Joosef ja kukkiva sauva -teoksen on tehnyt Guercino, Giovanni Francesco Barbieri (1591–1666) vuoden 1636 aikoihin. Kuva: Guercino.
Legenda kertoo, että Joosef kasvoi Marian sulhasesta esimerkilliseksi isäksi
Taiteessa Joosefin tunnistaa kukkivasta kepistä.
Tietokirjailija ja filosofian tohtori Liisa Väisänen vastaa puheluun kotonaan Espanjassa. Tarkoituksenamme on puhua Joosefista, Jeesus-lapsen kasvatusisästä.
– Pohjolassa Joosef on vähän näkymätön hahmo. Katolisissa maissa hän on enemmän esillä sen takia, että isänpäivää vietetään täällä Joosefin nimipäivänä 19. maaliskuuta. Joosef liitetään sillä tavalla isyyteen, Väisänen kertoo.
Katolisissa maissa näkee myös Joosef-patsaita ja hänelle omistettuja kappeleita ja kirkkoja.
– 1300–1400-luvulla Joosef on mukana Jeesuksen syntymää kuvaavissa teoksissa. Joosef on niissä passiivinen. Seinämaalauksissakin näyttää siltä kuin Joosef ei välttämättä ymmärtäisi, mitä tapahtuu.
Väisäsen mukaan 1500-luvulla taiteessa alkaa esiintyä toimeliaampi Joosef.
– Renessanssin taiteessa Joosef alkaa pikkuhiljaa olla aktiivisempi. Tämä näkyy esimerkiksi maalauksissa, joissa hän johtaa perheen pakomatkaa Egyptiin ja suojelee vaimoaan Mariaa.
Joosef opettaa Jeesus-lasta
Kun Joosef nähdään kahdestaan Jeesus-lapsen kanssa, ollaan Väisäsen mukaan yleensä Espanjassa ja edessä on 1600–1700-luvun taidetta. Tuo oli Joosefin kulta-aikaa taiteessa.
– Tämä johtuu siitä, että 1500-luvulla eläneen espanjalaisen karmeliittanunnan Ávilan Teresan näyissä, ajatuksissa ja kirjoituksissa Joosefilla oli tärkeä rooli. Tämän merkittävän mystikon vaikutusta on, että Espanjassa on selvästi enemmän Joosefille omistettuja kappeleita ja kirkkoja kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.
Tämä Joosef-veistos on Pyhän Teresan 1500-luvulla perustamassa Pyhän Joosefin luostarissa Espanjan Ávilassa. Kuva: Anna Karhu-Cormier
1800-luvun taiteessa yhteiskunnan muutos näkyi Väisäsen mukaan niin, että ihmisiä alettiin kuvata työntekijöinä.
– Realismi tuli kirkkotaiteeseenkin. Joosefia kuvattiin opettamassa Jeesukselle puusepän työtä, ja siihen liittyy ajatus, että hän oli esimerkillinen isä, joka hoiti hyvin sekä lapsensa että työnsä.
Taiteessa Jeesus-lapsen kanssa kaksin esiintyy Väisäsen mukaan vain kolme mieshenkilöä.
– 1100–1200-luvulla elänyt Antonius Padovalainen kuvataan fransiskaanimunkin asussaan, ja hänellä on kädessään evankeliumikirja, jonka päällä Jeesus-lapsi on. Keskiaikaisen legendan mukaisesti Pyhä Kristoforos puolestaan kantaa Jeesusta olkapäällään. Joosefilla on kädessään kukkiva tai versova keppi.
Kuka saa Marian?
Joosefin tunnus perustuu legendaan, jossa kerrotaan Marian ja Joosefin naimisiinmenosta. Legendan mukaan Maria oli hyvin suosittu, ja moni kosija olisi halunnut hänet vaimokseen. Hän oli Jumalan valittu, ja se tarkoitti, että Jumala päättää, kuka kosijoista hänet saa.
– Temppelin papisto sääti, että kosijoiden piti tuoda kävelykeppinsä yöksi temppeliin. Ja se, jonka keppi alkaa kukkia tai versoa yön aikana, on Jumalan valitsema puoliso. Se oli Joosef.
Puuseppä Joosef on työläisten suojelija. Hänen muistopäiväänsä vietetään vappuna 1.5.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Neitsyt Maria on ollut vapaa naisen elämän riesoista” – Se on saattanut antaa naisille toivoa tuskattomasta elämästä
HengellisyysKristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo.
