null Psykoterapeutti Maaret Kallio antaa 10 vinkkiä mielenrauhaan, jonka moni ymmärtää hänestä väärin: ”Ajatellaan, että meditaatiogurulla tai Dalai Lamalla voi olla mielenrauha, mutta minulla ei”

”Mielenrauhan saavuttaminen on mahdollista. Sen sijaan ei ole realistista ajatella elämän menevän niin, että tapahtui jotain järkyttävää, selvisin siitä, nyt kaikki on mahtavasti ja käytössä on minä 2.0”, Maaret Kallio sanoo.

”Mielenrauhan saavuttaminen on mahdollista. Sen sijaan ei ole realistista ajatella elämän menevän niin, että tapahtui jotain järkyttävää, selvisin siitä, nyt kaikki on mahtavasti ja käytössä on minä 2.0”, Maaret Kallio sanoo.

Hyvä elämä

Psykoterapeutti Maaret Kallio antaa 10 vinkkiä mielenrauhaan, jonka moni ymmärtää hänestä väärin: ”Ajatellaan, että meditaatiogurulla tai Dalai Lamalla voi olla mielenrauha, mutta minulla ei”

Maaret Kallio kehottaa pitämään itsestään huolta eikä itselleen kuria.

Maaret Kallio puhuu mielellään mielenrauhasta, josta on kirjoittanut tietokirjankin Mielenrauha (WSOY 2024). Kouluttajapsykoterapeutti-kirjailija-kolumnisti-puhujan kalenteri on vain niin täysi, että haastatteluajan löytyminen vaikuttaa ensin mahdottomalta.

Lopulta Kallio kertoo rauhoittumisesta puhelimessa samalla, kun hän ajaa autoa. Mukana kulkee koiranpentu Nasu, minikokoista bordercollieta muistuttava pieniamerikanpaimenkoira.

Ihailen Kallion ajankäyttöä tehokkaaksi.

– Voi sen niinkin sanoa, mutta ehkä minä sanoisin toisin, hän vastaa.

Kallio kertoo hoitavansa toisinaan työpuheluja ajomatkoilla, koska ei tingi tiiviidenkään aikataulujen keskellä levosta, hiljaisuudesta ja unesta sekä kirjoittamiselle ja perheelle varastusta ajasta.

– Ne ovat oman mielenrauhani perustoja.

Selvä. Aloitetaan sitten matka mielenrauhaan lempeä-äänisen valtakunnanterapeutin kyydissä.

1. Mitä mielenrauha on?

– Monen mielikuvissa mielenrauha tarkoittaa tyyneyttä, jota mikään ei hetkauta. Ajatellaan, että meditaatiogurulla tai Dalai Lamalla voi olla mielenrauhaa, mutta minulla ei.

– Vertaan mielenrauhaa sydänkäyrään. Ihminen on elossa niin kauan, kun siinä on nousuja ja laskuja. Se muuttuu tasaiseksi vasta, kun ihmisen tarina on ohi. Mielenrauha ei tarkoita sitä, että ihmisellä ei ole enää mitään kysymyksiä elämänsä suhteen. Jokaisella on edes hetkittäin mielenrauhaa, vaikka se pyrkisi koko ajan pakoilemaan.

2. Mistä tietää, mikä tuo itselle mielenrauhaa?

– Moni kyllä tunnistaa, kenen kanssa tai missä tilanteessa on yleensä turvallinen ja levollinen olo. Mielenrauhaan liittyy voimakkaasti kokemus yhteydestä itseen, toisiin, luontoon ja ehkä myös korkeampaan voimaan.

Hengellisyys merkitsee perusturvaa Maaret Kalliolle, joka halusi kuvauspaikakseen Helsingin tuomiokirkon. Hän painottaa, että psykoterapeutin suhde hengellisyyteen ei vaikuta psykoterapiaan, jossa asioita käsitellään asiakkaan henkilökohtaisesta kokemuksesta käsin.

Hengellisyys merkitsee perusturvaa Maaret Kalliolle, joka halusi kuvauspaikakseen Helsingin tuomiokirkon. Hän painottaa, että psykoterapeutin suhde hengellisyyteen ei vaikuta psykoterapiaan, jossa asioita käsitellään asiakkaan henkilökohtaisesta kokemuksesta käsin.

– Suomalaisilla on hyvät edellytykset mielenrauhaan. Olemme paljon luonnossa, jossa tutkitusti moni kokee rauhaa.

– Meitä suomalaisia määrittää myös kykymme hiljaisuuteen. Hiljaa olemisesta puhutaan turhan kielteisesti kuin olisimme tuppisuisia mörköjä. On hieno kyky voida odottaa bussia omassa rauhassa tai heittää löylyä ilman, että täytyy koko ajan täyttää saunaa puheella.

3. Mikä vie mielenrauhaa?

– Oman hyvinvoinnin näkökulmasta olisi hyvä miettiä, onko mielellä riittävästi aikaa vaellella vapaasti ja onko itsellä mahdollisuus olla päivittäin läsnä sille, mitä siellä liikkuu. Mitä asioita mieleen nousee, miltä tuntuu, onko jokin jäänyt vaivaamaan?

– Minulla on sellainen hyvinvointiani suojeleva sääntö, että kun menen metrolla kotoa Espoosta vastaanotolleni Helsinkiin, en käytä puhelinta matkalla. Tylsyyttä ei pidä pelätä, se on tärkeä osa mielen hyvinvointia.

– Ilona Suojanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kun ihmiset valokuvasivat onnellisia hetkiään, kuvaaminen katkaisi onnen kokemuksen. Voisiko hyvissä hetkissä vain olla läsnä?

4. Kannattaako mielenrauhaa vieviä asioita välttää?

– Jos hankalia asioita nousee mieleen yöllä, niille ei ehkä ole ollut riittävästi aikaa päivällä. Kun vastaan tulee jotain hankalaa, on hyvä viipyillä vaikeassa olossa sen sijaan, että yrittää ajatella positiivisesti tai pakenee katsomalla kissavideoita.

– Ystävällisen kyselevä ote on hyvä tapa suhtautua omaan mieleen. Onpa minulla kurja olo, mistä siinä voisi olla kyse?

– Jos mietit elämääsi räsymattona, siinä on yleensä kohtia, joilla on helppo kuljeskella. On myös kohtia, joissa on tapahtunut monenlaista, mutta joihin voi silti palata. Matossa saattaa olla myös pikimustia raitoja, joihin et enää haluaisi mennä ja joista ei tee mieli puhua. Mustista kohdista kannattaisi kiinnostua sen sijaan, että ne torjuu.

Mielenrauha liittyy mielenterveyteen. Maaret Kallio auttaa psykoterapeuttina ihmisiä löytämään rauhaa vaikeiden kokemustensa kanssa. 

Mielenrauha liittyy mielenterveyteen. Maaret Kallio auttaa psykoterapeuttina ihmisiä löytämään rauhaa vaikeiden kokemustensa kanssa. 

– Suomessa on sanonta, että joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Itse ajattelen, että rauha hänelle, joka pystyy vanhoja muistelemaan.

5. Miten keho vaikuttaa mielenrauhaan?

– Mieli sijaitsee koko kehossa, ei vain aivoissa. Mieltä pystyy rauhoittamaan kehon kautta. Voi keskittyä hengittämään rauhallisesti ja vaikka halata itseään, sillä keho ei oikein erota, halaako tai silittääkö sitä joku toinen vai minä itse. Kehoa voi tyynnyttää myös kääriytymällä tiukasti peittoon, venyttelemällä tai kävelemällä.

– Kun keholle luo turvallisen olon, mielikin alkaa uskoa olevansa turvassa. Turvallisuus on ensisijaisesti kehollinen tunne. Mielenrauhan taustalla on kokemus perusturvasta.

Haastattelu keskeytyy, kun Nasu-koira ilmaisee sellaista kehollista tunnetta, että Maaret Kallio pysäyttää auton.

– Ehdotan 10 minuutin taukoa. Päästän pennun hetkeksi ulos, ettei sille tule vahinkoa.

Pian Kallio soittaa takaisin ja jatkaa täsmälleen siitä kohdasta, mihin keskustelu jäi.

6. Saavatko eri ihmiset mielenrauhaa eri asioista?

– Koiran silittäminen, luonnossa oleminen ja kukkien hoitaminen tyynnyttävät minua, mutta samat keinot eivät toimi kaikille. Joku kaipaa enemmän yksin- ja toinen yhdessäoloa, jotta saa mielensä rauhoitettua.

– Ihmiset ovat silti varsin samanlaisia siinä, että jokainen kaipaa yhteyttä muihin. Yhteys voi olla halaamista, keskustelua, viesti ystävälle tai jossain yhteisössä olemista.

Maaret Kallion mukaan mielenrauha ei ole vain yksilön oma voima tai kyky. Ihmiset voivat tehdä paljon toistensa mielenrauhan eteen.

Maaret Kallion mukaan mielenrauha ei ole vain yksilön oma voima tai kyky. Ihmiset voivat tehdä paljon toistensa mielenrauhan eteen.

7. Jos mielenrauhaa kutsuisi toisella nimellä, mikä se olisi?

– Sovinto. Jos ihmisellä on traumaattinen kokemus, sen kanssa haetaan psykoterapiassa sovintoa. Hyvin vaikeidenkin kokemusten kanssa voi elää hyvää elämää, mutta kipua ei voi väistää. Sen läpi olisi saatava kulkea turvallisesti toisen kanssa.

– Psykoterapian tavoitteena on, että vaikea kokemus tai oma teko voisi ajan kulussa integroitua osaksi elämää. Silloin sitä ei ole työnnetty pois, mutta se ei myöskään hallitse elämää eikä määritä koko identiteettiä. Ihminen kokee olevansa muutakin kuin esimerkiksi raiskattu. Hän näkee kokemuksen vaikutukset itseensä, mutta myös sen, mihin voi itse vaikuttaa.

8. Miten mielenrauhan voi tavoittaa talous- tai terveyshuolien keskellä?

– Stressissä jokaisen mieli muuttuu kapeammaksi ja kielteisemmäksi, myös minun. Kuormittuneena mielensäätelykyky on tavallista heikompi.

– Ihminen ei välttämättä löydä rauhaa taloudellisen ahdingon tai vaikkapa lapsensa vakavan sairauden kanssa. Joskus on keskityttävä selviämään. Toipumisen aika koittaa myöhemmin.

– Tutkimuksista tiedetään, että vaikeuksienkin keskellä elävillä ihmisillä on suvantohetkiä, jolloin he voivat hengähtää. Niitä kannattaa vaalia.

Maaret Kallio on tarkka siitä, että hänen arjessaan on aikaa rauhoittumiselle. Hän käy myös hiljaisuuden retriiteissä.

Maaret Kallio on tarkka siitä, että hänen arjessaan on aikaa rauhoittumiselle. Hän käy myös hiljaisuuden retriiteissä.

9. Millainen yhteiskunnallinen tilanne uhkaa mielenrauhaa?

– Tulevaisuuden näkymien toivottomuus ja ennakoimattomuus nakertavat ihmisten mieltä. On hyvin ymmärrettävää, että ilmastonmuutos ja sodat ahdistavat. Samaan aikaan on hyvä muistaa, millä tavoin niihin pyritään koko ajan vaikuttamaan.

– Se, että kiinnittyy olemassa olevaan hyvään, ei merkitse pahan kieltämistä.

10. Miten uusi elämänvaihe tai vuoden vaihtuminen vaikuttaa mielenrauhaan?

– Murrosvaihe antaa mahdollisuuden katsoa taaksepäin. Mikä on tuonut elämään rauhaa, turvaa ja iloa? Mikä on ollut raskasta? Mistä olisi tärkeää irrottautua?

– Tulevaisuuden suunnitelmat kannattaa suhteuttaa voimavaroihin. Jos niitä on vähän, on hyvä keskittyä itsestä huolehtimiseen. Huolenpito antaa toiminnalle eri näkökulman kuin kurinpito, jota en suosittele. Huolehtiminen tarkoittaa lujaa otetta itsestä, jos huomaa, että työnteko menee ihan älyttömäksi tai että nyt tarvitsen unta. Että on itsensä rinnalla sen sijaan, että olisi itseään vastaan.

– Elämänmuutos ei tapahdu niin, että nyt päätän ajatella positiivisesti. Oikeat, vaikuttavat muutokset ovat pieniä, arkisia ja toistuvia. Sellaisia, että käy vaikka joka tiistai kävelyllä.

– Jos itsellä on enemmän paukkuja, voi miettiä, mitä hyvää voisi tehdä toisille. Tutkimuksista tiedetään vapaaehtoistyön antavan niin paljon hyvää myös tekijälleen, että sen voi nähdä lähes itsekkäänä tekona.

Tänä vuonna Maaret Kallio aikoo testata, levittäisikö Nasu-pentu hyvää oloa oman perheen lisäksi psykoterapia-asiakkaille. Hänen edellinen koiransa, cockerspanieli Nekku, työskenteli terapiakoirana. Sen läsnäolo rauhoitti erityisesti ahdistuneita ja traumatisoituneita asiakkaita.

– Eläimen rauha on hyvin lohdullista.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.