null Kuinka tehdä tulosta Yhteisvastuukeräyksessä? Parhaiden seurakuntien keräyspäälliköt kertovat keinoistaan

Perinteinen Euron päivä Laajasalon kirkolla on suosittu tapahtuma. Järjestelyissä on mukana sata ihmistä, ja yritykset osallistuvat lahjoittamalla ruokatarvikkeita ja arpajaisvoittoja.

Perinteinen Euron päivä Laajasalon kirkolla on suosittu tapahtuma. Järjestelyissä on mukana sata ihmistä, ja yritykset osallistuvat lahjoittamalla ruokatarvikkeita ja arpajaisvoittoja.

Ajankohtaista

Kuinka tehdä tulosta Yhteisvastuukeräyksessä? Parhaiden seurakuntien keräyspäälliköt kertovat keinoistaan

Keräävä seurakunta saa tuotosta viidesosan, jopa tuhansia euroja, jonka voi käyttää paikallisesti keräyksen teeman mukaiseen kohteeseen.

Kirkon jokavuotinen suurkeräys, Yhteisvastuukeräys, tuotti viime vuonna 3 069 473,52 euroa vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelun tukemiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen järjestivät 384 paikallisseurakuntaa.

Seurakunnat ovat kooltaan ja resursseiltaan niin erilaisia, että kerättyjen summien vertailu ei ole reilua. Siksi Kirkkopalvelujen keräystoimisto laskee aina myös keräystuloksen jäsentä kohti. Siinäkin hajonta on suurta: noin kymmenen sentin kolikosta lähes vitosen seteliin.

Pääkaupunkiseudulla vain yhdeksän seurakuntaa pääsee yhden euron rajan yli. Nämä ahkerat ovat Kauniaisten suomalainen ja ruotsalainen seurakunta, Espoonlahden, Vantaankosken, Lauttasaaren, Roihuvuoren ja Töölön seurakunnat sekä Johannes församling ja Saksalaisen kirkon seurakunta Helsingissä.

Roihuvuoren tulos oli yhteensä 24 756,71 euroa eli 1,41 euroa jäsentä kohti. Vantaankoskella kerättiin 32 138,93 euroa (1,13 euroa per jäsen) ja Kauniaisten pienessä suomalaisessa seurakunnassa 5190,25 euroa (1,22 euroa). Tuloksesta vähennetään paikalliset keräyskulut, jos niitä on.

Euron päivä tuo yli tuhat ihmistä kirkolle

Kirkko ja kaupunki kysyi keräyspäälliköiltä, miten tulos syntyi. Roihuvuoren seurakunnan aluepappi ja keräyspäällikkö Kari Laaksonen kertoo:

– Suurin osa kertyy tapahtumista, joista tärkein on Euron päivä. Tämä talvirieha on jo brändi Laajasalossa. Siellä kävi viimeksi yli tuhat ihmistä. Mikään muu ei vedä kirkolle yhtä paljon väkeä.

– Alussa tämä vaatii aika paljon vaivannäköä, mutta kun sapluuna on kehitelty, järjestelyt helpottuvat. Soittelin kuitenkin läpi esimerkiksi parikymmentä poniyrittäjää, ennen kuin sopiva löytyi.

– Suurin osa Yhteisvastuukeräyksen tuotosta kertyy meillä tapahtumista, kertoo Roihuvuoren seurakunnan pappi Kari Laaksonen. Myös lipaskeräystä tehdään, ja moni lahjoittaa suoraan netissä.

– Suurin osa Yhteisvastuukeräyksen tuotosta kertyy meillä tapahtumista, kertoo Roihuvuoren seurakunnan pappi Kari Laaksonen. Myös lipaskeräystä tehdään, ja moni lahjoittaa suoraan netissä.

– Euron päivän tuotti viimeksi runsaat 6000 euroa. Se perustuu kerjäämiseen – yritykset lahjoittavat esimerkiksi loimulohta, makkaraa ja arpajaispalkintoja – sekä toimintapisteiden runsauteen. Kaikki aktiviteetit maksavat euron: pallonheitto, kolikkoneppaus, onnenpyörä, palloflipperi, temppurata, puuhahuone. Ruoka maksaa enemmän.

– Meillä on sata ihmistä mukana pyörittämässä toimintoja. Esimerkiksi kaikki 40 isoskurssilaista valitsivat tehtäväkseen Euron päivän mieluummin kuin lipaskeräyksen.

– Yhteisvastuu-risteily Helsingin saaristossa ja Varaslähtö vappuun tuottivat kumpikin yli 3000 euroa. Kevään viimeisenä kerhopäivänä kirkolla myydään satoja litroja suntioiden tekemää simaa sekä 1500 munkkia. Lisäksi Petri Laaksosen perustaman mieskuoro Könsikkäiden kevätkonsertti tuotti yli 2000 euroa.

Yhteisvastuugolf tuottaa ison potin

Vantaankosken seurakunnan diakoni ja keräyspäällikkö Auli Kekoni kertoo:

– Meillä pottia kasvattaa eniten perinteinen Yhteisvastuugolf Keimolassa. Sen tuotto oli 14 000 euroa. Firmojen joukkueet maksavat 700 euron osallistumismaksun, yksittäiset golfaajat vähemmän. Kenttävuokra vähennetään koko tuotosta.

– Paikallinen tuotto-osuus käytetään meillä lukioiden ja ammattiopiston vähävaraisten opsikelijoiden tukemiseen, kertoo Vantaankosken seurakunnan keräyspäällikkö Auli Kekoni.

– Paikallinen tuotto-osuus käytetään meillä lukioiden ja ammattiopiston vähävaraisten opsikelijoiden tukemiseen, kertoo Vantaankosken seurakunnan keräyspäällikkö Auli Kekoni.

– Keräys on iso juttu meidän seurakunnassamme. Kaikki työalat osallistuvat, ei yksin diakonia, ja kirkkoherramme tukee ja kannustaa. Pidämme esimerkiksi yhden työkokouksen teemalla Tee tunti hyvää. Silloin koko henkilökunta kerää lippaan kanssa ostoskeskuksissa, asemilla ja Lidlien edessä.

– Meillä on myös tosi hyvä aktiivinen vapaaehtoisjoukko tekemässä keräystä. Yksi hoitaa golfin, toinen lipaskeräykset, kolmas kirkon lenkin. Monesti keräyspäällikkönä on ollut seurakuntalainen.

– Jos diakoniatyöntekijän pitää yksinään järjestää keräys, tulos ei voi olla kummoinen.

Keräys saa näkyvyyttä pienellä paikkakunnalla

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan diakonissa ja keräyspäällikkö Pirjo Luoma kertoo: 

– Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja kansainvälisen työn ryhmän Martat ja Mariat ovat hyvin ahkeria kerääjiä. He ovat keränneet monena vuonna kauppakeskuksessa. Siellä on kiva kerätä, koska kauppakeskuksessa tapaa tuttuja ja ihmiset osallistuvat mielellään. Viime vuonna oli myös erittäin hyvä kohde, nuorten koulutus. 

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma kiittelee ahkeria vapaaehtoisia kerääjiä tuloksesta.

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma kiittelee ahkeria vapaaehtoisia kerääjiä tuloksesta.

– Kaikki työntekijät kantavat kortensa kekoon. Meillä on konsertteja ja pieniä tapahtumia, joiden tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. Maanantaikahvilan vapaaehtoinen kahviraha menee koko kevään ajan Yhteisvastuulle. Toukokuussa keräys päättyy Grani-päivään. Silloin paistamme porukalla munkkeja myyntiin. Huhtikuussa jokainen työntekijä menee pariksi tunniksi keräämään.

– Koen, että me kaikki olemme tekemässä tätä kirkon yhteistä keräystä eikä se ole vain minun, diakoniatyöntekijän, asia. Minä kyllä organisoin keräämistä ja muistuttelen työyhteisössä keräyksestä.

– Pienen paikkakunnan etu on, että näkyvyys tulee helpommin kuin isoissa seurakunnissa. Niillä taas on enemmän resursseja. Esimerkiksi Espoonlahden seurakunta on tehnyt hienon tuloksen, 1,13 euroa jäsentä kohti.

Paikallinen osuus usein tuhansia euroja

Seurakunta saa keräämästään potista itse viidenneksen, jonka se voi käyttää keräyskohteeseen haluamallaan tavalla. Kauniaisissa rahat kanavoidaan nuorten opiskeluun yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kautta.

– Jos paikallista kumppania ja kohdetta ei jonakin vuonna löydy, paikallinen osuus siirretään kirkon diakoniarahastolle, Pirjo Luoma täsmentää.

Vantaankoskella vähävaraisten nuorten opiskelua tuetaan antamalla lukiolaisille  lahjakortteja kirjakauppaan. Nuorisotyönohjaajalla on jo valmiiksi yhteydet alueen lukioihin. Osa tuotosta menee Varia-ammattikoulun opiskelijoille opiskelutarvikkeiden hankintaan.

Roihuvuoressa paikallinen osuus, lähes 5000 euroa, kanavoidaan nuorten opiskeluun diakonia-avustusten kautta, esimerkiksi tietokoneen hankintatukena.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.