null Mistä tunnistaa vaarallisen uskonnollisen yhteisön? Lahkoista kirjan kirjoittanut Tuire Malmstedt vastaa

Hengellisyys

Mistä tunnistaa vaarallisen uskonnollisen yhteisön? Lahkoista kirjan kirjoittanut Tuire Malmstedt vastaa

Lahkoihin perehtyneelle tietokirjailijalle oli yllätys se, että monet niihin liittyneet ovat koulutettuja ja menestyneitä ihmisiä. Usein jokin kriisi saa heidät hakemaan uutta suuntaa elämäänsä.

Aiemmin dekkareita kirjoittanut Tuire Malmstedt kertoo ensimmäisessä tietokirjassaan Kaikki valta maan päällä – Uskonnolliset kultit Suomessa (Aula & Co 2024) kahdesta suomalaisesta uskonnollisesta lahkosta ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet niiden uhreiksi ja kokeneet niin fyysistä, henkistä ja hengellistä väkivaltaa kuin taloudellista hyväksikäyttöäkin.

Unissasaarnaaja Maria Åkerblomin (1898–1981) elämästä on jo aiemmin kirjoitettu kirjoja ja tehty myös elokuva ja useita näytelmiä. Köyhästä kodista lähtenyt, kasvattiperheissä varttunut Åkerblom koki noin parikymppisenä saaneensa Jumalalta kutsun saarnaajan tehtävään. Pian hän keräsi kokouksiinsa jopa tuhansia kuulijoita. Åkerblomin ympäröi uskollisten seuraajien joukko, joka ei hätkähtänyt edes hänen väkivaltaista ja julmaa käytöstään.

Varsinaissuomalainen Jumalan linna -niminen lahko nousi julkisuuteen muutama vuosi sitten, kun lohjalaisen yrittäjänaisen testamentista käytiin oikeutta. Oikeudenkäynnin myötä paljastui, että nainen oli joutunut pitkäaikaisen manipuloinnin, eristämisen ja taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Lahkon johtaja oli puhunut naiselle ”Jumalan äänellä” ja saanut tämän tottelemaan määräyksiään.

Näiden kahden tapauksen lisäksi kirjassa esitellään lyhyesti muitakin Suomessa 1900- ja 2000-luvulla toimineita tai edelleen toimivia lahkoja ja kultteja. Yhteistä niille ovat vahvat johtohahmot ja kristillinen tausta.

Tuire Malmstedt, mistä lahkon tai kultin tunnistaa? Miten se eroaa tervehenkisestä uskonnollisesta yhteisöstä?

– Minun mielestäni selvin tuntomerkki on se, että epäterveessä liikkeessä ihmisten liikkumisvapautta, itsemääräämisoikeutta, ajankäyttöä ja omaisuuden käyttöä aletaan jotenkin rajoittaa ja kontrolloida. Uhri sidotaan yhä vahvemmin kiinni kulttiin erottamalla hänet läheisistään ja ystävistään. Näin häntä on helpompi manipuloida ja käyttää hyväksi.

– Sen sijaan esimerkiksi tervehenkisessä kristillisessä seurakunnassa papit eivät määrää jäsenten elämästä, vaan ihmiset seuraavat uskontoa omien valintojensa pohjalta.

Miten kultti tai lahko syntyy?

– Sen kun tietäisi. En ole löytänyt siihen yhtä kattavaa selitystä. Yksi yhdistävä tekijä näyttäisi olevan lahkojohtajan megalomaaninen usko omaan ihmeellisyyteensä. Monen tie lahkojohtajaksi on alkanut niin, että he ovat olleet jossain puhumassa ja ihmiset ovat jääneet kuuntelemaan heitä ja nähneet heissä jotain erityistä. Sen tajuttuaan he ovat alkaneet järjestää kokoontumisia tai jumalanpalvelusta muistuttavia tapahtumia. Sitten toiminta on levinnyt ja levinnyt.

– Jumalan linnan kohdalla en ole varma, onko sen johtaja alun perin tavoitellut taloudellista hyötyä vai onko hän ehkä itsekin uskonut siihen, että hän kertoo Jumalan sanaa ja että hänellä on jotakin karismaattista voimaa.

Tuire Malmstedt kertoo olleensa pitkään kiinnostunut kulteista. “Mutta kun aloin kirjan taustatöitä tehdessäni tarkemmin kaivella niitä, järkytyin silti siitä, mitä löysin.” Kuva: Sara Lehtomaa / Aula & Co

Tuire Malmstedt kertoo olleensa pitkään kiinnostunut kulteista. “Mutta kun aloin kirjan taustatöitä tehdessäni tarkemmin kaivella niitä, järkytyin silti siitä, mitä löysin.” Kuva: Sara Lehtomaa / Aula & Co

Millaisia ihmisiä lahkojohtajat, esimerkiksi Maria Åkerblom ja Jumalan linnan johtaja, ovat?

– Maria Åkerblomia on tutkittu paljon. Hänen terveydentilastaan kerättiin jo hänen eläessään tietoa ja tehtiin arvioita, ja myös nykylääkärit, Hannu Lauerma muun muassa, ovat kirjoittaneet siitä. On arvioitu, että rankka lapsuus rikkoi Åkerblomin mielen ja hän kärsi dissosiaatiohäiriöstä. Hänellä oli kaksi persoonaa, ja hän itsekin sanoi jo nuorena, että toinen haluaa hyvää, mutta toinen tekee pahaa, eikä hän mahda mitään.

– Jumalan linnan johtajan persoonaan en osaa enkä halua ottaa kantaa, koska en ole lääkäri enkä muutenkaan siinä asemassa, että voisin sitä arvioida.

Entä millaiset ihmiset lähtevät heitä seuraamaan?

– Minulla oli kirjaa aloittaessani hölmö ennakko-oletus, että sellaiset vähän höpsähtäneet ihmiset lähtevät näihin kultteihin mukaan. Kun tutkin asiaa, kävi ilmi, että usein lahkojen jäsenet ovatkin koulutettua väkeä. Esimerkiksi Koivuniemen yhteisössä on lääkäreitä, juristeja, opettajia ja insinöörejä. Jumalan linnan uhrikin oli menestynyt yrittäjä.

– Koulutetut ja järkevät ihmiset pystyvät perustelemaan myös itselleen, miksi heidän pitää kuulua tiettyyn yhteisöön. Tavallaan he eivät siis aluksi ole vietävissä, vaan he kuvittelevat tekevänsä itse järkipäätöksen ja valitsevansa elämälleen uuden suunnan. Monilla on ollut elämässään jokin iso kriisi vähän ennen kuin he ovat liittyneet lahkoon.

Esimerkiksi Koivuniemen yhteisössä on lääkäreitä, juristeja, opettajia ja insinöörejä.

Mitä Jumalan linnan toiminnasta tiedetään?

– Ensinnäkin sen johtaja itse kieltää kaiken, eli hänen mielestään kyseessä ei ole lahko.

– Uhri ja lahkojohtaja olivat tutustuneet jo 1980-luvulla. Alun perin he olivat ystäviä, ja varmaan siksi nainen myöhemmin hankalassa elämänvaiheessa joutuikin tämän miehen pauloihin. Mies sai uskoteltua uhrille, että hänellä on sellaista Jumalan sanaa, mistä tämä saa elämäänsä rauhan ja oikean suunnan.

– Siitä, kuinka paljon toiminnassa on ollut ihmisiä mukana, ei ole löytynyt tarkkaa tietoa. Vaikka oikeudessa kuultiin kymmeniä henkilötodistajia, joista suurin osa oli uhrin yrityksen työntekijöitä, ystäviä tai omaisia, niin heistäkään kukaan ei tiennyt toiminnan laajuutta. Minulla ei myöskään ole tietoa, toimiiko lahko edelleen.

Mitä kannattaa varoa, jos lähtee mukaan jonkin uskonnollisen yhteisön toimintaan?

– Ensimmäinen vaaran merkki on se, että jokin tuntuu epämukavalta. Pyydetään jotakin sellaista, mikä tuntuu oudolta tai mitä ei haluaisi tehdä. Tai puututaan henkilökohtaiseen elämään, määrätään esimerkiksi, miten pitää pukeutua tai ketä saa tavata.

Mitä voi tehdä, jos on huolissaan läheisestään, joka tuntuu joutuneen epäilyttävän yhteisön pauloihin?

– Jos läheisesi on kiinnostunut jostakin uudesta yhteisöstä ja olet huolissasi, voit mennä mukaan yhteisön kokoontumisiin ja arvioida, miltä toiminta vaikuttaa: voiko sieltä saada jotain itselleen vai tuntuuko siltä, että ihmisiltä riistetään jotain? On ihan tervehenkisiäkin uusia ryhmiä.

– Jos lahkoon liittyneeseen saa yhteyden, hänelle voi yrittää puhua järkeä ja kehottaa miettimään, onko kaikki kohdallaan. Jos läheinen on jo lahkon uumenissa, tilanne on hankala. Hän ei välttämättä halua eikä saa pitää yhteyttä läheisiinsä. Aina läheiset eivät välttämättä edes tiedä, missä hän on.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.