Asta Leppä haluaa kiinnittää Voittajien varjot -kirjallaan ihmisten huomion selviytymistaistelua käyviin huono-osaisiin, joita on Suomessa entistä enemmän.
Asta Leppä tutustui kaksikasvoiseen Suomeen, jossa pärjäämisen kriteerit kasvavat koko ajan
Asta Leppä on nähnyt satavuotiaan hyvinvointivaltiomme nurjan puolen. Armoton kilpailumentaliteetti viskaa osan kansalaisista syrjään.
Toimittaja Asta Leppä sai pari vuotta sitten kutsun eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäseneksi. Professori Juho Saaren ja köyhyystutkija Maria Ohisalon vetämä ryhmä avasi Lepälle aivan uuden näkökulman suomalaisuuteen – ja samalla häneen itseensä.
– Olin siihen asti luullut olevani erityisen epäonninen ihminen. Tuntui, että aina kun mahdollista, meni jotain pieleen, Leppä kertoo aurinkoisella kesäterassilla.
– Kun kohtasin suomalaisia huono-osaisia, huomasin, että vaikka kuulun itsekin pienituloisiin, olen silti yhä toimintakykyinen ja jaksan harrastaa erilaisia asioita. Oikeasti huono-osaiset, työttömät, sairaat ja päihdeongelmaiset, sen sijaan vain yrittävät selviytyä päivästä toiseen. Heidän maailmastaan puuttuvat sellaiset sanat kuin toivo ja mahdollisuus, näkymä paremmasta.
Leppä innostui tutkimaan, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy niin vahvaa eriarvoisuutta. Näin syntyi faktatiedosta ja omakohtaisista kokemuksista koostuva kirja Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta.
Jos häviää, saa luuserin leiman
Asta Lepän mukaan suurena syynä siihen, että ihmiset jakaantuvat yhä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin, on globaali maailmantalous. Se perustuu ankaralle kilpailulle, ja ihmiset joutuvat kamppailemaan entistä kovemmin asemastaan ja elintasostaan.
– Jos häviää kilpailussa ja putoaa, esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi. Kyseessä on julmuuden generaattori, ja se osaltaan näkyy vihapuheessa, jota tihkuu muun muassa sosiaalisessa mediassa.
– Ihmisellä on tällaisessa yhteiskunnassa instrumentaalinen arvo: hän on tärkeä niin kauan kuin hänestä on jotain hyötyä.
Lepän mielestä nykyään on kaikilla elämänaloilla vallalla suorittamisen ja pärjäämisen mentaliteetti. Jo lapsena aletaan kilpailla koulussa ja harrastuksissa. Harvalla lapsella on joutoaikaa, jolloin vain voi olla ja maleksia, kuten oli vielä Lepän lapsuudessa.
– Monet pitävät esimerkiksi välivuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen vaarallisena. Nuoren tulevaisuushan voi mennä pilalle, jos hän ei ole heti pyrkimässä jonnekin.
Asta Leppää huvittaa, miten innokkaasti ihmiset myös haluavat viestittää muille menestymisestään ja onnellisuudestaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Keskiluokkaisuutta vaikka sitten velaksi
Pärjäämisen kuvioon liittyvät tietyt säännöt. Asta Leppä on huomannut, että ihmiset haluavat viettää keskiluokkaista, kulutukseen perustuvaa elämää vaikka velaksi. Pankkien mainoksissa tarjotaan unelmia pakettitalojen, pihan grillikatosten ja tilavien perheautojen muodossa.
– Keskiluokkaisesta elämästä kaikkine herkkuineen voisi tehdä käsikirjan. Minua häiritsee tuossa ihanteessa tietty kaavamaisuus, sillä siinä ei ole tilaa erilaisuudelle ja epäonnistumiselle, Leppä toteaa.
– Tämä ei voi olla vaikuttamatta meihin ihmisinä, ja ilmassa onkin tietynlaista armottomuutta. Ihmiset vertailevat jatkuvasti itseään muihin, ja jos joku putoaa, ei häntä haluta auttaa, koska se voi tavallaan olla itseltä poissa. Erityisen julmia ovat ne, jotka itsekin kulkevat kuilun reunalla.
Lepän mukaan kriteerit pärjäämiselle kasvavat koko ajan, ja sen vuoksi häviäjiä on monella tasolla. Pahnanpohjimmaisena ovat asunnottomat alkoholistit, jotka usein tiedostavat hyvin tilanteensa ja syyttävät siitä itseään. Häviäjiin kuuluu kuitenkin entistä enemmän myös korkeasti koulutettuja, jotka esimerkiksi jäävät työttömäksi eivätkä työllisty heti uudestaan.
Hyvin menee, ainakin selfieiden mukaan
Suurella osalla suomalaisista toki menee mukavasti, erilaiset hyvinvointitutkimukset antavat ymmärtää. Asta Leppää huvittaa, miten innokkaasti ihmiset myös haluavat viestittää muille menestymisestään ja onnellisuudestaan.
Tämä ilmenee paitsi tavaran omistamisena myös hehkutuksena sosiaalisessa mediassa. Selfie-kuvien täyttämässä kulttuurissa on tärkeää näyttää, miten hienoa ja elämysten täyttämää elämää me vietämme – esimerkiksi matkustelemme ja syömme eksoottisia ruokia.
– Suomalainen sananlasku "Kell' onni on, se onnen kätkeköön" on kääntynyt täysin päälaelleen. Toisaalta Facebookin postaukset antavat kuvitelman hallinnan tunteesta. Toisin kuin livetilanteessa siellä voi kertoa ja näyttää itsestään sen, mitä haluaa. Harva kertoo somessa itseään kohdanneista vastoinkäymisistä, Leppä pohtii.
Nuorilla on iät ajat ollut painetta yhdenmukaisuuteen ulkonäössä, pukeutumisessa ja harrastuksissa. Lepän mielestä nuoren on tänä päivänä entistä vaikeampi poiketa vallitsevista ihanteista leimaantumatta oudoksi.
"Toivon keskustelua ja vaihtoehtoja"
Kirjaansa varten Asta Leppä kahlasi läpi ison määrän yhteiskuntaa ja taloutta koskevia tietokirjoja ja artikkeleita. Leppä varmisti tällä tavalla sen, ettei puhu asioista suulla suuremmalla.
– Pyrin samalla kyseenalaistamaan asioita, sillä ei ole olemassa objektiivisia totuuksia. Minua häiritsee tässä ajassa se, että kaikki ovat olevinaan niin pirun viisaita.
Jos häviää kilpailussa ja esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi. Kyseessä on julmuuden generaattori.
Voittajien varjot on tuntunut Lepästä henkilökohtaiselta voitolta: että hän sai tehdyksi sen. Kokenut kirjoittaja ei pelkää leimautuvansa kirjan kriittisen sävyn vuoksi edistyksen jarruksi.
– Olisi hienoa, jos kirjani herättäisi keskustelua ja saisi kehittämään uusia vaihtoehtoja. Erityisesti kaikille elämänalueille ulottuvasta kilpailusta voisi keskustella paljon enemmän.
Turun Sanomien kolumnistina toimiva Leppä on kirjoittanut aiemmin kolumneja Helsingin Sanomiin, Kodin Kuvalehteen, Annaan ja Kaksplussaan. Osa niistä, kuten hiihtoa harrastavien lasten kilpailuhenkisiä vanhempia kritisoiva kirjoitus, sai ihmiset reagoimaan vahvasti. Kiivasta keskustelua herätti myös hänen pari vuotta sitten Helsingin Sanomiin kirjoittamansa kulttuuriessee, jossa hän väitti keskiluokan omineen kirjallisuuden.
– Tarkoitukseni ei ole provosoida. Olin itse asiassa hämmästynyt kirjallisuuskohusta, koska luulin kirjallisuusväen olevan asiasta samaa mieltä kanssani.
Identiteetti voi vaihtua mustasta valkoiseksi
Asta Lepällä itselläänkin meni aikoinaan lujaa työelämässä. Hän tuli 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen toimiessaan Jari Sarasvuon ja Simo Rantalaisen kanssa juontajana suositussa Hyvät, pahat ja rumat -talk show'ssa.
Terhakka ja itsevarma punapää jakoi katsojia.
– Minua haukuttiin kimittäväksi lesboksi ja vaikka miksi. Itsevarmuuteni laski kuin lehmän häntä, ja saman tien paloivat kaikki diivan elkeet. Laskeuduin tavallisten kuolevaisten joukkoon, Leppä muistelee hilpeänä.
Leppä tuntee olevansa tänä päivänä aivan eri ihminen, mihin ovat vaikuttaneet hänen osin rankatkin elämänkokemuksensa. Lepän puoliso kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 12 vuotta sitten, minkä jälkeen hän on ollut kahden poikansa yksinhuoltaja.
– Mieheni kuollessa asuin Helsingissä ja työskentelin Anna-lehden toimittajana. Kahdesta lapsesta huolehtiminen kävi kuitenkin raskaaksi, minkä vuoksi muutin vanhoille kotikulmilleni Raisioon. Tuloni putosivat, mutta sain tukea läheisiltäni ja elämän tahti rauhoittui, Leppä kertoo.
Nyt yli viisikymppisenä hän on huomannut, että ihmisen identiteetti voi iän myötä vaihtua mustasta valkoiseksi.
– Joskus vanhat muistot tuntuvat kuin jonkun toisen omilta. Ne ovat hautautuneet niin monen kuoren alle.
Kuka?
Asta Leppä, 51, on Raisiossa asuva toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Harrastaa veteraanihiihtoa. Julkaisi vuonna 2008 miehensä kuolemaan liittyvän kirjan Sinä et hävinnyt.
Mitä?
Lepän uusi kirja on Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta. Sen syntymiseen vaikutti eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäsenyys.
Motto?
"Jos haluat kertoa ihmisille totuuden, naurata heitä, muuten he teilaavat sinut."
Kirjailija Oscar Wilde
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kasvavat leipäjonot nostivat nälän Yhteisvastuukeräyksen teemaksi
AjankohtaistaLeipäjonojen kasvu nostaa nälän ensi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemaksi. Riittämätön perusturva ajaa ihmisiä ruokapankkien asiakkaiksi.
.jpg)
Kolumni: Älä anna valtikkaa tuomiopasuunalle
Puheenvuorot
Köyhät vanhemmat eivät luota jähmeisiin viranomaisiin
Ajankohtaista
