null Kuula: Talibanin ukot eivät tiedä, mitä on rakkaus naiseen – sääliksi käy 

Kuula: Talibanin ukot eivät tiedä, mitä on rakkaus naiseen – sääliksi käy 

Ankea heimoperinne ja nurinkurisesti tulkittu uskonto sumentavat kyvyn asettua toisen asemaan.

Rakastan vaimoani. Hän on paras ystäväni. Voin puhua hänelle melkein kaikesta. Hän on pappi kuten minäkin, joten opin häneltä paljon myös ammatillisesti. Hänen kanssaan puuhatessa käy sääliksi Taliban-ukkoja. He eivät tiedä, mitä on rakastaa elämänkumppania. Eivät tiedä jakamisesta, tukemisesta ja tasavertaisesta ystävyydestä.

Näille reppanoille naiset ovat karjan kaltaista omaisuutta. Pidetään aitauksessa ja suojellaan varkailta. Kuritetaan kepillä kuin koiraa, omaksi parhaaksi muka. Nainen kun ei ole millään muotoa tasavertainen miehen kanssa. Miehen aito ystävä voi olla vain toinen mies. Vaimo otetaan sukusiteiden, työvoiman, jälkeläisten ja seksuaalisen tyydytyksen vakiinnuttamisen takia.

Ei tee hyvää miehillekään tällainen rooli. Miten heistä voi kasvaa tasapainoisia aikuisia? Taitavat pysyä mahtailevina pikkupoikina. Ankeaa, niin ankeaa.

Nyt katsot asiaa omasta avaimenreiästäsi, joku sanoo tähän. Muista, että kulttuurit vain ovat erilaisia. Afganistanissa – ja monessa muussa maailmankolkassa – ihmiset ovat tottuneet erilaiseen elämänmuotoon ja pitävät sitä normaalina. He tulevat eri asioista onnellisiksi kuin me länsimaiden kasvatit. Sitä paitsi sinun tasa-arvokäsityksesi on melko uusi ja harvinainen keksintö planeetallamme. Ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti toisenlaisinkin sukupuoliroolein. 

Äijät eivät välitä naistensa toiveista. Voisi luulla, että heidän rinnassaan kolisee kivisydän, niin tylysti he kohtelevat vaimojaan ja tyttäriään. 

Näin siis asetelman ankeus vesitetään kulttuurirelativismin kortilla. Ehkä itse presidentti Bidenkin vilautti sellaista todetessaan sotilaalliset realiteetit unohtaen, etteivät afganistanilaiset itse halunneet sotia Talebania vastaan. 

Tosiasia kuitenkin on, että afganistanilaiset naiset haluavat samat vapaudet kuin miehet. Nekin, jotka eivät ole sellaisista kuulleetkaan. Mutta äijät eivät välitä naistensa toiveista. Voisi luulla, että heidän rinnassaan kolisee kivisydän, niin tylysti he kohtelevat vaimojaan ja tyttäriään. 

Mikä voi sumentaa kyvyn asettua toisen asemaan? Pitkä heimoperinne ja nurinkurisesti tulkittu uskonto? Ankarat olot ja kovat kokemukset? Niin tai näin, hyväksyttävää se ei ole. Miehet osaavat olla ihmeen pahoja lähimmilleenkin. Niin Afganistanissa kuin monessa muussakin maailmankolkassa. 

Ja tiedetään, tylyjä naiskäsityksiä tavataan myös Raamatusta ja kristillisestä Euroopasta pitkälle uuteen aikaan saakka. Kristinuskokaan ei ole vapauttanut miehiä täyteen ystävyyteen naistensa kanssa. Senkin varjolla naisia on alistettu, vaikka se olisi antanut aineksia tasavertaisempaankin ihmiskuvaan. 

Moderni naissorto eroaa kuitenkin vanhemmasta siinä, että ennen ei paremmasta tiedettykään. Nyt alistetuilla naisilla on kännykät. Niistä he näkevät myös sellaisia elämänmuotoja, joissa naiset ovat samanarvoisia kuin miehet. Eikä se näytä heistä länsimaiselta hömpältä, vaikka partaukot muuta väittäisivät. Siksi nykyajan naissorto on tuomittavampaa kuin mitä se on ollut joskus aikaisemmin. Nyt ei voi vedota tietämättömyyteen lieventävänä asianhaarana. 


Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi