null Kuula: Onko kristinuskon Jumala lapsenrääkkääjä, joka kiduttaa Jeesusta ristillä? Lyö vasaralla etusormeen, niin huomaat, että ei ole

Kuula: Onko kristinuskon Jumala lapsenrääkkääjä, joka kiduttaa Jeesusta ristillä? Lyö vasaralla etusormeen, niin huomaat, että ei ole

Väite kristinuskon Jumalasta verenhimoisena lapsenrääkkääjänä perustuu kolmiyhteyden unohtamiseen. Tosiasiassa Isä Jumala ei lähetä Poikaansa kärsimään, vaan tulee itse mukaan ristille.

Kristinuskon Jumala on verenhimoinen lastenrääkkääjä. Hän lähettää Poikansa maailmaan kärsimään ja kuolemaan. Vasta sijaiskärsijän tuska hellyttää hänet armollisiksi luoduilleen. Moinen ”jumala” on hirviö, joka ei ansaitse palvontaa, vaan halveksintaa.

Tuttu veto. Näitä karikatyyrejä löytyy verkosta pääsiäisen alla. Ehkä joku suuren luokan kolumnistikin esittää sen nopeiden irtopisteiden toivossa.

Mikä siinä on pielessä? Se, että kristillisen jumalakuvan ydinidea eli Kolmiyhteys unohtuu. Isä, Poika ja Henki ovat aina yhdessä, myös inkarnaatiossa ja ristillä. Tässä lapsenrääkkääjäversiossa taas Isä ja Poika mielletään kahdeksi erilliseksi olennoksi. Isä Jumala on kuin Kalle, joka komentaa poikansa Villen kauas rintamalle, jossa tämä haavoittuu ja kuolee tuskiinsa joukkosidontapaikalle.

Näin yksi jumaluus eriytyy kolmeksi persoonaksi, jotka kuitenkin ovat yhtä ja toimivat yhdessä.

Kristinuskon kuvio ei kuitenkaan mene näin. Isä ei lähetä Poikaansa kärsimään ja lähde itse lomailemaan. Sen sijaan hän tulee Pojan mukana ristille. Isä tuntee naulan pistot ja Poikansa kautta Isä itse vuodattaa verensä.

Selitetään tätä vielä nyrkkisäännöllä. Purista käsi nyrkkiin. Nyrkki on yksi jumalallinen olemus. Nosta sitten kolme sormea pystyyn ja laita sormenpäät kiinni toisiinsa kuten ristinmerkkiä tehtäessä. Näin yksi jumaluus eriytyy kolmeksi persoonaksi, jotka kuitenkin ovat yhtä ja toimivat yhdessä.

Krusifiksi ei kerro verenhimosta vaan myötätunnosta.

Lyö sitten vasaralla etusormeen. Kipu tuntuu koko kädessä. Tässä on oikea kuva Kristuksen rististä. Poikansa kautta Isä Jumala tulee mukaan kaikkien ihmisten ja kärsimykseen ja kuolemaan. Krusifiksi ei kerro verenhimosta vaan myötätunnosta. Taivas tuntee kipumme ja kantaa syntimme.

Puhe yläkerran lapsenrääkkääjästä ei siis tee alkuunkaan oikeutta kristinuskolle. Eivätkä väitteet sijaiskärsijästä lepyttämässä vihaista Jumalaa. Ne eivät ole syntyneet pelkästään tahallisesta väärinymmärtämisestä, vaan kristityt ovat itsekin antaneet aihetta niille. Sovitusopeista on piirretty myös epäonnistuneita kuvauksia.


Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi