Hiljaisuuden retriitin jälkeen yksi osallistuja kuvasi, että se on ”uupuneiden ihmisten latausasema, jossa saa päästää irti multitaskauksesta ja aikataulupaineista.”
Stressi helpotti, uni parani – näin hiljaisuuden retriitti vaikuttaa
Osallistujien kokemukset kertovat, että hiljaisuuden retriitti voi lisätä hyvinvointia monella tavoin, mutta se ei sovi kaikille. Mitä siellä oikein tapahtuu?
Retriitti lisäsi hyvinvointia. Stressitaso ja verenpaine laskivat, hermoston ylikierrostila rauhoittui ja uni parani.
Tällaisia vastauksia diakoni Sara Dhakal sai, kun hän kysyi hiljaisuuden retriittien osallistujilta syksyllä 2024, miten retriitti vaikutti heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Saamiaan vastauksia Dhakal käsittelee Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Kokemuksia tyhjästä.
Retriitti koettiin usein kokonaisvaltaisena lepona ja virkistyksenä. Eräs vastaaja kuvasi, että se on ”uupuneiden ihmisten latausasema, jossa saa päästää irti multitaskauksesta ja aikataulupaineista.”
Moni koki retriitin hengellisyyden parantaneen hyvinvointiaan. Hiljaisen viikonlopun kerrottiin vahvistaneen uskoa Jumalaan. ”On hyvä pysähtyä ja katsoa elämäänsä rauhassa rukoillen.”
Retriitin ohjelmassa lepoa, luontoa ja rukousta
Hiljaisuuden retriittiin vetäydytään olemaan hiljaa yhdessä. Siellä kokoonnutaan säännöllisesti yhteen rukoilemaan ja ruokailemaan valmiiseen pöytään. Ohjelmaan voi kuulua myös mietiskelyä, hiljaisuuden joogaa tai vaikkapa maalaamista.
Retriitit järjestetään tavallisesti luonnonkauniilla ja rauhallisilla paikoilla, ja aikaa riittää myös kävelyretkille ja päiväunille. Osallistujat majoittuvat omiin huoneisiinsa.
Hiljaisuuden retriitit kestävät päivästä noin viikkoon. Viikonloppu on tavallinen mitta. Osallistumismaksut vaihtelevat alle sadasta eurosta muutamaan sataan euroon.
Sara Dhakal on käynyt retriitinohjaajakoulutuksen, mutta ei ole vielä ohjannut yhtään retriittiä.
”Retriittini laukaisi burnoutin ja masennuksen”
Joillekin hiljaisuuden retriitti voi olla rankka kokemus. Sekin nousi esiin Sara Dhakalin kyselyvastauksista.
”Ensimmäinen retriittini laukaisi burnoutin ja masennuksen. Olin tottunut peittämään vaikeita tunteita ylisuorittamisella”, yksi vastaajista kertoi.
Moni oli mietiskellyt retriitissä surujaan, vihaansa ja pettymyksiään. He kirjoittivat: ”Jos elämässä on ollut rankkoja kokemuksia, ne voivat nousta yllättäen pintaan ja vaikuttaa retriitin jälkeenkin.” ”Retriitti ei ehkä sovi ihmisille suurien kriisien keskellä.” Dhakal on samoilla linjoilla.
– Masennuksen, burn outin tai kriisin keskellä retriitti voi viedä mielen vieläkin syvemmälle.
Dhakalin mielestä retriitti-ilmoituksissa pitäisi kertoa, millaisiin elämäntilanteisiin hiljaisuuteen vetäytyminen sopii ja millaisiin ei. Retriitin ohjaajan kanssa saa keskustella, mutta kyse ei ole psykoterapiasta, joka auttaisi vahvempaa tukea tarvitsevia.
”Retriitin jälkeisellä viikolla mieli on kevyt”
Entä arki hiljaisuuden retriitin jälkeen? On kuin palaisi kaupungin vilskeeseen rauhallisen mökkiloman jälkeen.
Retriitin päättymistä kuvattiin Sara Dhakalin saamissa vastauksissa esimerkiksi näin: ”Oli hetkellinen shokki palata arjen meluun ja muiden kiireen tuntuun.” ”Retriitin jälkeisellä viikolla mieli on ollut kevyt ja olo levännyt, on ollut vähemmän huoliajatuksia.”
– Retriitissä opittuja asioita voi ottaa käyttöön arjessa, Dhakal sanoo.
Jotkut vastaajat kokivat retriitin parantaneen työkykyään. Ajatukset kulkivat kirkkaina vetäytymisviikonlopun jälkeen.
Moni oli ollut retriitissä useammankin kerran: ”Retriittiä ja sen rauhoittavaa vaikutusta alkaa kaivata, jos väli on liian pitkä.”
Ketkä käyvät hiljaisuuden retriiteissä?
Retriittien suurin kävijäryhmä ovat noin 55–65-vuotiaat naiset. Näin arvelee retriitinohjaajia kouluttavan Hiljaisuuden ystävien viestintä- ja koulutussuunnittelija Susanna Erätuli. Asiaa ei ole kuitenkaan kattavasti selvitetty.
– Retriitit kiinnostavat myös nuorempia sukupolvia. Osa heistä ei ole vielä löytänyt kristillisiä retriittejä, Erätuli sanoo.
Vantaan seurakunnissa retriittejä järjestävä pappi Tarja Korpela kertoo, että heillä valtaosa osallistujista on työikäisiä ja nuoria aikuisia. Retriitteihin hakeutuu erityisesti opettajia, terveydenhuollon työntekijöitä ja muita ihmisten kanssa työskenteleviä.
– Tällaisissa töissä oma persoona on työväline ja päivittäisen vuorovaikutuksen määrä suuri, mikä aiheuttaa kuormitusta, Korpela sanoo.
Opiskelijoille tarjotaan Vantaalla omia opiskelijaretriittejä. Sellainen kuulostaa Erätulesta hyvältä käytännöltä.
– Nuoret painottavat edullista hintaa ja voivat haluta kokata retriitillä yhdessä.
Etsi retriittejä Kirkko ja kaupungin menohausta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mummin mallia seuraava Maaret Kallio löysi hiljaisuuden ja joogan ennen kuin niistä tuli suosittuja – ”Jäin heti koukkuun”
Hengellisyys Hyvä elämäMeditaatio ja hiljentyminen olivat psykoterapeutti Maaret Kalliolle arkea jo teini-iässä, kun muut ahmivat televisiosarjaa Beverly Hills 90210. Nyt hän kertoo, miksi hiljaisuuden retriitti kannattaa kokea.
