Maaret Kallio alkoi joogata 14-vuotiaana mumminsa perässä ja opetteli meditoimaan 19-vuotiaana. Hän on käynyt hiljaisuuden retriiteissä parikymppisestä alkaen.
Mummin mallia seuraava Maaret Kallio löysi hiljaisuuden ja joogan ennen kuin niistä tuli suosittuja – ”Jäin heti koukkuun”
Meditaatio ja hiljentyminen olivat psykoterapeutti Maaret Kalliolle arkea jo teini-iässä, kun muut ahmivat televisiosarjaa Beverly Hills 90210. Nyt hän kertoo, miksi hiljaisuuden retriitti kannattaa kokea.
Suomessa elettiin vuonna 1992 lama-aikaa. Kahdeksasluokkalaisten keskuudessa kovia juttuja olivat bändit Guns N' Roses ja Neon2 sekä Super Mario -videopelit. Televisiossa kiinnosti Beverly Hills 90210 -sarja.
Jooga oli hyvin kaukana tuon ajan nuorisokulttuurista, mutta niin vain 14-vuotias Maaret Kallio – silloin vielä Limnell – taivutti itsensä asanoihin työväenopiston joogakurssilla. Hän otti mallia joogaa harrastavasta mummistaan. 19-vuotiaana Kallio opetteli meditoimista vuoden kestävällä kurssilla.
Parikymppisenä Kallio työskenteli opintojen ohessa sijaisena koulussa, kun hänen silmiinsä osui ilmoitus opettajille tarkoitetusta hiljaisuuden retriitistä.
– Kysyin, saanko minäkin osallistua. Sain. Jäin heti koukkuun.
Jo 25 vuotta hiljaisuuden retriittejä
Nyt Maaret Kallio on 47-vuotias espoolainen kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija, jonka elämään hiljaisuuden retriitit, meditointi ja jooga kuuluvat edelleen. Hän laskeskelee osallistuneensa retriitteihin säännöllisesti jo 25 vuoden ajan. Miksi?
– Etsin rauhaa. Pysähtyminen, rauhoittuminen ja hiljentyminen ovat kiehtoneet minua aina.
– Hiljaisuuden retriitti riisuu yltäni kaikki roolit. Saan irrottautua huolehtimisesta, vuorovaikutuksesta ja katseen kohteena olemisesta. Retriitti tarjoaa kirkkaan näköalan siihen, missä menen nyt.
Kallio ei tavoittele retriitillä syvää rentoutumista, luovaa tilaa tai muuta ennalta määrättyä lopputulosta. Hän haluaa vain olla.
– Minun on helppo olla itseni kanssa silloinkin, kun mielessä on raskaita asioita.
– En suosittele retriittiä ihmiselle, jolla on hirveä kriisi päällä. Mutta jos on esimerkiksi väsynyt ja olo on suhteellisen rauhallinen, retriitti voi olla tosi elvyttävä kokemus.
Ahdistus saattaa näkyä kiireenä
Elämän täyttäminen jatkuvalla toiminnalla pohjautuu Maaret Kallion mukaan usein ahdistukseen. Hän neuvoo kirjassaan Mielenrauha (WSOY 2024), että sellaisessa tilanteessa kannattaa ”pyrkiä viipyilemään” arjen hiljaisissa hetkissä.
Kallion mukaan hiljaisuus voi tuntua ensin uhkaavalta. ”Moni pelkää tyhjyyttä: miten sen kanssa ollaan tai mitä sitä vasten voi sisimmästä tai omasta elämästä nousta?” hän kirjoittaa.
Pysähtymisen tarve on Kallion mielestä nykyään suurempi kuin hänen nuoruudessaan 1990-luvulla, koska elinympäristö on muuttunut rauhattomammaksi. Moni hamuaa kännykkää käteen vähän väliä. Äärimmäisen koukuttavia algoritmeja on vaikea vastustaa.
Kallio kuuli ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, kuinka retriitin vetäjä suositteli, että älylaitteet jätettäisiin rauhaan hiljaisuuden aikana. Osa ihmisistä naputteli kännyköitään silti retriitissäkin.
Monelle on rauhoittava ja mielekkyyttä tuova ajatus, että kaikki ei ole minusta kiinni.
Hiljaisuuden retriitissä ollaan nimensä mukaisesti hiljaa. Ohjaajan kanssa voi kuitenkin keskustella kahden kesken, mikäli mieleen nousee liian tukalia asioita yksin kannettavaksi. Kallio on käyttänyt keskustelumahdollisuutta vain ensimmäisellä retriitillään.
Kallion haaveena on hiljaisuuden retriitin ohjaaminen. Hän on vetänyt kymmenen vuoden ajan viikonloppukursseja, joilla yhdistetään luentoja ja kehon rauhoittamista joogalla. Lisäksi hän ja piispa Mari Leppänen järjestävät suomalaisille vaikuttajanaisille Ihmisyyden Akatemiaa, johon he kutsuvat osallistujat. Hiljaisuus ja lepo ovat keskeisiä asioita näissäkin tapaamisissa.
Usko voi helpottaa sisäistä vaativuutta
Hiljaisuuden retriitit ovat seurakuntien tai kristillisten yhteisöjen järjestämiä kokoontumisia, jotka kestävät muutamasta tunnista viikkoon. Viikonloppu on tavallinen mitta. Rukoushetket kuuluvat ohjelmaan.
Maaret Kalliolle hengellisyys merkitsee perusturvaa ja mummin perintöä. Joogaava mummi opetti hänelle myös iltarukouksen.
– Kun olin nuori, seurakunta oli minulle monella tapaa kuin koti. Jatkoin rippikoulun jälkeen isosena hyvin pitkään.
Kallio ajattelee, että usko voi tuoda armollisuutta vaativuuden keskelle. Hän on huomannut, että joitakin ihmisiä hengellisyys auttaa kohti mielenrauhaa.
– Monelle on rauhoittava ja mielekkyyttä tuova ajatus, että kaikki ei ole minusta kiinni. Olen osa suurempaa kokonaisuutta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Stressi helpotti, uni parani – näin hiljaisuuden retriitti vaikuttaa
HengellisyysOsallistujien kokemukset kertovat, että hiljaisuuden retriitti voi lisätä hyvinvointia monella tavoin, mutta se ei sovi kaikille. Mitä siellä oikein tapahtuu?
