null Kirkon taideteokseen liittyy hurjia salaliittoteorioita

Leppävaaran kirkon alttaritaideteos on taiteilija Annukka Laineen tekemä.

Leppävaaran kirkon alttaritaideteos on taiteilija Annukka Laineen tekemä.

Ajankohtaista

Kirkon taideteokseen liittyy hurjia salaliittoteorioita

Leppävaaran kirkon alttaritaideteoksen taustalla on arveltu olevan esimerkiksi Vapaamuurarit tai Isis. Mistä silmäsymboli on peräisin?

Vapaamuurarit, Illuminati-salaseura, Isis – Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo on törmännyt internetin keskustelupalstoilla toinen toistaan kummallisempiin näkemyksiin siitä, mikä taho mahtaa olla Leppävaaran kirkon alttaritaideteoksen taustalla. Kummeksuntaa on herättänyt taideteoksessa kolmion sisälle kuvattu Jumalan kaikkinäkevä silmä. Samalla on paheksuttu sitä, että alttariseinällä ollut risti on poistettu.

Salo kertoo, että taiteilija Annukka Laineen tekemä, vuonna 2011 valmistunut Ylösnousemus-teos ehti olla kirkossa useamman vuoden ilman mitään paheksuntaa, kunnes satunnainen kävijä nosti asian esiin vuoden 2015 lopulla. Nyt keskustelu on ryöpsähtänyt netissä uudelleen.

"Ristit pois kirkoista hiljalleen" ja "Mitä tuossa kirkossa palvellaan?" kirjoittaa eräs nettikeskustelija. Salon mukaan monissa nettikommenteissa on kyse tarkoitushakuisesta provokaatiosta.

– Ristejä ei ole poistettu kirkosta mihinkään. Alttaripöydällä on risti, ja alttariseinällä ollut, alun perinkin tilapäiseksi tarkoitettu risti on edelleen kirkkotilassa, tosin nykyisin sivualttarissa. Myös Laineen teoksessa on risti Pyhää Henkeä kuvaavan kyyhkysen suussa. Ja Kristus on edelleenkin läsnä kirkon alttarilla aina, kun ehtoollista vietetään, hän sanoo.

Kolmion keskellä on Jumalan kaikkinäkevä ja meistä jokaisesta yhä edelleen kiinnostunut silmä.

- Taiteilija Annukka Laine

Taiteilija on saanut hyvää palautetta

Annukka Laineen teos valittiin Leppävaaran kirkkoon kutsukilpailun perusteella. Sen aiheena on Kristuksen sovitustyö.

– Minulle on äärettömän tärkeää raamatullisuus ja se, että teen Jumalan sanaa eläväksi ja näkyväksi omana aikanamme. Tämä teos pohjautuu muun muassa Johanneksen evankeliumissa kuvattuun ylösnousseen Kristuksen ilmestymiseen sekä Apostolien tekojen helluntaikertomukseen, Laine kertoo.

Hän muistuttaa, että teos on kokonaisuus, johon kuuluu neljä maalausta sekä alttarilla oleva risti. Kriittisiä kommentteja on herättänyt teoksen yläosassa oleva maalaus, joka sisältää paljon symboliikkaa.

– Ympyrän muoto symboloi Jumalan päättymätöntä luomistyötä. Halusin visualisoida myös sitä, että me kristityt uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan. Siksi maalasin kolmion, joka on vanha Pyhän Kolminaisuuden symboli. Kolmion keskellä on Jumalan kaikkinäkevä ja meistä jokaisesta yhä edelleen kiinnostunut silmä. Kyyhkynen puolestaan symboloi Pyhää Henkeä. Sillä on suussaan Jeesuksen veren punainen risti, Laine kuvailee.

– Minulle olennaisinta teoksessa on ylösnoussut Kristus. Hänen haavansa ja sydämensä hohtavat valoa ja hänen sylinsä on avoin jokaiselle.

Laine kertoo saaneensa teoksesta paljon hyvää palautetta. Ihmiset ovat kokeneet tulleensa sen äärellä Jumalan puhuttelemiksi ja lohduttamiksi.

Ihmiset ovat alkaneet olla huolissaan yksityisyydestään ja pelkäävät, että heitä kytätään.

- Symbolitutkija Liisa Väisänen

Silmäsymboli tunnetaan monessa kulttuurissa

Symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisänen kävi viime kesänä katsomassa Leppävaaran kirkon alttaritaideteosta ja pitää sitä hienona. Osana taideteosta oleva Jumalan kaikkinäkevä silmä on hänelle aiheena tuttu. Niin se on monelle muullekin.

– Silmäsymboli tunnetaan melkein kaikissa kulttuureissa. Tulin muutama päivä sitten Kolumbiasta, jossa olin tutustumassa vanhoihin intiaanikulttuureihin, ja se oli myös siellä käytössä. Olen nähnyt sitä myös Aasiassa. Eurooppalaisessa kulttuurissa sen tausta on muinaisessa Egyptissä käytetyssä Horuksen silmä -symbolissa, Väisänen kertoo.

Hänen mukaansa silmää on pidetty hyvänä symbolina, joka kertoo siitä, että kun Jumala valvoo, ihmiset ovat turvassa. Parin viime vuosikymmenen aikana silmä on alkanut saada kielteisiä merkityksiä.

– Tietoyhteiskunnassa elävät ihmiset ovat alkaneet olla huolissaan yksityisyydestään ja pelkäävät, että heitä kytätään. Mutta se kertoo enemmän meidän kulttuuristamme ja huonosta omastatunnosta kuin symbolista itsestään, Väisänen arvioi.

Jumalan kaikkinäkevä silmä on yksi vanhimpia kristillisiä symboleja. Katolisessa kirkkotaiteessa, varsinkin Italiassa ja Espanjassa, sitä on käytetty paljon, mutta se tunnetaan myös Egyptin koptien ja Etiopian ortodoksien piirissä. Vanhimmat silmäsymbolit Väisänen kertoo nähneensä juuri Egyptissä, koptilaisessa Paavalin luostarissa. Ne ovat peräisin 500-luvulta.

– Krusifiksi ja risti yleistyivät taiteessa vasta 800-luvulla, eli silmä on ristiä vanhempi kristillinen symboli, Väisänen huomauttaa.

Kristillisestä taiteesta silmän on omaksunut käyttöönsä esimerkiksi 1600-luvulla syntynyt vapaamuurarijärjestö, jonka temppeleissä se Väisäsen mukaan onkin suosittu.

– Suurin osa vapaamuurareista on kristittyjä, ja järjestön pääsyehto on usko yhteen Jumalaan. Ei siis ole mikään ihme, että he käyttävät samaa symbolia, Väisänen sanoo.

Silmäsymboli yhdistetään myös Baijerissa lyhyen aikaa 1700-luvulla toimineeseen Illuminati-järjestöön. Illuminatista on kehitetty salaliittoteorioita, joiden mukaan se vaikuttaa salassa edelleen ja pyrkii hallitsemaan maailmaa. Dan Brownin viihdekirjojen suosio ei ole ainakaan vähentänyt näitä spekulaatioita.

– Tällaiset salaliittoteoriat nousevat yleisestä turvattomuudentunteesta. Faktaa ja fiktiota ei kannattaisi kuitenkaan sekoittaa keskenään. Vaikka Brownin kirjat ovat hyvin kirjoitettuja, se ei tee niistä faktaa, Väisänen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että kuvat esittävät juuri sitä, mitä ihmiset sopivat niiden esittävän. Niissä ei ole mitään magiikkaa. Mikään kuva itsessään ei tarkoita, että kirkossa olisi joku salaseura läsnä. Seurakunta päättää, miten kirkon taideteoksia tulkitaan.

Annukka Laine puolestaan huomauttaa, että on luonnollista, että symbolit ja kuva-aiheet siirtyvät kulttuurista toiseen. Kristillinen taidekaan ei syntynyt visuaalisessa tyhjiössä, vaan antoi uusia sisältöjä antiikin taiteessa aiemmin käytetyille aiheille. Varhaisista kristillisistä symboleista vain kala ja Kristus-monogrammi ovat sellaisia, joita ei ole lainattu muualta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.