu salaliittoteorioiden syvään päähän.
Kiihkeät rokotteiden vastustajat ovat vain pieni joukko niistä, jotka ovat jättäneet rokotteen ottamatta. Suurimmalla osalla on arkisia syitä tai ajatus siitä, ettei sairaus iske itseen. On paljon pelkoa ja huolta. Aktiiviset rokotekriitikot pyrkivät lietsomaan niitä.
Salaliittoteorioiden ajatusmaailma säilyy, ilmiöt vaihtuvat
Apulaisprofessori Katja Valaskivi johtaa Helsingin yliopistossa tutkimushankkeita, jotka käsittelevät uskonnollista populismia, salaliittoteorioiden politiikkaa sekä ääriajattelun kiertoa pimeässä verkossa. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että rokotekriittisissä ryhmissä on samaa retoriikkaa, samantapaisia aatemaailmoja ja osittain myös samoja ihmisiä kuin aiemmin kohua herättäneessä QAnonissa.
– Salaliittoteorioiden tai niitä hyödyntävien poliittisten liikkeiden historiassa ei ole poikkeuksellista, että tietynlainen ajatusmaailma siirretään aina sillä hetkellä pinnalla olevaan ilmiöön. Nyt tuo ilmiö on rokotteiden vastaisuus, Valaskivi sanoo.
Koronapassin kiihkeimmät vastustajat nimittävät sitä natsipassiksi ja katsovat sen olevan askel totalitarismiin ja siihen, että toisinajattelijat suljetaan keskitysleireille. Keskustelussa väläytellään myös rokotteita kehittäneiden lääkärien tuomitsemista Nürnbergin oikeudessa.
Valaskiven mukaan rokotteita vastustetaan monenlaisista syistä, joista kaikki eivät edellytä sitoutumista mihinkään aatemaailmaan. Kenttä on ameebamainen, eikä ole olemassa tiettyjä opinkappaleita, joihin kaikki uskoisivat. Monet eivät välttämättä aktiivisesti etsi rokotekriittistä materiaalia, vaan törmäävät siihen sosiaalisessa mediassa. Ilmassa on paljon pelkoa ja hätää, ja usein tie rokotevastaiseen aineistoon kulkee tuttujen kautta.
– Olennaista on ymmärtää, että olemme sosiaalisia olentoja. Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon, Valaskivi sanoo.
MTV 3:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tiukimmin rokotteita vastustavia on noin viisi prosenttia suomalaisista eli suunnilleen espoolaisten kokoinen joukko. Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja pienpuolueiden kannattajien joukossa koronarokotevastaisuutta on enemmän kuin muissa puolueissa, niissäkin selvä vähemmistö.
Rokotekriittisillä ja koronarajoitusten vastustajilla on nettisivuja ja sosiaalisen median ryhmiä. Usein ne ovat Telegramin kaltaisissa palveluissa, joissa rajuakin aineistoa pystyy levittämään melko vapaasti. Ryhmät ovat yleensä melko pieniä.
Verkkoa selaillessa huomaa, että rokotekriittisiä on poliittisten ääripäiden vastakkaisilla laidoilla ja erilaisissa marginaaleissa Venäjän tukijoista itsensä kansallissosialisteiksi määritteleviin.
Vapaaehtoisuuden lipunheilutusta Yhdysvaltain malliin
Katja Valaskiven mukaan rokotevastaisessa joukossa on myös uushenkisiä vaihtoehtohoitojen kannattajia, joista osalla rokotekriittisen materiaalin levittämiseen vaikuttaa myös oma taloudellinen etu.
– On myös pieni kristityiksi itsensä identifioivien joukko: yksittäisiä ihmisiä, ryhmiä ja pieniä yhteisöjä. Niillä on usein kansainvälisiä yhteyksiä. Esimerkki tästä on sivusto nimeltä Rapsodia, jonka ylläpidosta vastaa käytännössä vain pari ihmistä. Sen jakama aineisto perustuu pitkälle pastori Chris Oyakhilomen videoihin.
Valaskiven mukaan osa rokotekriittisestä aineistosta on kansainvälistä ja toimintaan liittyy myös informaatiovaikuttamista.
Oli täysin ennakoitavissa, että koronapandemian kaltainen globaali kriisi nostaa esiin salaliittoajattelua piireissä, joissa taustavire ja viitekehys sellaiseen on jo valmiina. −Jussi Sohlberg
Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen valmistelee parhaillaan esitelmää rokotevastaisuudesta uskonnollisena ja poliittisena aatteena. Hänen mukaansa ankaran ideologista väkeä on pieni prosentti rokotekriitikoista. Osalle tästä porukasta keskeisintä on amerikkalaistyyppinen ”vapaaehtoisuuden lipunheilutus”.
– Siis amerikkalainen käsitys yksilönvapaudesta, jossa hieman kärjistetysti ajatellaan, ettei ketään saa pakottaa pysähtymään liikennevaloihin, vaan ihmiset pysähtyvät vapaaehtoisesti, jos pysähtyvät. Jos pakotetaan, se on suurin piirtein natsismia. Eurooppalainen common good eli yhteinen hyvä -ajattelu, jota edustaa esimerkiksi piispa Teemu Laajasalon vetoomus rokotteen ottamisen puolesta, on hyvin erilainen kuin tämä.
Nimekkäät saarnaajat kyseenalaistavat koronarajoituksia Youtubessa
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg erottaa maailmalla ja Suomessa leviävissä rokotevastaisissa salaliittoteorioissa uskontotieteen alalta tuttuja ryhmiä ja aatevirtauksia.
Monia salaliittoteorioita yhdistää Sohlbergin mukaan ajatus, jonka mukaan keskeiset vallanpitäjät tietävät enemmän kuin suurelle yleisölle kerrotaan. Toinen toistuva rakenne on usko globaalin eliitin rakentamaan kontrollijärjestelmään, joka syrjäyttää yksilönvapauden.
Uushenkisen rokotevastaisuuden taustalla on osin myös lähes rajaton usko yksilön mielen kykyihin ja kehittymiseen sekä pyrkimys etsiä vaihtoehtoja koululääketieteen ulkopuolelta. −Jussi Sohlberg
Korona-ajan salaliittoteorioihin sisältyy usein ajatushyppy, jossa viranomaisten koronatoimet avaavat suoran polun totalitaariseen yhteiskuntaan.
– Oli täysin ennakoitavissa, että koronapandemian kaltainen globaali kriisi nostaa esiin salaliittoajattelua piireissä, joissa taustavire ja viitekehys sellaiseen on jo valmiina, Sohlberg sanoo.
Salaliittoteoriat ammentavat Sohlbergin mukaan nettikeskusteluissa aineksia vaihtoehtohoitojen kentästä, jossa koululääketieteeseen suhtaudutaan kriittisesti. Kristillisen rokotevastaisuuden voima näkyy Yhdysvalloissa, missä joka viides valkoihoinen evankelikaali ei aio ottaa koronarokotetta missään tilanteessa.
Youtubesta löytyy eri maissa tuotettua materiaalia, jossa nimekkäät saarnaajat kyseenalaistavat koronarokotteita ja -rajoituksia. Vastakaikua löytyy Sohlbergin mukaan konservatiivisen protestanttikristillisyyden lisäksi myös ortodoksikirkon ja katolisen kirkon vanhoillisista ryhmistä.
Koronapassi nähdään ensiaskeleena kohti pedon merkkiä
Suomessa kristillinen rokotevastaisuus on Jussi Sohlbergin mukaan harvinaista, mutta koronapassiin kohdistuva kritiikki saa jonkin verran vastakaikua konservatiivisella kristillisellä kentällä. Erityisesti helluntailaisen ja karismaattisen kristillisyyden piirissä koronarokotteeseen ja koronapassiin on liitetty raamatullista lopunajan kuvastoa.
– Noissa spekulaatioissa koronapassi nähdään mahdollisena ensiaskeleena kohti pedon merkkiä, jonka avulla antikristillinen maailmanvalta voisi rajata valtavirrasta poikkeavien ihmisryhmien osallistumista yhteiskuntaan.
Uuteen maailmanjärjestykseen kohdistuva huoli ja salaliittoteoriat leviävät usein myös new age -henkisyyden ja esoterian kentällä. Sohlberg mainitsee brittiläisen kirjailijan ja salaliittoteoreetikon David Icken, jonka levittämässä materiaalissa yhdistyvät globaalin eliitin valta, myyttinen illuminaatti-salaseura ja Maan ulkopuoliset sivilisaatiot.
– Uushenkisen rokotevastaisuuden taustalla on osin myös lähes rajaton usko yksilön mielen kykyihin ja kehittymiseen sekä pyrkimys etsiä vaihtoehtoja koululääketieteen ulkopuolelta. Ihminen nähdään perusolemukseltaan jumalallisena ja materiaalisen todellisuuden rajojen murtamista pidetään mahdollisena, jos vain saamme käyttöön itsessämme olevan potentiaalin, Sohlberg sanoo.
EU:n koronapassi kännykässä Ravintolan edessä. ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA
Sohlbergin mukaan kristillinen rokotevastainen materiaali kuvaa ihmisen langenneena olentona ja korostaa synnin ja pahuuden valtaa maailmassa. Tältäkin puolelta löytyy menestysteologisia korostuksia, joiden mukaan Jeesukseen uskoville on annettu valta käskeä sairauksia ja pahuuden voimia.
– Netissä kiertää video, jossa tunnettu televisioevankelista Kenneth Copeland tuhoaa koronaviruksen Jumalalta saadulla vallalla, Sohlberg mainitsee.
Keskustelupalstoilla näkyvä koronarokotteen ja koronapassin vastustaminen ei ole konservatiivikristillistä kenttää läpäisevä ilmiö, vaan kyse on yksittäisten henkilöiden tulkinnoista ja spekulaatioista. Suomessa helluntailiikkeen johto on ottanut rokotevastaisuuteen selkeän kriittisen kannan. Herätysliikekristittyjä kokoava Seurakuntalainen.fi -media lopetti yhteistyön rokotusvastaista materiaalia blogissaan levittäneen professori Tapio Puolimatkan kanssa. Myös konservatiivikristillinen Patmos Lähetyssäätiö on julkaissut blogeja, joissa irtisanoudutaan rokotevastaisuudesta.
– Sama koskee esoteerista ja new age -kenttää: sielläkin salaliittoteorioille löytyy kannattajia, mutta samalla moni ei tunne sen tyyppisiin asioihin erityisempää kiinnostusta, Sohlberg sanoo.
Ihmismieli pyrkii etsimään asioille selityksiä
Turun yliopiston filosofian professori Juha Räikältä ilmestyi elokuussa kirja Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin (Gaudeamus 2021). Hän pohtii siinä salaliittoteorioiden syntymisen ja suosion syitä ja sitä, millaisia vaikutuksia niillä on yhteiskunnalliseen keskusteluun. Räikkä käsittelee myös koronapandemiaan liittyviä teorioita, jotka liittyvät virukseen ja sen torjumiseksi tehtyihin toimiin.
Räikän mukaan otollista maaperää koronateorioiden leviämiselle luo ihmismieli, joka pyrkii etsimään asioille selityksiä sen sijaan, että taustalla olisi vain sattumia, onnettomuuksia tai vahinkoja. Salaliittoepäilyt saivat hyvän kasvualustan koronakriisin alussa, kun tauti oli uusi eikä kukaan tiennyt mistä se tuli ja miten sen leviäminen voitaisiin pysäyttää.
Räikän mukaan salaliittoteorioiden taustalla on usein epäluottamus, ja teorioiden levittäminen puolestaan lisää epäluottamusta yhteiskunnassa. Herkimmin uusiin salaliittoteorioihin tarttuvat ne, jotka jo entuudestaan uskovat ainakin johonkin niistä.
Epäluottamus kohdistuu yleensä poliitikkoihin, viranomaisiin ja journalistiseen mediaan. Taustalla voi olla myös kokemus epäoikeudenmukaisuudesta tai siitä, ettei tule kuulluksi eikä omalle ajatusmaailmalle ole tilaa perinteisessä mediassa. Toisaalta Räikän mukaan salaliittoteorioita synnytetään, levitetään ja kannatetaan monenlaisista syistä.
– On varakkaita, koulutettuja ja hyvissä asemissa olevia, jotka antavat tukensa salaliittoteorioille. Ei siis voi sanoa, että niitä kannattavat vain tietyntyyppiset ihmiset, vaan joukossa on kaikenlaisia ihmisiä eri taustoista.
Huoli itsestä tai omista läheisistä on ymmärrettävää. Huonompi juttu on se, jos huoli tuodaan esiin levittämällä salaliittoteorioita. −Juha Räikkä
Salaliittoteorioiden levittäminen ei edellytä sitä, että niihin todella uskotaan. Voi olla, että esimerkiksi koronapassi vain ärsyttää ja halutaan näpäyttää vallanpitäjiä. Sitä kuinka moni salaliittoteorioihin todella uskoo, ei saada selville vain klikkauksia laskemalla. Pettymys, katkeruus ja aito huoli voivat olla syitä tarttua disinformaatioon ja levittää sitä.
– Huoli itsestä tai omista läheisistä on ymmärrettävää. Huonompi juttu on se, jos huoli tuodaan esiin levittämällä salaliittoteorioita, Räikkä sanoo.
Hänen mukaansa koronateoriat heijastelevat salaliittoteorioiden kehittelyn tavanomaista piirrettä: ihmisten ajatellaan pystyvän nojatuolissaan istuen, videoita ja nettisivuja selaten ratkaisemaan ongelmia, joiden selvittäminen on vaikeaa jopa asiantuntijoille.
– Kun luottamus on heikkoa, ihmiset eivät halua käyttää lähteitä, jotka itsestä tuntuvat olevan liitossa niiden kanssa, joiden epäillään olevan vastuussa tilanteesta, Räikkä kertoo.
Presidentti Sauli Niinistö totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, että kun kaikki yhteiskunnat eri puolilla maailmaa pyrkivät rajoittamaan tautia, niin ketä vastaan se salaliitto on?
– Se on hyvin sanottu. On tosiaan vaikea nähdä, ketä vastaan tässä vehkeiltäisiin ja missä ja miksi käynnissä olisi maailmanlaajuinen megasalaliitto. Koronapassistakin pyritään luopumaan heti, kun se on mahdollista, Räikkä sanoo.
Suojelupoliisi seuraa ilmiötä
Kirkko ja kaupunki lähetti Suojelupoliisille joukon kysymyksiä koronarokotteisiin liittyvästä kiivaasta keskustelusta. Niihin vastasi viestintäasiantuntija Aishi Zidan.
Koska tiukimpien rokotekriittisten äänenpainot ovat koventuneet ja esimerkiksi yrittäjiä on konkreettisesti uhkailtu, seuraako Supo tilannetta?
– Supon tehtävä on ennaltaehkäistä ja paljastaa kansallista turvallisuutta vaarantavia hankkeita. Tällä hetkellä koronarokotteisiin liittyvä liikehdintä ei vaaranna kansallista turvallisuutta. Siihen liittyvä joukko on pieni, vaikka toimet ovat näkyvämpiä. Toistaiseksi koronatoimien vastustukseen liittyvät lieveilmiöt ovat olleet enemmän yleiseen järjestykseen liittyviä eli poliisin vastuulla. Suomessa rokotemyönteisyys ja luotto terveysviranomaisiin on korkealla tasolla, mikä suojaa suurinta osaa mahdolliselta väärän tiedon levittämiseltä.
– Seuraamme liikehdinnän kehittymistä kuitenkin ilmiötasolla.
Supon mukaan joissakin Euroopan maissa ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään turhautumista koronarajoituksiin. Suomessa vastakkainasettelu ei toistaiseksi ole ollut yhtä jyrkkää.
Vaikka liikehdintä ei vielä olisi sillä tasolla, että se vaarantaa kansallista turvallisuutta, niin onko tapahtunut radikalisoitumista? Ja onko tässä vaaraa siitä, että joku yksittäinen ihminen tai pieni ryhmä tarttuu väkivaltaan?
– Koronatoimiin on kohdistunut vastustusta jo pidempään. Vastustuksen aiheet ovat vaihdelleet rokotteista maskeihin ja sulkutoimiin. Koronatoimia vastustaa pieni ja taustoiltaan kirjava joukko, mutta liikehdintä ei ole saanut kaikupohjaa laajemmin kansalaisten keskuudessa.
– Koronarajoituksiin liittyviä levottomuuksia on nähty useissa Euroopan maissa pandemian aikana. Osassa maista on ollut viitteitä, että ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään turhautumista pitkään jatkuneisiin koronarajoituksiin. Suomessa vastakkainasettelu ei ole toistaiseksi ollut yhtä jyrkkää.
– Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että yksittäinen henkilö inspiroituu radikaalista ajattelumaailmasta.
Osalla rokotekriittisistä tosiaan on yhteyksiä ulkovaltoihin ja suuri osa alkuperäisestä aineistosta on tuttua monesta muustakin maasta. Onko taustalla informaatiovaikuttamista?
– Rokotevastainen liikehdintä on kansainvälistä. Myös suomalaiset toimijat ammentavat materiaalia tästä. Nimenomaan Suomeen kohdistuvista vieraiden valtioiden vaikuttamistoimista koronatoimiin liittyen Supolla ei ole havaintoja.
Onko Supo kiinnostunut siitä, millaisia yhteyksiä rokotekriittisyydellä on esimerkiksi äärioikeistoon tai ulkomaisiin toimijoihin?
– Suojelupoliisi seuraa ilmiötasolla kehittyykö koronatoimiin liittyvää liikehdintä kansallista turvallisuutta vaarantavaksi. Tällä hetkellä näin ei ole. Liikehdinnässä on mukana hyvin eri ajatusmaailmoja edustavia ihmisiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Noora Mattilan tietokirja keskustelusta rokotekriittisen amerikkalaisanoppinsa kanssa on sitkeä yritys ylittää maailmankuvien kuilu
Hyvä elämäLopulta suurin ero löytyi perusluottamuksesta ja sen taustalla olevista elämänkokemuksista.
Naatus: Luota mediaan, älä itseesi
Puheenvuorot
