Miksi lahjakas opiskelija ahdistuu ja eristäytyy muista? Oppilaitospappi tietää vastauksen ja on valmis auttamaan
Tukea saa, kun vain uskaltaa pyytää – eikä siinä ole mitään hävettävää. Näin vakuuttavat Aalto-yliopiston oppilaitospapit Jenny Vainio (vas.), Juha Lassila ja Anu Morikawa. Kuva: Joonas Brandt

Tukea saa, kun vain uskaltaa pyytää – eikä siinä ole mitään hävettävää. Näin vakuuttavat Aalto-yliopiston oppilaitospapit Jenny Vainio (vas.), Juha Lassila ja Anu Morikawa. Kuva: Joonas Brandt

Miksi lahjakas opiskelija ahdistuu ja eristäytyy muista? Oppilaitospappi tietää vastauksen ja on valmis auttamaan

Kiusaamista tapahtuu yliopistossakin. Onneksi osaavaa apua on tarjolla.

Myös yliopistomaailmassa on toden teolla havahduttu opiskelijoiden henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen. Aalto-yliopisto ja Espoon seurakunnat allekirjoittivat maaliskuun lopulla yhteistyösopimuksen yliopistopappien toiminnasta Otaniemen kampuksella.

Johtavan oppilaitospapin Juha Lassilan tiimiin kuuluu kaksi muutakin oppilaitospappia, Anu Morikawa ja Jenny Vainio, sekä laaja hyvinvointiammattilaisten verkosto.

Pappien rinnalla opiskelijoita auttavat muun muassa opintopsykologit, ylioppilaskunta ja YTHS eli ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

Työsarkaa riittää. Siitä huolehtivat yhteiskunnan kovat arvot ja niistä kumpuavat menestymisen vaatimukset. Opiskelija saattaa olla itselleen hyvin ankara, minkä lisäksi oloa voi pahentaa itsensä vertaileminen toisiin.

– Meille on tuttu ilmiö, että lukiossa opiskelija voi olla luokkansa priimus, mutta tänne tultuaan huomaakin, että on olemassa myös muita yhtä lahjakkaita ja lahjakkaampiakin opiskelijoita. Voi olla suuri järkytys huomata, että yliopistossa ei olekaan enää paras, vaan keskinkertainen, kertoo Lassila.

Tällainen oivallus saattaa syöstä suorittajan uupumukseen, masennukseen tai ahdistukseen.

– Tärkeä viesti on se, että tukea saa ja sitä on runsaasti tarjolla. Täytyy vain rohjeta pyytää apua. Se saattaa olla monille suuri kynnys. Siksi on syytä muistaa, että avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää.

Ei tarvitse olla uskonnollinen pyytäkseen papilta apua

Juha Lassila on törmännyt myös vääriin olettamuksiin, jotka turhaan jarruttavat avun hakemista.

– Saatan saada viestin, jossa ensimmäiseksi pyydetään anteeksi sitä, että kirjoittaja lähestyy pappia, vaikka ei ole itse uskonnollinen. Tällaisia ei kannata lainkaan ajatella, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä. Oppilaitospapit ovat olemassa opiskelijoita ja henkilökuntaa varten. Me emme kysele, kuka on uskovainen ja kuka ei. Apua tarjotaan kaikille, Lassila muistuttaa.

Voi olla suuri järkytys huomata, että yliopistossa ei olekaan enää paras, vaan keskinkertainen. - Johtava oppilaitospappi Juha Lassila

Lassilan mukaan oppilaitospapit kykenevät muun moniammatillisen tiimin kanssa tarjoamaan kattavasti ja tarpeeksi apua tarvitseville. Ratkaisevaa on, että avun tarvitsija ilmaisee jollakin tavalla tuen tarpeensa.

Yliopisto- tai oppilaitosmaailmassa rehottavat samanlaiset ilmiöt kuin muualla yhteiskunnassa.

– Kiusaamista tapahtuu myös yliopistoissa. Tosin se saattaa olla hyvin hienovaraista, jolloin sitä on vaikea havaita. Esimerkiksi eristäminen muista ja yhteisestä toiminnasta on kiusaamista, joka ei välttämättä tule ilmi, Lassila sanoo.

Myös ympäristöasiat askarruttavat, ja käynnissä onkin ilmastoahdistusta käsittelevä ryhmä, joka järjestetään opintopsykologin kanssa.

Kova kilpailu sairastuttaa

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat koko ajan yleistymässä. Näin kertoo paitsi tutkimustieto, myös Lassilan oma kokemus.

– Opiskelijoiden keskuudessa saattaa vallita kova kilpailuhenki. On ihan tiettyjä opintosuuntauksia, joissa tällainen on hyvin yleistä  samoin kuin siitä syntyvät ongelmat ja pahoinvointi. En kuitenkaan halua mustamaalata näitä opintosuuntauksia nimeämällä niitä erikseen.

Entä millaisia hälytysmerkkejä ilmenee, kun opiskelijan mielenterveys alkaa horjua?

– Yleensä unihäiriöt, huono ravinto, liikunnan ja sosiaalisten kontaktien puute enteilevät ongelmia. Toisista eristäytyminen on hälytysmerkki, ja se on yleisempää miespuolisten opiskelijoiden keskuudessa. Naisilla tuntuu olevan enemmän sosiaalisia suhteita, joten heillä eristäytyminen ei ole yhtä yleistä. Toki kyse on aina yksilöstä.

Opiskelijoilla on nykyään aiempaa enemmän mielenterveysongelmia. Kuva: iStock

Opiskelijoilla on nykyään aiempaa enemmän mielenterveysongelmia. Kuva: iStock

Ihmissuhteet solmussa

Ryhmätoimintaa järjestetään tarpeen mukaan ukulelensoitosta sururyhmiin.

Lassilalle ovat tuttuja myös yllättävät kriisitilanteet. Ne voivat olla joko koko yhteisöä koskettavia tai henkilökohtaisia.

– Yhteisötasolla kyseessä saattaa olla esimerkiksi tapaturmainen kuolema tai itsemurha. Yksilötasolla kriisi saattaa tietenkin johtua myös samanlaisista tapahtumista, mutta useimmiten opiskelijan paha olo kumpuaa seurustelusuhteen päättymisestä tai opiskeluun liittyvistä asioista, kuten opiskeluun liittyvistä paineista tai siitä, että opinnot eivät etene.

– Tarjoamme tukea sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Palvelumme ovat kaikkien käytettävissä vakaumuksesta tai uskontokunnasta riippumatta, Lassila painottaa.

Oppilaitospapit myös auttavat eri maista tulleita opiskelijoita ja henkilökuntaa ymmärtämään suomalaista kulttuuria. Tarvittaessa he toimivat henkilökunnan työnohjaajina.

Luonnollisesti yliopistopappien puoleen käännytään myös hengellisissä kysymyksissä. Yliopistopappi saattaa saada kutsun vihkipapiksi, ja kastetilaisuuskin on jo koettu yliopiston päärakennuksen juhlatilassa.

Espoon seurakunnilla on tällä hetkellä neljä oppilaitospappia ja yhteisökanttori, joka toimii myös oppilaitoksissa. Aalto-yliopiston lisäksi he työskentelevät myös muissa Espoon oppilaitoksissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi