Kristityksi kääntyminen ei automaattisesti tuo turvapaikkaa

Kristityksi kääntyminen ei automaattisesti tuo turvapaikkaa

Maahanmuuttovirasto selvittää puhuttelussa turvapaikanhakijalta uskon merkitystä tämän elämässä. Virasto tutkii, aiheuttaako kääntymys henkilökohtaisen vainon vaaran tämän kotimaassa.

Sadat turvapaikanhakijat ovat kertoneet kääntyneensä Suomessa kristinuskoon ja pelkäävät tämän vuoksi vainoa kotimaassaan. Monessa islaminuskoisessa maassa vaino on todellista ja uskon vaihtaminen voi aiheuttaa jopa kuolemanvaaran.

Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan, että viime aikoina on esiintynyt kasvavassa määrin hakemuksia, joissa hakija kertoo kääntyneensä kristityksi. Kääntymistä on käytetty uutena turvapaikkaperusteena päätöksistä valitettaessa.

– Kyse on nimenomaan islaminuskosta kristityiksi kääntyneistä. Voi joukossa olla muutama muukin, mutta tästä on kyse. Täsmällisempää arviota kääntyneiden määrästä en pysty tässä antamaan, mutta eniten kääntyneitä on Irakista, Afganistanista ja Iranista, vahvistaa turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Turvapaikkaa tai oleskelulupaa ei kuitenkaan automaattisesti saa sillä perusteella, että hakija kertoo kääntyneensä kristityksi tai että hänet on kastettu. Hänen pitää pystyä turvapaikkapuhuttelussa kertomaan lisätietoja vakaumuksestaan.

Kristityksi kääntyjää eivät uhkaa vain viranomaiset, vaan usein uskonyhteisö tai lähipiiri.

Oppikysymykset eivät ratkaise

Maahanmuuttoviraston mukaan tämä ei tarkoita uskonopillista kuulustelua eikä tarkoituksena ole määritellä, kuka on oikeanlainen kristitty. Hakijan ei odoteta tuntevan kristinuskoa tai uskon harjoittamiseen liittyviä yksityiskohtia täydellisesti. Sen sijaan hänen pitäisi pystyä kuvailemaan esimerkiksi sitä, millainen merkitys kristinuskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan.

Maahanmuuttovirasto nostaa esille YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjeistuksen uskontoon perustuvasta suojeluntarpeesta. Kotimaan jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa turvapaikanhakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikan saamisen vuoksi toteutettu. Suomen Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään linjannut, että vain aito kääntyminen voi olla peruste kansainväliselle suojelulle ja siksi aitous on selvitettävä huolellisesti.

Kääntymistä ei kuitenkaan Maahanmuuttoviraston mukaan ole helppoa selvittää. Sen vuoksi virasto on tavannut Suomen Ekumeenisen neuvoston ja seurakuntien edustajia ja selvittänyt muun muassa sitä, mitä eri seurakunnat edellyttävät kääntyjältä ennen kastetta ja jäseneksi ottamista.

Turvapaikan saamisen edellytys on se, että hakija on henkilökohtaisesti vainon vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa. Tässä tutkintaa erityisesti sitä, onko kääntymys tullut hakijan kotimaan viranomaisten tietoon ja mikä on näiden suhtautuminen kääntymykseen.

Uhkana voi olla myös lähipiiri

Kirkko ja kaupunki teki Juha Similälle muutamia tarkentavia kysymyksiä, joista yksi liittyy siihen, että kristityksi kääntyjää eivät uhkaa vain viranomaiset, vaan usein uskonyhteisö tai lähipiiri. Otetaanko tämä huomioon turvapaikkaa arvioitaessa?

– Yksityisten henkilöiden vakavien oikeusloukkausten uhalla on merkitystä. Meidän tehtävämme on siinä tapauksessa arvioida, pystyvätkö hakijan kotimaan viranomaiset tarjoamaan suojaa heidän aiheuttamaansa uhkaa vastaan, selvittää Similä.

Kansainvälisessä oikeudessa uskonnon katsotaan olevan osa identiteettiä eikä henkilön voida olettaa luopuvan siitä välttääkseen vainoa. Jos kotimaan viranomaiset ovat uhka kristityksi kääntyneelle, mutta viranomaiset eivät tiedä asiasta vielä nyt, niin pitääkö hakijan sitten jatkossa piilottaa uskonsa?

– Ei pidä, ellei hakija itse omasta halustaan halua salata asiaa esimerkiksi sosiaalisista syistä. Maahanmuuttovirasto ei edellytä hakijaa luopumaan uskostaan välttääkseen vainon.

Similän mukaan tämän asian arviointiin antaa hyvän esimerkin korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2012:1. Kyseinen päätös liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen, mutta peruselementit ovat samanlaiset. KHO:n päätöksessä todetaan, että "Jos hakija on halukas salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa kotimaassaan sosiaalisista, kulttuurisista tai uskonnollisista syistä eikä perustellusta vainon vaarasta johtuvista syistä, turvapaikan myöntämiselle ei ole edellytyksiä."

Similän mukaan hakijan uskoa ei arvioida millään tietyllä kysymyspatteristolla, vaan puhuttelijoilla on käytössään erilaisia tausta-aineistoja. Kysymykset muotoillaan hakijan tilanteeseen sopiviksi.

Entä tulkkaus? Millä taataan se, että tulkit tuntevat kristinuskoa tai että he esimerkiksi itse islaminuskoisina suhtautuvat asiallisesti henkilöön, joka on kääntymällä kristityksi kieltänyt uskonsa?

– Tulkkauspalveluita tuottavat yritykset vastaavat tulkkien ammattipätevyydestä. Ne kehittävät ja kouluttavat tulkkejaan myös meiltä saadun palautteen perusteella. Tulkkien ammattipätevyyteen kuuluu se, että he pystyvät toimimaan objektiivisesti erilaisten hakijoiden kanssa.

Vaikka tiedotteessa todetaan, että esimerkiksi kaste ei automaattisesti tuo turvapaikkaa, kristityksi kääntymisellä on kuitenkin Similän mukaan merkitystä osana kokonaisarviota. Kristityksi kääntyminen on myös eri valitusasteissa vaikuttanut turvapaikkaan ja näitä tapauksia on ollut jo aiempina vuosina, eikä vasta nyt, kun määrä on kasvanut.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi