null ”Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa jo etukäteen” – tällaisissa tilanteissa ero on todennäköinen

Hyvä elämä

”Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa jo etukäteen” – tällaisissa tilanteissa ero on todennäköinen

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin?

”Mies oli koko loman ajan etäinen, vetäytyvä ja todella hiljainen. Hän vaikutti jotenkin masentuneelta ja vastasi vain, ettei mikään enää tunnu oikein miltään. Sitten hän muutti pois kotoa. Ainoa saamani selitys oli, ettei mikään ei enää tunnu miltään.” Nainen, 44.

Perheneuvoja Saija Falck nyökkää. Hän kohtaa vastaavia tapauksia säännöllisesti: parisuhteita, joista tuntuvat tunteet kadonneen. Kipinää ei enää koeta.

– Pariskunnasta ainakin toinen sanoo, ettei tunteita enää ole. Mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, käykin ilmi, että tunteita on ihan valtavasti. Niitä vain ei uskalleta kertoa toiselle.

Samaa mieltä on perheneuvoja Jukka Salomäki.

– Takana voi olla pitkä ketju hylätyksi tai torjutuksi tulemisen kokemuksia. Ihminen on pettynyt niin monta kertaa, että tunteet alkavat kadota, Salomäki sanoo.

Pettymys, jota ei pureta, varastoituu. Mielessä elää raivo, koska toinen ei kuule eikä ymmärrä.

– Se, että on pitkään painanut omat tarpeensa alas, vaikuttaa väistämättä tunne-elämään, Falck jatkaa.

Arkinen esimerkki on naisen suunnittelema viikoittainen jumpassa käynti. Jos mies myöhästyy jatkuvasti lapsenhoitovuoroltaan ja jumppa jää aina väliin, voi olla helpompi tyytyä tilanteeseen ja käpertyä kotiin kuin käynnistää joka kerta perheriita.

Näennäisesti nainen alistuu kohtaloonsa, mutta tunteet jäävät pinnan alle. Pettymys, jota ei pureta, varastoituu. Mielessä elää raivo, koska toinen ei kuule eikä ymmärrä. Jäljelle jää kiukku siitä, että omat toiveet ohitettiin taas. Kun tällaisia kokemuksia tulee kymmeniä, pintaan alkaa nousta katkeruus.

– Puhumattomat tunteet voivat tulla esiin vuosien takaa. Joskus ihminen kertoo pariterapiassa kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin hän yritti puhua, mutta toinen ei kuunnellut, Falck kertoo.

Moni mies elää mieluummin ”tossun alla kuin taivasalla”

Jokainen parisuhde on erilainen, eikä nainen ole aina se, joka alistuu. Yhtä yleistä on miehen eläminen vaimon vahvan tahdon mukaan.

Jos toisella on ehdoton käsitys siitä, miten elämää pitää elää, toisen vaihtoehdot ovat vähissä. Moni mies elää mieluummin ”tossun alla kuin taivasalla”.

”Huomasin aina tekeväni niin kuin vaimo halusi. Lomat vietettiin vaimon sukulaisten luona vaimon tekemällä aikataululla. Jos yritin sanoa jotain, siitä tuli hirveä vääntö. Pääsin helpommalla, kun annoin heti periksi. Elettiin vaimon määräämää elämää. Perheen takia luovuin jopa urheiluharrastuksistani. En halunnut riitaa.” Mies, 53.

Rakkauden loppua vauhdittavat puhumattomuus, itsen tai toisen ohittaminen, mitätöinti, henkinen, fyysinen tai hengellinen väkivalta, ylianalysointi ja uskottomuus.

Kaikilla ei ole esimerkiksi kykyä ottaa vastaan itseään koskevaa tietoa, tutkia omaa osuuttaan ristiriidoissa ja korjata sen pohjalta käytöstään.
– Saija Falck

– Myös toisen puolison ehdottomuus voi estää rakkautta. Tuolloin hän ei anna toisen kasvaa omaksi itsekseen vaan luulee tietävänsä, miten toisen pitää elää. Joskus on vaikeaa sietää sitä, ettei toinen olekaan sellainen kuin minä tahdon, Saija Falck sanoo.

– Voi käydä myös niin, ettei tunneilmasto enää ole yhteinen. Toinen kasvaa kohti avoimuutta ja puhumista. Toinen taas jähmettyy paikoilleen ja pysyy poterossaan.

Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa

Jukka Salomäki kehottaa katsomaan kodin perintöä. Miten omassa lapsuuden perheessä käsiteltiin tunteita?

Toinen voi tulla kodista, jossa lämpöä, puhumista ja toisen huomioon ottamista on aina arvostettu. Toinen taas on saattanut kasvaa perheessä, jossa työ ja tekeminen on ollut rakkauden mitta, ja tunteilua on pidetty lapsellisena.

– Kaikilla ei ole esimerkiksi kykyä ottaa vastaan itseään koskevaa tietoa, tutkia omaa osuuttaan ristiriidoissa ja korjata sen pohjalta käytöstään, Saija Falck toteaa.

Tärkeää parisuhteen toimivuuden kannalta olisi ymmärtää kumppanin erilaisuutta ja sallia toisen kasvu omaan suuntaansa. Mutta silloin, kun toinen vaatii, että kumppanin on elettävä hänen toiveidensa mukaisesti eikä kompromisseja tehdä, ollaan pattitilanteessa.

On hyvä miettiä myös oman parisuhteen pohjaa. Millaisesta tilanteesta lähdettiin aikoinaan liikkeelle? Veikö äkkirakastuminen jalat alta ja muutettiinko nopeasti saman katon alle? Vai onko kyseessä nuorena solmittu parisuhde, joka perustui kaveruuteen ja yhteen kasvamiseen?

– Joskus minä ja me saattavat olla sama asia eikä oma, yksilöllinen identiteetti ole ehtinyt muodostua. Ihmiselle voi tulla myöhemmin vahva tarve löytää oma minuutensa, Salomäki selvittää.

– Tai ehkä parisuhteessa ei vain ole enää uusia, innostavia asioita. Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa jo etukäteen.

Salomäki käyttää käsitettä parisuhdelaiskuus.

– Kun töiden jälkeen väsyttää ja kumpikin möllöttää tabletin kanssa omassa nurkassaan, ei siinä juuri kipinä syty. Suhteeseen tarvitaan aina myös uutta ilmaa.

Tunteet pysyvät elossa, kun ne saavat virrata

Tyytymättömyys tai tunteiden katoaminen ei ole aina huono enne. Se voi olla myös kutsu kasvuun tai astumista uudelle polulle.

– Ihminen herää miettimään, mihin nämä vuodet ovat menneet ja mitä minä nyt tahdon elämältäni. Elämän kulku pakottaa muuttumaan. Ihmisen on kasvettava, tultava enemmän omaksi itsekseen, Jukka Salomäki pohtii.

Entä jos rakkaus vain loppuu? Voiko se loppua? Keneltä se loppuu?

Rakkautta ja sen kestävyyttä voi tarkastella monelta pohjalta. Koska rakkaus on ainakin osaksi tunne, se noudattaa tunne-elämän lakeja. Tunteet pysyvät elossa, kun ne saavat virrata eli niitä kuunnellaan, kohdataan ja jaetaan.

– Nopea lähteminen on epäreilua, koska se ei anna toiselle mahdollisuutta selvittää asioita, sanoo Saija Falck. Hänen mukaansa vanhemmuuskin toimii paremmin, kun erosta on uskallettu puhua avoimesti. Kuva: Kuvakaappaus K&k:n videolta, kuvaus Petteri Nummi

– Nopea lähteminen on epäreilua, koska se ei anna toiselle mahdollisuutta selvittää asioita, sanoo Saija Falck. Hänen mukaansa vanhemmuuskin toimii paremmin, kun erosta on uskallettu puhua avoimesti. Kuva: Kuvakaappaus K&k:n videolta, kuvaus Petteri Nummi

Jos mikään ei tunnu miltään, voi kysyä, onko virtaa tyrehdytetty. Koska tunteita on viimeksi jaettu? Joskus tarvitaan aikaa, että voi oivaltaa, minne tunteet ovat hautautuneet tai mitä on jäänyt kuulematta.

– Naiset puhuvat usein parisuhteen ongelmista ystäviensä kanssa. Tärkeintä olisi keskustella niistä myös oman puolison kanssa, painottaa Saija Falck.

Hän haluaa kumota myytin suomalaisen miehen puhumattomuudesta.

– Monet miehet puhuvat, ja nuori miessukupolvi näyttää jo kasvaneen keskustelun kulttuuriin. Ja puhumista voi opetella. Terapiassa puolisot saattavat puhua kuukauden aikana enemmän kuin vuosikausiin, Falck sanoo.

Moni mies saa yhteyden tunnemaailmaansa suorimmin rakastelun kautta, joten seksin ja läheisyyden puuttuminen etäännyttää miestä hänen omista tunteistaan. Toisaalta seksuaaliset halut saattavat kadota, jos kokee itsensä mitätöidyksi ja ohitetuksi.

Nopea lähteminen parisuhteesta on epäreilua

”Mies alkoi ohittaa minua vuosi vuodelta yhä enemmän. Minä olin aina se, joka joustin ja annoin periksi. Hän saneli lomamenot, osti huonekalut ja teki remontit kuuntelematta mielipidettäni. Kun pahoitin mieleni, hän sanoi, että älä valita. Yritin kertoa, että koin tulleeni ohitetuksi, mutta hänen mielestään jauhoin asioita. Koska mies ei suostunut puhumaan, emme selvittäneet asioita. Minä aloin muuttua kiukkuisemmaksi. Minusta tuli se ilkeä akka, joka oli tyytymätön kaikkeen.” Nainen, 32.

Olennaista olisi ymmärtää, mikä on perimmäinen syy tunteiden katoamiselle. Miten elämä on päässyt siihen pisteeseen, ettei tunteita ole? Milloin niitä viimeksi oli? Mistä tämä ahdistus nousee? Nouseeko se omasta päästä? Haudatuista toiveista? Pettymyksistä parisuhteessa? Takaiskuista työelämässä?

Jos mieleen tulevat eroajatukset, Saija Falck kehottaa ottamaan ne esille heti, jotta asioista voitaisiin keskustella puolison kanssa ajoissa.

– Nopea lähteminen on epäreilua, koska se ei anna toiselle mahdollisuutta selvittää asioita. Myös vanhemmuus toimii useimmiten paremmin, jos erosta on kyetty keskustelemaan yhdessä.

Raivokkaasti riiteleviä pareja tapaa harvemmin yli 60-vuotiaiden joukossa.
– Jukka Salomäki

Joskus tunteiden laimeneminen ja olotila ”mikään ei tunnu miltään” voi johtua masennuksesta. Jos ihminen on menettänyt elämässään jotain tärkeää, kuten työn, vanhemmat, harrastuksensa tai haaveensa, mieliala laskee. Luonnollisesti se heijastuu parisuhteeseen.

– Masennus olisi aina hyvä hoitaa ennen kuin ryhdytään harkitsemaan eroa, Falck painottaa.

Onko sitten tilanteita, joissa eron pohtiminen on paikallaan?

– Jos on selvää, että tässä parisuhteessa minun syvimmät tunteeni ja tarpeeni eivät tule tyydytetyiksi, en tule nähdyksi itsenäni eikä tilanteen korjaaminen ole onnistunut, parisuhteen edellytykset ovat heikot, vastaa Jukka Salomäki.

Vähemmän analysointia, enemmän kosketuksen kieltä

Toisaalta tunteitakaan ei voi jatkuvasti olla, perheneuvojat muistuttavat. Myös tasaisuutta tarvitaan.

Tärkeää on muistaa sekin, että tunteiden laimeneminen on osa normaalia elämää. Kuka edes kestäisi alun hullaantumista ja kiihkeää kaipuuta vuosikausien ajan?

– Tunteet laimenevat vuosien mittaan ja niiden kuuluukin tasaantua. Raivokkaasti riiteleviä pareja tapaa harvemmin yli 60-vuotiaiden joukossa, Jukka Salomäki toteaa.

– Tunteita ei voi aina olla. Olemmeko me tunnenarkkareita, jos koko ajan täytyy tuntua joltakin? Saija Falck kysyy.

Tunteiden tarkkailu voi myös etäännyttää ja olla ansa. Älykäs ja tiedostava ihminen saattaa sortua ylianalysointiin tilanteissa, joissa jokaista poissaolevaa katsetta tai mutisevaa lausetta on pakko ruotia. Analysointia paremmin parisuhdetta ruokkii vanha kunnon kosketus.

– Kosketuksen kieltä kannattaa varjella, sillä se ylläpitää rakkautta. Kosketus lisää myös turvallisuutta. On iso asia, jos voi mennä toisen kainaloon. Kosketuksen avulla voi etsiä kadonnutta yhteyttä, Falck rohkaisee.

– Jos suhteessa on läheisyyttä, samantapaiset seksuaaliset tarpeet ja yhteinen huumorintaju, niin paljon on jäljellä, Salomäki kiteyttää.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.