Köyhät vanhemmat eivät luota jähmeisiin viranomaisiin
Tutkimus Köyhät ritarit kertoo byrokraattisten viranomaisten, hakemusten ja tukien keskellä taiteilevista arjen sankareista.

Tutkimus Köyhät ritarit kertoo byrokraattisten viranomaisten, hakemusten ja tukien keskellä taiteilevista arjen sankareista.

Köyhät vanhemmat eivät luota jähmeisiin viranomaisiin

Moni toimeentulotuella elävä perhe on joutunut juoksemaan luukulta toiselle.

– Köyhistä ihmisistä on kovasti hyötyä. Me työllistämme. Kela tutkii samoja papereita kuukaudesta toiseen, kirjoittaa köyhä perheenäiti turhautuneena.

Hän ei ole ainoa lapsiperheen vanhempi, joka ei luota viranomaisiin.

Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sanna-Liisa Liikanen on tutkinut ammatillisessa lisensiaatintyössään sitä, mihin köyhien lapsiperheiden vanhemmat luottavat. Hänen tutkimuksensa perustuu 42 eteläsuomalaisen vanhemman kirjoituskilpailuun lähettämiin tuotoksiin. Lopputulos on karua luettavaa.

Kirjoittajista useimmat eivät luottaneet Kelaan, sosiaalitoimeen tai tukijärjestelmään. Moni kokee viranomaisten juoksuttavan heitä luukulta toiselle.

Kun viimein pääsee oikealle luukulle, on vuodatettava kaikki henkilökohtaiset asiat virkailijalle. Pahimmassa tapauksessa virkailija käyttäytyy konemaisesti, eikä huomioi ihmistä yksilönä.

– Kirjoittajat pitivät järjestelmää jäykkänä. Se ei reagoi yksilöllisiin ja usein yllättäviin tilanteisiin, kertoo Liikanen.

Myös työntekijöiden asiantuntemus kerää kritiikkiä. Esimerkiksi eräs kirjoituskilpailuun osallistuja kertoi, että yritti saada sosiaalitoimistosta selville, milloin EU:n ruoka-apua saa. Virkailija ei tiennyt vastausta.

Köyhät ritarit sinnittelevät

– Pitää muistaa, että tutkimukseni aineisto on hyvin pieni ja kirjoituskilpailussa ei suoraan pyydetty kertomaan luottamuksesta, Liikanen toteaa. Moni kirjoittaja käsitteli silti arkipäiväisten köyhyyskokemusten lisäksi luottamusta.

Suomessa lapsiperheiden köyhyys on merkittävä ongelma. Peräti 12 prosenttia lapsista elää perheissä, jotka saavat toimeentulotukea. Prosenttiluku ei kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä kaikki perheet eivät hae tukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja.

Tutkimusten mukaan usein toimeentulotukea saava perhe on myös lastensuojelun asiakas. Liikanen sai nähdä läheltä vaikeita ja pitkittyneitä taloudellisia ongelmia työskennellessään sosiaalityössä pääkaupunkiseudulla ja kahdessa pienessä kunnassa.

Köyhyydestä huolimatta monet lapsiperheet ponnistelevat pärjätäkseen. Liikanen antoi siksi jo ideointivaiheessa tutkimukselleen nimeksi Köyhät ritarit.

– Mielestäni taloudellisesti tiukoilla sinnittelevät perheet ovat tässä ajassa eläviä selviytyjiä: luukkujen, hakemusten ja erilaisten tukiverkostojen tai paremminkin niiden puutteen kanssa taiteilevia arjen sankareita, hän kirjoittaa tutkimuksensa johdannossa.

Kirjoittajien mukaan diakonia paikkaa jähmeää tukijärjestelmää.

Kela pystyi yllättämään

Osa kirjoituskilpailuun osallistuneista kehui viranomaisia. Usein tilanteet olivat sellaisia, joissa viranomainen toimi ennakkoluulojen vastaisesti.

Esimerkiksi Kela peri eräältä kirjoittajalta liikaa maksettuja eläkkeitä. Virasto kuitenkin käytti harkintaa ja puolitti korvaussumman.

– Se oli reilu päätös veroviranomaisiin verrattuna, kirjoittaja kuvaa.

Kehuja saa myös kirkon diakoniatyö. Kirjoittajien mukaan diakonia paikkaa jähmeää tukijärjestelmää. Se tarjoaa nopeaa apua.

Yksi kirjoittajista kertoo käyneensä diakonin luona ensimmäistä kertaa joulun alla. Rahaa oli vähän, ja kirjoittajasta tuntui siltä, että hän ei pysty tekemään lapselleen minkäänlaista joulua.

Hän sai seurakunnalta rahallista tukea ruokaan. Hän on saanut myös villasukkia ja lapasia.

Meillä Suomessa luotetaan byrokratiaan.

– Lehtori Sanna-Liisa Liikanen

Vuorovaikutus voi pelastaa paljon

Luottamusta viranomaisiin olisi mahdollista parantaa. Liikanen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä.

– Meillä Suomessa luotetaan byrokratiaan. Se toimii, vaikka se on jähmeä. Tärkeää on se, miten asiakas kohdataan.

Joskus viranomainen joutuu antamaan kielteisen päätöksen. Silloin myötätuntoinen vuorovaikutus asiakkaan kanssa voi pelastaa paljon.

Nykyään moni asioi verkon kautta viranomaisten kanssa ilman kasvokkaista vuorovaikutusta. Se asettaa haasteita kohtaamiselle. Esimerkiksi viranomaisten kirjeiden olisi oltava tarpeeksi selkeitä.

– Luottamukseen liittyy myös se, että ollaan tuttuja. Asiakkaan on tiedettävä, mitä palveluita on tarjolla ja mihin hänellä on oikeus, Liikanen toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi