Enkeli ilmestyy Marialle, kun tämä on kehräämässä. John William Waterhouse
”Neitsyt Maria on ollut vapaa naisen elämän riesoista” – Se on saattanut antaa naisille toivoa tuskattomasta elämästä
Kristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo.
Siihen nähden, että kyseessä on luultavasti maailman tunnetuin ja rakastetuin nainen, Neitsyt Mariasta tiedetään olemattoman vähän. Ja siihen nähden, että Jeesuksen äiti on varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa niin tärkeä ja pyhä, hänestä kerrotaan Uudessa testamentissa kovin niukasti. Mariaa tarvitaan lähinnä siihen, että Jeesus saa alkunsa erityisellä tavalla.
– Maria mainitaan evankeliumeissa muutamissa kohdissa. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvaavat Jeesuksen syntymää, ja nimenomaan Luukas kertoo Mariasta. Lisäksi evankeliumeissa on kohtauksia Jeesuksen aikuiselämästä, joissa Maria esiintyy. Apostolien teoissa kerrotaan hänen olleen mukana niissä ensimmäisissä ryhmissä, jotka kokoontuivat Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja toimineen niissä jollain lailla näkyvässä roolissa. Kaikissa näissä teksteissä muisto ja fiktio kietoutuvat vahvasti toisiinsa, kertoo raamatuntutkija Ulla Tervahauta.
Siitä, millaista Marian ja hänen aikansa naisten elämä mahdollisesti on ollut, voidaan sanoa hieman enemmän. Monesti Marian on ajateltu olleen köyhä maalaistyttö. Tervahaudan mukaan hänen kotiseutunsa Galilea ei kuitenkaan tuon ajan mittapuulla ollut mitenkään erityisen köyhää seutua. Siellä rakennettiin Tiberiaan ja Sepforiksen kaupunkeja, joten töitä ja toimeentuloa riitti erilaisille ammatinharjoittajille. Jos Joosef ja Jeesus olivat rakentajia niin kuin evankeliumit mainitsevat, perhe ei ollut köyhimmästä päästä.
Tuolloin 45-vuotias nainen oli jo vanha – ja moni kolmekymppinen saattoi olla isoäiti.
Tytöt saatettiin naittaa yläluokkaisissa perheissä jo 12–14-vuotiaina. Tavallisten perheiden tytöillä, jollainen Mariakin oli, avioitumisikä oli korkeampi, ehkä noin 16–18 vuotta. Naisten keskimääräinen elinikä lienee tuolloin ollut neljänkymmenen vuoden paikkeilla. Naisia kuoli synnytyksiin, sillä hygienia oli puutteellista, lääkkeitä ei ollut eikä keisarileikkauksia osattu tehdä.
– Toisin kuin nykyään, tuolloin 45-vuotias nainen oli jo vanha – ja moni kolmekymppinen saattoi olla isoäiti, Tervahauta sanoo.
Moni tyttölapsi ei tosin selviytynyt edes naiseksi asti, sillä on arvioitu, että jopa puolet lapsista kuoli ennen viiden vuoden ikää.
– Voi sanoa, että antiikin maailmassa ei ollut ketään, jonka perheessä tai lähisuvussa lapsen kuolema ei olisi tullut vastaan.
Evankeliumeista varhaisimman eli Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisariakin. Tervahauta toteaa, että kun otetaan lapsikuolleisuus huomioon, sellainen olisi ollut tuohon aikaan suuri perhe. On arvioitu, että tavallisesti perheessä oli vain 2–3 elossa olevaa lasta.
– Se, että Jeesuksella oli niin monta sisarusta, saattaisi viitata siihen, että perhe olisi ollut vauras ja terve – jos siis tieto on historiallinen.
Jeesuksen sisaruksista on kiistelty ja käyty monenlaista spekulaatiota, koska heidät on ollut vaikea yhdistää Marian neitsyyteen. Niinpä on ehdotettu, että kyseessä olisivat olleet Jeesuksen veli- ja sisarpuolet Joosefin edellisestä avioliitosta – tai mahdollisesti serkutkin.
Tervahauta toteaa, että Markuksella ei evankeliumia kirjoittaessaan ole vielä ollut mitään syytä kehitellä ideaa, että Marialle olisi syntynyt vain Jeesus eikä muita lapsia. Hän ei myöskään mainitse mitään siitä, miksi Jeesuksen syntymään olisi liittynyt jotain epätavallista.
– Ehkä historiallinen tosiasia on, että Marialla on ollut miehensä kanssa useampia lapsia.
Marian vanhemmat Anna ja Joakim kohtaavat Jerusalemin kultaisella portilla. Kumpikin on juuri saanut enkeliltä tiedon, että he saavat tyttären. Konrad Witz 1435 / Wikimedia Commons.
Keitä olivat Marian vanhemmat?
Maria-aineiston niukkuutta paikkaa omalla tavallaan Raamatun ulkopuolelle jäänyt Jaakobin protoevankeliumi, joka on tuntemattoman kirjoittajan kreikankielinen teksti 100-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Ulla Tervahauta on tehnyt siitä uuden suomennoksen, joka on julkaistu viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit.
Mitä Protoevankeliumi Mariasta sitten kertoo? Aluksi se kertoo lapsettomuudesta kärsivästä pariskunnasta, Annasta ja Joakimista. Kummallekin ilmestyy enkeli, joka lupaa heille lapsen, ja muutaman kuukauden kuluttua he saavatkin tyttären, Marian.
Kun Maria on kolmivuotias, vanhemmat vievät hänet temppeliin. ”Maria eli Herran temppelissä niin kuin kyyhkynen, jota ruokitaan. Hän sai ruokansa enkelin kädestä”, lukijalle kerrotaan.
Maria elää temppelissä 12-vuotiaaksi. Kuukautiset saastuttaisivat temppelin, joten pappien on lähetettävä hänet pois ennen kuin ne alkavat. Maria kihlataan Joosefille, ja hän muuttaa tämän taloon. Vaikka Maria ei enää asu temppelissä, hän kehrää lankaa temppelin väliverhoa varten.
Sitten käy suunnilleen niin kuin Uudessa testamentissakin kerrotaan: enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja kertoo tämän tulevan raskaaksi poikkeuksellisella tavalla. Maria myös vierailee sukulaisnaisensa Elisabetin luona.
Kun hän palaa vierailultaan kotiin, raskaus näkyy jo selvästi. Joosef tivaa lapsen alkuperää ja miettii Marian hylkäämistä, kunnes unessa ilmestyvä enkeli saa hänet toisiin ajatuksiin. Vielä on vakuutettava papitkin siitä, ettei Joosef ole turmellut huostaansa uskottua neitsyttä.
Raskaana oleva Maria tekee käsitöitä. Joosefille Marian raskaus oli yllätys, ja hän aikoi hylätä tämän. Erfurtin mestari n. 1400 / Wikimedia Commons.
Sitten matkataankin tuttuun tapaan Betlehemiin kirjautumaan veroluetteloon. Matkalla Maria näkee näyn kahdesta kansasta: toinen suree, toinen iloitsee.
Synnytyspaikka löytyy luolasta. Joosef jättää Marian poikiensa huomaan ja lähtee etsimään kätilöä. Saapuessaan paikalle Joosef ja kätilö näkevät luolan ensin pilven peitossa, ja sitten siellä loistaa kirkas valo. Syntyy lapsi, joka alkaa imeä äitinsä rintaa.
Luolasta lähdettyään kätilö tapaa Salome-nimisen naisen, jolle hän kertoo ihmeellisestä synnytyksestä. Salome ei tietenkään usko vaan vaatii saada itse tutkia Marian neitsyyden. Epäuskosta seuraa rangaistus: käsi on kuin tulessa ja paranee vasta, kun Salome on kumartanut lasta.
Protoevankeliumi päättyy siihen, että Johannes Kastajan isä Sakarias murhataan alttarille. Hän ei ole suostunut paljastamaan poikansa piilopaikkaa kuningas Herodeksen palvelijoille, jotka kiertävät surmaamassa pikkulapsia. Johannes on äitinsä Elisabethin kanssa piilossa vuoren sisällä. Jeesuksen Maria on kätkenyt härkien suojaan.
Maria on ohut hahmo
Ulla Tervahauta arvioi, että laajempi kiinnostus Mariaa kohtaan heräsi joskus 100-luvulla. Tuolloin kristinusko oli vielä hajanaista ja eri ryhmillä oli omia painotuksiaan. Jaakobin protoevankeliumi on mahdollisesti kirjoitettu sellaisessa kristittyjen ryhmässä, jolle juuri Maria oli tärkeä ja kiehtova hahmo.
– Jeesus totta kai on kiinnostanut varhaisia kristittyjä, ja hänen perheestään on haluttu tietää enemmän kuin mitä evankeliumeissa kerrotaan. Toisaalta koska Maria mainitaan Apostolien teoissa, voidaan yhtä hyvin olettaa, että myös hän on alusta asti ollut kristityille merkittävä – ei mikään myöhemmän teologian keksintö.
– Jaakobin protoevankeliumi on fiktiivinen kertomus, mutta se kertoo siitä, millainen kuva varhaisessa kristillisessä yhteisössä Mariasta on syntynyt, miten häntä on haluttu muistaa ja mitkä asiat Maria-kuvassa on koettu tärkeiksi, Tervahauta sanoo.
Vaikka kyseessä on fiktio, ei se ole vain yhden kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan taustalla näyttää olevan vanhempaa suullista kertomusperinnettä. Kirjoittaja on myös tuntenut erittäin hyvin Septuagintan eli juutalaiset pyhät kirjoitukset kreikankielisessä muodossaan.
Ehkä kertomus ei olekaan pelkästään vastausta Jeesuksen alkuperää koskeviin kysymyksiin vaan myös siihen, oliko Maria erityinen.
Maria on Jaakobin protoevankeliumin keskushenkilö, mutta Tervahaudan mielestä hän tuntuu usein sivuhenkilöltä. Marian elämän käännekohtia kuvataan ulkopuolelta, eikä hänen mielenliikkeistään saada tarkempaa tietoa.
– Enemmän kuvataan oikeastaan Marian vanhempien reaktioita ensin lapsettomuuteen ja sitten vanhemmuuteen. Ja kun kerrotaan Marian raskaudesta, fokus tuntuu paljolti olevan tämän kihlatussa Joosefissa. Kirjallisuustieteen termiä käyttääkseni Maria on ohut hahmo.
Vapaa naisen elämän kärsimyksistä
Marian neitsyys on Jaakobin protoevankeliumin kirjoittamisen aikaan ollut ajankohtainen teema. Ulla Tervahauta arvioi, että se on saattanut olla kiistakysymys. Jotkut pakanat ja myös juutalaiset kyseenalaistivat Jeesuksen neitseellisen sikiämisen ja esittivät, että ehkä Jeesus olikin vain avioton lapsi.
– Kristityt ovat kokeneet tällaiset oletukset häpeällisinä, ja heillä on ollut vahva tarve osoittaa Jeesuksen alkuperän kunniallisuus ja yletön pyhyys. Protoevankeliumin perusteella myös Maria on nähty pyhäksi ja hänen pyhyyttään on haluttu korostaa, joten ehkä kertomus ei olekaan pelkästään vastausta Jeesuksen alkuperää koskeviin kysymyksiin vaan myös siihen, oliko Maria erityinen.
– Marian ainaiseen neitsyyteen liittyy ajatus siitä, että Maria on ollut vapaa sellaisista naisen elämän riesoista ja kärsimyksistä, jotka liittyvät seksiin ja seksuaalisuuteen, samoin kuin synnytykseen ja sen jälkeiseen tilaan.
Marian kivutonta synnytystä ihmettelemässä kaksi kätilöä, jotka Joosef on hakenut paikalle. Härkää ja aasia ei mainita Raamatussa, mutta silti ne on ikuistettu moniin Jeesuksen syntymää kuvaaviin maalauksiin. Jacques Daret 1434–35 / Peter Horree, Alamy Stock Photo.
Tervahauta muistuttaa, että antiikin maailmassa ei tunnettu ehkäisyä eikä kivunlievitystä. Siksi seksi oli naisille riski, joka pahimmillaan saattoi johtaa kuolemaan.
– Ehkä naisia on puhutellut se, että Marian synnytys tapahtui ilman tuskia ja hän selvisi siitä kirjaimellisesti ehjin nahoin. Ajattelen, että se on voinut antaa naisille toivoa ja unelman tuskattomasta elämästä. Usein Marian neitsyyttä tarkastellaan miesten tekemän teologian näkökulmasta, mutta voimme ainakin kysyä, millainen olisi käytännönläheisempi ja kokemuksellisempi naisten näkökulma Marian neitsyyteen.
“Noilla on tuo äiti ja meillä tämä äiti”
Marian elämän tapahtumia on Jaakobin protoevankeliumissa sijoitettu juutalaisten esikuvallisen äitihahmon ja esirukoilijan Raakelin kotiseuduille. Se saa Tervahaudan otaksumaan, että Maria on jo tuolloin koettu tai haluttu muovata vastaavanlaiseksi äitihahmoksi kristityille.
Jerusalemin ja Betlehemin puolivälissä, Raakelin haudan lähistöllä on jo 400-luvun alussa vietetty ensimmäistä juhlaa Marian kunniaksi. Samaa juhlaa vietetään ortodoksisissa kirkoissa nykyäänkin 15. elokuuta Marian kuolonuneen nukkumisen juhlana. 500-luvun tienoilla paikalla on jo ollut Marialle omistettu pyhiinvaelluskirkko.
– Raakelin ja Marian muistopaikat ovat noin kilometrin päässä toisistaan. On kiinnostavaa, miten samat pyhät paikat ovat tärkeitä eri uskonnoissa. Kyse on eräänlaisesta kilpailusta ja jatkumosta: noilla on tuo äiti ja meillä tämä äiti.
Jean Fouquet’n maalauksessa noin vuodelta 1450 Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi on kuvattu enkelien ympäröimänä. Wikimedia Commons.
Marian kunnioittamisen juuret ovat Tervahaudan mukaan olleet idullaan jo 80- ja 90-luvun paikkeilla, kun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeita sekä Apostolien tekoja on kirjoitettu. Jo silloin on tehty valintoja ja haluttu kertoa hänestä tietyt asiat.
– Marian kunnioittaminen ei siis ole kirkonmiesten keksintöä myöhemmiltä vuosisadoilta, vaan kristityt ovat kunnioittaneet Mariaa ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. Oli ehkä välttämätöntäkin ottaa Maria mukaan jumalanpalveluksiin ja kirkkovuoden juhliin. Hän on ollut niin vahva hahmo, ettei häntä ole voitu sivuuttaa.
Ortodoksit ja katolilaiset viettävät 8.9. Neitsyt Marian syntymäpäivää.
Kolmen sukupolven perhekuva: Marian äiti Anna, Maria ja Jeesus-lapsi. Leonardo da Vinci 1508–10 / Wikimedia Commons.
Taiteesta tutut tarinat
Jaakobin protoevankeliumista tunnetaan lukuisia eri käsikirjoituksia ja käännöksiä, ja se on ollut keskeinen teksti idän kirkoissa. Lännessä samat kertomukset on tunnettu erityisesti Pseudo-Matteuksen evankeliumin välityksellä, joka on todennäköisesti 600-luvulla Jaakobin protoevankeliumin pohjalta kirjoitettu latinankielinen teksti. Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit -kirjaan sen ovat suomentaneet Ville ja Valtteri Vuolanto.
Pseudo-Matteuksen evankeliumissa on omia painotuksiaan: esimerkiksi nuoren Marian elämää temppelissä kuvataan tavalla, joka tuo mieleen keskiaikaisen luostarihurskauden. Evankeliumin loppuun on lisätty kuvaus Jeesuksen perheen pakomatkasta Egyptiin.
Harva on lukenut kumpaakaan näistä teksteistä, mutta moni on törmännyt tietämättään niiden sisältöön. Sekä ortodoksisissa ikoneissa että vanhemmassa läntisessä kuvataiteessa on monia kuva-aiheita, jotka ovat peräisin niistä – eivät Raamatusta.
Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat Neitsyt Marian vanhemmista ja hänen syntymästään. Suosittu aihe, joka tunnetaan myös Suomen keskiaikaisisten kirkkojen puuveistoksista, on ollut Pyhä Anna itse kolmantena. Se on kolmen sukupolven perhepotretti: Annan sylissä ovat hänen tyttärensä Maria ja tyttärenpoikansa Jeesus.
Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle on yksi renessanssin maalaustaiteen yleisimpiä aiheita. Monissa maalauksissa Marialla on kädessään kirja, mutta joissakin enkeli yllättää hänet kesken kehruupuuhien niin kuin Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan. Usein vanhoissa maalauksissa Maria on saatettu kuvata myös kaivon luona tai vesikannu kädessään – tämäkin aihe löytyy varhaiskristillisistä lapsuusevankeliumeista.
Ortodoksisissa jouluikoneissa Jeesuksen syntymäpaikkana on luola – sekin on Jaakobin protoevankeliumista peräisin oleva yksityiskohta. Moniin maalauksiin ja seimiasetelmiin on ikuistettu Jeesus-vauvaa lempeästi katselevat aasi ja härkä. Niitäkään ei löydy jouluevankeliumina tunnetusta Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, vaan Pseudo-Matteukselta, jonka mukaan kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen Maria vei vauvansa talliin ja härkä ja aasi taivuttivat polvensa lasta palvoakseen.
Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto: Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Suomen Eksegeettinen Seura 2020.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Legenda kertoo, että Joosef kasvoi Marian sulhasesta esimerkilliseksi isäksi
HengellisyysTaiteessa Joosefin tunnistaa kukkivasta kepistä.
Hyvää pyhää: Maria saa vertaistukea
Hengellisyys
