Kuula: Viisi syytä valita kristinusko
Kristinusko on humanistin uskonto. Sen Jumala kunnioittaa ihmistä niin paljon, että tulee itse ihmiseksi.
1.
Ensinnäkin kristinuskon Jumala on ihmisen kokoinen.
Äkkiseltään tätä ei tule ajatelleeksi, sillä itsessään Jumala on häkellyttävä valtavuus ja käsittämätön toiseus. Lisäksi maailmankaikkeuden päätähuimaavat mittasuhteet saavat kysymään, mitä tekemistä sen Luojalla on minun kaltaiseni rikkahippusen kanssa.
Muutkin jumalauskot kohtaavat saman probleeman. Mutta kristinusko esittää siihen uniikin ratkaisun, inkarnaation idean. Jumala tuli Pojassaan ihmiseksi. Niinpä hän on minun kokoiseni, ja kohtaa minut ihmisen muotoisena. Jeesus on veljeni ja ystäväni. Puhun hänelle kuin toiselle ihmiselle, kuten lapsi äidilleen.
Niinpä kristinusko on humanistin uskonto. Sen Jumala kunnioittaa luotujaan niin paljon, että tulee itse yhdeksi heistä. Ihmiseksi ihmisten rinnalle.
2.
Inkarnaatiosta seuraa toinenkin kauneus: kristinuskolla on aidosti myötätuntoinen Jumala.
Ihmiseksi tullut Jumalan Poika tietää, mitä on olla ihminen. Hän on kokenut ihmisen kivut ja surut. Hän on kulkenut läpi ihmisen kärsimyksen ja kuoleman. Hän on kokenut ihmisen epäuskon ja kaiken toivon menettämisen (”Miksi minut hylkäsit”).
Siksi ihmisen kipu sattuu myös Jumalaan. Hän ei katsele sitä ulkopuolisin silmin, vaan hän itkee kanssamme. Se tekee uskottavaksi ajatuksen Jumalasta ihmisen ystävänä ja auttajana. Voin sanoa hänelle: sinä tiedät. Ja hän todella tietää, omissa nahoissaan.
3.
Kolmas kristinuskon timantti on armo. Se tarkoittaa, että kaikki aloite on Jumalan puolella. Hän tekee työtään minussa. Hän parantaa, johdattaa ja kantaa. Hän opettaa minua ottamaan vastaan hänen lahjojaan.
Armouskonnon vastakohta on tekniikkauskonto. Siinä ihmisen täytyy harjoittaa uskontoa saadakseen sen hyödyt itselleen. Mitä ahkerammin harjoitat, sitä enemmän saat. Uskonnottomalle taas ei jää edes luuta käteen.
Kristinusko joustaa. Kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan sellaisenaan. Jos jokin ajatuspolku ei toimi, etsi toinen.
Kristinuskon kuvio on toinen. Jumalan lahjat virtaavat elämääsi, vaikka et olisi pätkääkään uskonnollinen ihminen. Silti hän vetää sinua puoleensa ja tuo sinuun pelastavan läsnäolonsa. Ei hätää, jos ei tässä vaiheessa kiinnosta. Hänen siunauksena ympäröi sinut joka tapauksessa. Havahdut sen iloon ennemmin tai myöhemmin.
Oppi armosta saa minut katsomaan valoisasti kaikkia ihmisiä. Jokainen kun on saman armon alla. Siispä toivoa on. Viimeistään viimeisellä tuomiolla kaikki kääntyy hyväksi.
4.
Neljäs syy valita kristinusko liittyy sen etiikkaan. Koska meidät on luotu Jumalan kuvaksi, jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja samat velvollisuudet. Valistuksen slogan ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo” ilmaisee sen kauniisti. Siihen päälle vielä yhteisvastuun idea. Paremmin pärjäävien kuuluu auttaa pulaan joutuneita.
Tässä kristillinen eetos lyhyesti muotoiltuna. Maailmanselitys, etiikka ja elämäntaito kytkeytyvät tyylikkäästi yhteen.
Tiedetään. Kristikunnan historia ei silti ole silkkaa jalouden riemuvoittoa. Se ilmentää myös ihmisten heikkoutta ja typeryyttä. Jeesuksen seuraajat eivät ole aina ymmärtäneet mestarinsa opetusta oikein. Kristillisen eetoksen teoria on silti aivan loistava. Se voi parantaa koko maailman. Ja niin kerran tapahtuukin; sitten kun Jumala saa työnsä päätökseen meissä.
5.
Kristinusko joustaa. Kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan sellaisenaan. Jos jokin ajatuspolku ei toimi, etsi toinen. Monen opinkohdan voi tulkita usealla eri tavalla. Kun riittävästi penkoo, aina löytyy tie eteenpäin. Neuvon kysyminenkin kannattaa.
Homma joustaa myös toisella tavalla. Pienemmälläkin ajatuspaketilla pärjää. Usko kun asuu pohjimmiltaan sydämessä, mielen aavistuksessa ja sielun kaipauksessa. Sille ei edes ole olemassa sanoja. Siksi kristityn ei tarvitse osata tehdä tiliä uskostaan toiselle tai edes itselleen. Usko on, vaikka sitä ei lainkaan tunnistaisi itsessään.
Tässä hyviä syitä valita juuri kristinusko. Tosin kristinuskoon kallistuva ei itse useinkaan koe valinneensa uskoaan, vaan suunta menee toisinpäin. Usko on valinnut hänet. Hän vain kokee vetoa siihen.
Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuula: Ihminen ei ole maailman napa – Jumalalla on paljon muutakin tekemistä kuin meidän rikkahippusten autuus
PuheenvuorotKristinuskon ihmiskeskeisyys on perspektiiviharha. Enkelit, eläimet ja kenties eloton luontokin keskustelevat Luojansa kanssa.
Kuula: Game of Thronesissa näytetään liikaa tissejä
Puheenvuorot
