Anna Song on lukiolainen, joka sai kasteen konfirmaatiopäivän aamuna Tapiolan kirkossa. Sirpa Päivinen kuvasi hänet keväällä 2015 Yrjönkadun uimahallissa.
Kun lapsikasteet vähenevät, yhä useampi nuori kastetaan riparin yhteydessä
Rippikoululaisen kaste järjestetään usein ennen konfirmaatiopäivää. Itse kasteseremonia muistuttaa vauvan kastetta, mutta erojakin on.
Lapsikasteiden väheneminen on alkanut näkyä ripari-ikäisten, 14–15-vuotiaiden, ikäluokassa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla rippikouluun tulee yhä enemmän nuoria, joita ei ole kastettu lapsena.
Rippikoulun voi käydä kuka tahansa, mutta konfirmoitavan on oltava kastettu kirkon jäsen.
Vantaan Hämeenkylässä kirkkoon kuuluvien osuus alueen asukkaista on suurempi kuin muualla Vantaalla, 67 prosenttia. Silti sielläkin oli tänä kesänä esimerkiksi yksi rippikouluryhmä, jossa 36 nuoresta kuusi kastettiin ennen konfimaatiota.
Hämeenkylän seurakunnan pappi Matti Hyry arvioi, että seurakunnassa on vasta vähitellen herätty ilmiöön. Hyryn mukaan sen taustalla on kasteiden ja kirkkoon kuulumisen väheneminen sekä yksilöllisyyden korostuminen.
Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti kastettu lapset pienenä, mutta moni vanhempi ajattelee, että lapsi saa myöhemmin päättää, haluaako kasteen ja kuulua kirkkoon.
– Seurakunnassamme on noin 11 700 jäsentä ja rippikoululaisia on keskimäärin noin 150. Heistä kastettavia on viime vuosina ollut noin kymmenen joka ikäluokassa, Hyry kertoo.
Kun nuori haluaa rippikouluun, kastettavaksi ja konfirmoitavaksi, hän tarvitsee siihen huoltajansa suostumuksen. Yleensä tässä ei ole ongelmaa.
– Vanhemmat, joita olen tässä yhteydessä tavannut, ovat olleet hyvin sydämellisiä, fiksuja ja tiedostavia ihmisiä.
Nuoret, jotka eivät kuulu kirkkoon eikä heitä ole kastettu, ovat osallistuneet koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnonopetuksen sijaan. Hyryn mukaan se ei juurikaan näy rippikouluopetuksessa ja siinä, millaiset pohjatiedot nuorella on.
– Nuorten perustiedot kristinuskosta ovat ylipäätään heikentyneet, joten ei se tiedon puute mitenkään tule silmille riparilla.
Kastettava tulee paikalle omin jaloin, alba päällään. Häneltä kysytään, että tahdotko, että sinut kastetaan kristilliseen uskoon.
"Tunnen olevani osa yhteisöä"
SYK:n lukion abiturientti Anna Song on yksi niistä nuorista, jotka saivat kasteen rippikouluiässä. Song kastettiin Tapiolan kirkossa konfirmaatiopäivän aamuna.
– Kastetilanteesta jäi mieleen se, että oltiin kirkolla parin kaverin kanssa ja siellä oli aamulla vielä aika hiljaista. Pappi antoi siunauksen ja kastoi. Aikaisemmin olimme sopineet, että hiuksia ei saisi kovasti kastella, ettei mene kampaus pilalle, Anna Song kertoo nauraen.
Paikalla oli myös kolme kummia, kaikki Songin ripari-isosia.
Songin vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen vuosikymmeniä sitten Kiinasta. He eivät ole uskonnollisia, mutta heille sopi hyvin, että Anna ja tämän vanhempi veli valitsivat kumpikin vuorollaan rippikoulun ja kasteen.
– Ei siitä ainakaan mitään kiistaa syntynyt. Kerroin syyt siihen, miksi haluan kasteen. Kerroin, että halusin kummiksi ja isoseksi ja tulla konfirmoiduksi kavereiden kanssa. Se sopi heille.
Nyt muutaman vuoden kuluttua Anna Songista tuntuu hyvältä, että hänetkin on kastettu. Se liittää hänet osaksi laajaa, kansainvälistä yhteisöä.
– Tunnen olevani osa jotakin. Tykkään käyttää välillä ristikorua ja esimerkiksi silloin kun olen ulkomailla ja näen jollakin saman symbolin, voin ajatella, että ollaan samaa jengiä.
Kastettavalla nuorellakin on oltava kummit
Papille riparilaisen kastaminen on puhutteleva hetki. Matti Hyryn mielestä tilanteesta tekee hienon se, että kaste on nuoren oma valinta ja jokainen sana, joka kastetilaisuudessa sanotaan, tuntuu todella kohdistuvan nuorelle.
Hyry on halunnut tehdä kastetilaisuuksista juhlavia. Nuori on kastejuhlansa ansainnut siinä missä pieni vauvakin.
– Ylenmääräinen huomio voi kuitenkin tuntua vaivaannuttavalta, joten moni nuori on kastettu ennen konfirmaatiota. Se onnistuu rippileirin aikana leirikeskuksessa tai erikseen kastettavalle tai kastettaville järjestetyssä tilaisuudessa vaikkapa kirkolla.
Peruskaavaltaan kaste etenee kuten vauvankin kaste, mutta erojakin on.
– Kastettava tulee paikalle omin jaloin, alba päällään. Häneltä kysytään: tahdotko, että sinut kastetaan kristilliseen uskoon. Suurin ero on siinä, että kastettava on täysin tietoinen ja tiedostava, Hyry kuvailee.
Kuten vauvoilla, myös kastettavalla nuorella tai aikuisella pitää olla kummit.
– Kummitodistuksia kirjoittaessani tulee vähän hassu olo, kun kummitodistus on tehty vauvan kummeille. Tähän tarvittaisiin nuorille oma malli, Hyry toteaa.
Kastetut rippikoululaiset vuonna 2016
Espoossa rippikoulun käyneitä oli 2 466, joista rippikouluikäluokkaa eli 14–15-vuotiaita oli 2 419. Rippikoulun yhteydessä kastettiin 46, joista suurin osa oli nuoria.
Helsingissä rippikoulun käyneitä oli 3 177, joista 2 202 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä kastettiin heistä 149, joista suurin osa oli nuoria.
Vantaalla rippikoulun käyneitä oli 1 446, joista 1 383 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 62, joista suurin osa oli nuoria.
Koko Suomessa rippikoululaisia oli viime vuonna 41 645. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 838.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapsikastetta ja kirkkoon kuulumista kannattaa todennäköisemmin lapsen nuori isä kuin äiti – Lilja-vauvan kastamisesta vanhemmat olivat yksimielisiä
Hyvä elämä HengellisyysVanhempien mielestä myös kastamatta jättäminen on valinta, joka tehdään lapsen puolesta.
