Kuula: Game of Thronesissa näytetään liikaa tissejä

Kuula: Game of Thronesissa näytetään liikaa tissejä

Huippusarjan alastomuuskohtaukset viestivät paljon enemmän kuin vain paljasta pintaa.

Allekirjoittaneella kolme kautta Game of Thronesia takana, viisi edessä. Ihmeen hypnoottinen sarja, vaikka kaikissa käänteissä ei edes pysy mukana.

Eräs seikka kuitenkin häiritsee. Rinnat. Joka jaksossa muutama nainen näyttää rintansa, ja kaiken muunkin. Toki estoton alastomuus ja pehmopornoilu kuuluu ronskin sarjan genreen. Uutta valtavirtaa tämäkin.

Silti jokin tisseissä tökkii. Me too -keskustelun herkistämä katsoja näkee niissä pintaa syvempiä pyörteitä. Kyse ei ole vain taiteesta ja kauneudesta.

Täysi alastomuus kertoo vallasta ja asemasta. Heikommassa asemassa oleva joutuu näyttämään kaiken, vahvemmalla pallilla istuva saa pitää vaatteet päällään. Siksi julkinen rintojen paljastaminen on alentuva ele. Siinä näyttelijä kertoo, mihin kastiin hän kuuluu kollegoidensa joukossa.     

Itse Thronesin tarinamaailmassa paljas iho signaloi vielä selvemmin alistettua asemaa. Naiset riisutaan useimmiten hyväksikäyttöä varten. Prostituoidut antautuvat hymysuin ja raiskatut alistuvat kohtaloonsa. Melkein aina alastomuus kytkeytyy nöyryyttämiseen ja häpäisyyn.

Lisäksi huippusarjan editoitu nakuilu viestii kiusallisen avoimesti kauneusarvoja. Vain nuoret ja nätit riisuvat vaatteensa. Keski-ikäisten intiimialueet eivät enää kestä katsetta. Vaikka tämä olisi miten maailman tosi, sen alleviivaaminen herättää silti vaivaantuneen tunnun.

Valta-asemassa istuvat miehet puolipakottavat naisia sellaiseen, mikä ei kestä julkista arviointia.

Eniten Thronesin seksikohtauksissa häiritsee kuitenkin leffabisneksen kulisseista paljastunut häirintä ja hyväksikäyttö. Samat inhat ilmiöt kytevät monilla muillakin aloilla. Valta-asemassa istuvat miehet puolipakottavat naisia sellaiseen, mikä ei kestä julkista arviointia.

Niinpä Thronesin katsojalle syntyy väkisinkin häiritseviä mielikuvia. Sarjaa alettiin tehdä kauan ennen me too -kohua. Mitähän sen taustalta vielä löytyy? Minkälaisen katselmuksen kautta alastomat naiset valittiin? Kuinka kovaa kilpailua käytiin? Monikin nainen kun haluaisi kuvaruudulle, vaikka vain vilahtamaan. Olikohan pyllyjä tsekkaavilla ukoilla hauskaakin? Nipistelivätkö he? Entä pukuhuonepuheet?

Joku heittää tähän aiheellisenkin vastalauseen. Haloo, älä yleistä! Tajua genre! Muista, että kyse on fiktiosta; tarinamaailman tapahtumat eivät kerro tekijöiden omista arvoista.

Sitä paitsi nykysarjoissa herutellaan myös rohkeaa mieskauneutta. Kyllä ne pippelitkin vilahtelevat siellä tissien väleissä. Jos naiset ovat joutuneet venyttämään pinnaa, niin ovat miehetkin.

Tämä ei juuri rauhoita tasa-arvoherkkää katsojaa. Mielessä kun kaihertaa epäily. Jospa miehet riisutaan vain sumuverhoksi, peittämään naisnäyttelijöiden todellisuus alalla. Tosiasia kun on, että naisia häiriköitiin kauan ennen kuin miehetkin joutuivat näyttämään kaiken.

Silti myönnän oman puolueellisuuteni. Naisten tylytys, vaikka vain fiktiivisessä sarjassa, nostaa helposti paranoiat kukkahattuun. En silti vaihda pikkukakkoseen, vaan katson sarjan loppuun.

 Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi