Kuvataiteilija Elias Langin teos Edgelord on esillä Taidehallin Nuoret 2026 -näyttelyssä 19.7. asti.
Kuvataiteilija Elias Langin taideteos on tehty 500 kilosta surua ja hautakynttilöiden steariinia
Kuvataiteilija Elias Langi käyttää teoksissaan arkisten esineiden muotokieltä ja uskonnollista symboliikkaa. Taidehallin Nuoret 2026 -näyttelyssä oleva teos sai alkunsa pysäyttävästä hetkestä hautausmaalla.
Käynti isotädin haudalla Kangasalan Vatialan hautausmaalla tuotti kuvataiteilija Elias Langille, 29, käänteentekevän elämyksen. Langi siisti isotädin haudan ja vei vanhat kynttilät roska-astiaan, joka oli kanteen asti täynnä loppuun palaneita kynttilöitä.
– Minua alkoi kiehtoa se, miten suru, muistaminen ja huolenpito saivat muodon materiassa. Esineet olivat jo täyttäneet yhden tehtävän, mutta niillä oli edelleen tunteellista painoarvoa. Kokemus oli minulle eksistentiaalinen.
Hautakynttilöiden steariinista valmistettu teos Edgelord on tällä hetkellä esillä Taidehallin Nuoret 2026 -näyttelyssä. Teokseen on käytetty 500 kiloa hautakynttilöiden vahaa, joka on haettu Hietaniemen hautausmaalta.
– Hautakynttilöiden käyttäminen teoksessa on käsitteellisesti tärkeää, koska ne materialisoivat muistamisen painon, Langi kertoo.
Langi on käyttänyt myös muissa teoksissaan kierrätettyjä materiaaleja.
Esikuvikseen Elias Langi mainitsee yhdysvaltalaisen nykytaiteilija Matthew Barneyn ja itävaltalaisen Bruno Gironcolin. ”Myös edesmennyt kriitikko ja kulttuuritoimittaja setäni on vaikuttanut merkittävästi taidekäsitykseeni ja luovaan työhöni.”
”Olen valinnut kuulua kirkkoon”
Elias Langin ensimmäinen työ Kuvataideakatemiassa oli krusifiksi. Teoksen muodostaa ristin muotoinen teloituspöytä, jolla makaa afroamerikkalainen mies sairaalakaavun alla.
– Parikymppisenä halusin ottaa taiteellani kantaa suorempaan ajassa kiinni oleviin asioihin. Nykyään olen kiinnostuneempi kysymyksistä, jotka säilyvät nykyhetken tuolle puolen, kuten kuolevaisuudesta, muistista, hengellisyydestä ja suhteestamme materiaan, Elias Langi sanoo.
Hän on käyttänyt kristillistä symboliikkaa monissa töissään.
– Olen saanut ateistisen kasvatuksen, mutta olen valinnut kuulua kirkkoon. Kirkko ei kuitenkaan ole minulle ainoa pyhä paikka. Pyhyys löytyy arjesta ja arjen toimista. Löydän rauhaa myös metsästä. Työhuoneenikin on tällä hetkellä keskellä metsää.
Langi määrittelee itsensä aktiiviseksi agnostikoksi. Hengellisyyttä hän harjoittaa meditoimalla. Joka kuun viimeisenä viikonloppuna Langi paastoaa kolme päivää.
– Usean päivän vesipaasto tuottaa puhtaita läsnäolokokemuksia, jotka ovat mielestäni verrattavissa pyhän kokemiseen. Vesipaasto ja meditaatio auttavat minua kehittämään tarkkaavaisuuttani ja vaikuttavat siihen, miten suhtaudun työssäni materiaaleihin, aikaan ja läsnäoloon.
Elias Langin installaatio Edgelord on valmistettu betonista, alumiinista, epoksihartsista ja kynttilävahasta.
Kuvataideakatemiassa Elias Lang vaihtoi videot kuvanveistoon
Kuvataiteilija Elias Langista tuli hieman vahingossa. Kuvataideakatemiaan hän haki videoteoksilla, mutta orientaatiojakson aikana Langi huomasi olevansa kiinnostuneempi kuvanveistosta. Käsillä tekeminen oli hänelle tuttua, koska aiemmin Langi ompeli itselleen vaatteita.
– Konkreettinen materiaali ja sen tuottamat vaikeudet alkoivat houkutella minua enemmän kuin kirjoittaminen, performanssi ja videotaide tai valokuvaaminen. Elämme materiaalista aikaa, ja meitä ympäröi ennennäkemätön valmistettujen esineiden runsaus.
– Uusien materiaalien tuottamisen sijaan olen kiinnostunut siitä, mitä sanottavaa jo olemassaolevilla esineillä on.
Taiteessaan Langi haluaa tehdä teoskokonaisuuksia, joiden muotokieli muistuttaa katsojaa tutuista esineistä.
– Käyttöä varten suunniteltujen esineiden estetiikka on selkeä, eikä se ole riippuvainen tyylisuunnista. Saatan 3D-skannata esimerkiksi vanhoja pöydänjalkoja ja moottorinosia, joista teen veistoksia, jotka eivät enää viittaa esineiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
Nuoret 2026 -näyttely 19.7. asti Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, Helsinki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Maailma olisi erilainen, jos meillä olisi parempi yhteys ruumiiseemme” – Kun Dafna Maimon tekee taidetta tai pyrkii elämässään tasapainoon, hän havainnoi omaa kehoaan
Hyvä elämäDafna Maimonin näyttelyssä voi kulkea suolessa ja kuulla tajunnanvirtalaulua.
