Mitä ihmettä Migri oikein kysyi turvapaikanhakijalta Raamatusta?
Tietäisitkö, mikä ero on ehtoollisen asettamisessa Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa?

Tietäisitkö, mikä ero on ehtoollisen asettamisessa Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa?

Mitä ihmettä Migri oikein kysyi turvapaikanhakijalta Raamatusta?

Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Karl af Hällström tyrmistyi kuultuaan, mitä kristinuskoon kääntyneeltä turvapaikanhakijalta kysyttiin Maahanmuuttovirastossa.

Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Karl af Hällström aikoo pian kastaa turvapaikanhakijan evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Hän jakoi maanantaina Facebookissa päivityksen, jossa hän ihmetteli kastettavansa saamaa kohtelua Maahanmuuttovirastossa (Migri). Uskon aitouden selvittämisessä käytettiin outoa kysymystä: mikä ero on Jeesuksen ehtoollisen asettamisessa Matteuksen ja Markuksen evankeliumissa.

Kirkko ja kaupunki soitti Karl af Hällströmille ja kysyi asiasta tarkemmin.

Kirjoitit Facebookissa (ruotsiksi), että kastat maahanmuuttajan, jolta kysyttiin Migrissä ”todella olennainen” kysymys kristinuskosta. Mistä tiedät, että tätä asiaa kysyttiin?

– Hän itse kertoi asiasta minulle. Kysymys oli niin outo, ettei hän tuollaista voisi itse keksiä.

Mitä ajattelet siitä, että tällaista yksityiskohtaa kysytään selvitettäessä uskon aitoutta?

– Tämä on tietoon eikä uskoon liittyvä kysymys ja sitä paitsi sellaisella tasolla, että minäkään en lunttaamatta olisi pystynyt siihen vastaamaan. Kun katsoin Raamatusta, niin siellä erot evankeliumien välillä ovat todella pienet, muutama sanankäänne vain. Periaatteessa kertomus on sama. En keksi tällaisen asian kysymiselle mitään muuta tarkoitusta kuin sen, että turvapaikanhakija haluttiin saattaa huonoon valoon.

Niin, mikä se ero on?

– Pari sanaa, ei sen kummempaa. Turvapaikanhakija oli saanut puhuttelussa vastata siihen, lukeeko hän paljon Raamattua. Hän oli sanonut, että oli ehtinyt lukea vasta Matteuksen ja Markuksen evankeliumeja. Sen jälkeen tuli tämä kysymys.

Moniko seurakuntalaisesi tuon tietäisi?

– Ei yksikään lunttaamatta. Eikä myöskään pappi.

Miten pappina itse arvioit uskon aitoutta ennen kastetta?

– Seurakuntaan haluavan pitää olla kolme kuukautta mukana toiminnassa ennen kuin hänet voidaan kastaa ja liittää seurakuntaan. Sinä aikana hän käy kastekoulua, joka on kuin rippikoulu. Ehdin tutustua ja keskustella. Kyllä sen huomaa, mistä on kysymys. Tietenkään en voi nähdä sydämeen, mutta en voi nähdä kenenkään muunkaan sydämeen.

Miten uskoa pitäisi arvioida?

– No, ei todellakaan tuollaisilla knoppikysymyksillä. Pitäisi kysyä enemmänkin sitä, mitä usko merkitsee sinulle ja antaa ihmisen itse kertoa. Näin olen tähän asti ymmärtänyt, että Migrissä toimitaan. Se, että osaa vastata yksityiskohtiin, ei mittaa uskoa, vaan tietoa. Tietoa voi olla uskosta riippumatta ja päinvastoin.

– Olen todella yllättynyt siitä, että tällaista asiaa kysyttiin.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi