Turvapaikkauyksikön johtajan Esko Revon mukaan turvapaikkapäätöksissä on nyt palattu poikkeusvuosista normaalitasolle.
Turvapaikkapäätöksistä entistä useampi oli myönteinen – kristinuskoon kääntyneitä on joukossa paljon
Turvapaikan tai toissijaista suojelua sai Suomesta viime vuonna entistä useampi hakija. Kristinuskoon kääntyneistä suurin osa sai turvapaikan.
Maahanmuuttovirasto eli Migri julkisti vuoden 2017 tilastonsa. Niistä näkyy, että turvapaikkaa Suomesta hakeneiden määrä on palannut tasolle, jossa se oli ennen ennätysvuotta 2015.
Vuonna 2015 turvapaikkaa haki Suomesta 32 477 henkilöä. Viime vuonna määrä oli enää 5059. Lisäksi tästä joukosta vain 2139 oli ensimmäisen hakemuksensa jättäneitä. Loput olivat uusintahakemuksen tehneitä tai EU:n sisäisenä siirtona Kreikasta tai Italiasta tänne siirrettyjä.
Migri toteaakin, että nyt ollaan palattu tilanteeseen, joka oli ennen vuotta 2015. Vuosittaisten turvapaikanhakijoiden normaalitaso oli silloin 3000–4000 hakijaa vuodessa.
Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että myönteisten päätösten prosentuaalisessa osuudessa on niin ikään palattu poikkeusvuosia 2015 ja 2016 edeltävällä linjalle.
Viime vuonna Suomesta sai turvapaikan 2528 henkilöä ja toissijaista suojelua 704. Kun vuonna 2016 hakijalle myönteisiä päätöksiä oli 27 prosenttia, nyt luku oli lähes 40 prosenttia. Luvut sisältävät niin ensimmäiseen hakemukseen kuin uusintahakemuksiin tehdyt päätökset.
Kolmannes päätöksistä kumottiin hallinto-oikeudessa
Myönteisten päätösten kasvuun vaikuttaa myös se, että hallinto-oikeudet palauttivat Migrille uudelleen käsiteltäväksi hiukan vajaan kolmanneksen hakemuksista kumoamisperustein.
Migrin viranhaltijoiden tekemien laki- ja menettelytapavirheiden vuoksi neljä prosenttia hakemuksista palautettiin uuteen käsittelyyn. 17 prosenttia palautuksista eli 1313 kappaletta liittyi hakijan toimittamaan uuteen selvitykseen. Tästä joukosta jopa 70 prosenttia johtuu kristinuskoon kääntymisestä. Koska kääntyminen on tapahtunut vasta Suomessa, se on uusi peruste tehdä turvapaikkahakemus ja palauttaa asia Migrin arvioitavaksi.
– Uskonto on yksi laissa säädetty vainon syy ja tutkimme siihen perustuvaa hakijan pelkoa joutua kotimaassaan vainotuksi. Viime vuoden aikana kristinuskoon kääntymisiä on ollut suhteellisesti paljon enemmän kuin aikaisemmin, toteaa Repo.
Revon mukaan Migri on tehnyt heti ensimmäisessä hakemuksessa tai uusintakäsittelyssä hallinto-oikeuden jälkeen paljon myönteisiä päätöksiä uskontoaan vaihtaneille, mutta joukossa on myös kielteisiä. Osa toisen kielteisen päätöksen saaneista on valittanut tästä uudestaan ja pieni joukko heistä on lisännyt perusteeksi homoseksuaalisuuden.
– On varmasti kaikille selvää, että tuollaisissa tapauksissa asia on tutkittava ja arvioitava tarkasti, jos valitusperuste muuttuu jo toisen kerran, Repo sanoo.
Homoseksuaalisuus ja kristityksi kääntyminen ovat asioita, jotka todella voivat olla hakijalle vaaraksi lähtömaassa. Kristinuskoon kääntyneiltä Migri pyrkii selvittämään kääntymisen aitouden ja noudattaa tässä oikeuslaitoksen linjauksia. Hakijalla on uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus vaihtaa uskontoa, mutta uskon aitoutta pitää korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Migrissä arvioida.
Siitä, millä perusteella Migri uskoa arvioi, on käyty kriittistä keskustelua. Kirkko ja kaupunki kertoi viime syksynä, että pelkkä kastetodistus tai rippikoulun käyminen ei riitä. Hakijalle tehdään myös kysymyksiä, joita voi olla jopa sata.
KHO:n päätöksen mukaan pelkkä kastetodistus ei riitä. Otamme mielellämme vastaan lisäselvitystä hakijan yhteydestä seurakuntaan.
Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala ihmetteli julkisessa Facebook-päivityksessään sitä, että hänen pitkä kokemuksensa pappina kyseenalaistettiin Migrin turvapaikkapäätöksessä. Yle uutisoi asian.
Huhtalan antamaa lausuntoa uskon aitoudesta kommentoitiin hänen mukaansa turvapaikkapäätöksessä toteamalla, että uskonnollisen ryhmän edustajan todistusta ei voi pitää vakuuttavana näyttönä vakaumuksesta. Lisäksi todettiin paikallisten uskonnollisten yhteisöjen järjestävän systemaattista käännytystyötä maahanmuuttajien parissa. Kirkkoherra kertoi konfirmoineensa uransa aikana 1100 ihmistä, eikä katso käännyttäneensä ketään systemaattisesti.
Kasteopetuksen kestossa on eroja
Ollaanko Migrissä siis sitä mieltä, että luterilaisen kirkon kasteopetus eli rippikoulu on käännytystyötä, jossa vakaumus tuputetaan turvapaikanhakijalle väkisin?
– Ei virasto ole lähtenyt eikä lähde arvioimaan luterilaisen kirkon kasteopetusta ja rippikoulua. Olemme kuitenkin todenneet, että on paljon eroja siinä, miten nopeasti henkilö kastetaan. Aika on voinut vaihdella viikosta kuukausiin. KHO:n päätöksen mukaan pelkkä kastetodistus ei riitä. Otamme mielellämme vastaan lisäselvitystä hakijan yhteydestä seurakuntaan ja kääntymisprosessista, sanoo Repo.
Revon mukaan selvityksissä on eroja. Joissakin todetaan vain, että kääntyminen on aito ja joissakin arvioidaan tarkasti tilannetta. Hänen mukaansa sekä Migri itse että ”kirkon korkeammat virkamiehet, joiden kanssa olemme keskustelleet” ovat huomanneet, että seurakunnissa on eroja. Toisissa kääntymisiä tapahtuu enemmän kuin toisissa.
Mutta voidaanko tuolla perusteella sanoa, että seurakunnissa joissa uskontoa vaihtaneita on erityisen paljon, kääntyminen ei ole aitoa? Eikö se voi yhtä hyvin kertoa siitä, että kyseisessä seurakunnassa on toimittu niin, että kristinuskon sanoma näkyy ja koskettaa? Eikö uskonnonvapauteen kuulu myös lähetystyö ja oikeus kertoa uskosta ilman, että se leimataan systemaattiseksi käännytystyöksi?
Esko Repo toteaa, että oikeus uskoa ja olla uskomatta, on ilman muuta perusoikeus, johon Migri ei puutu. Viraston tehtävänä on kuitenkin arvioida myös uskonnon perusteella syntyneen suojelun tarpeen aitoutta. Kirkon ja Suomen ekumeenisen neuvoston kanssa tehdään yhteistyötä, joka on Migrille tarpeellista. Sitä kautta Migri on saanut lisää asiantuntemusta aiheesta.
Uskonnon vaihtajia on erityisen paljon irakilaisissa turvapaikanhakijoissa, mutta jonkin verran myös afganistanilaisissa eli muslimeita on kääntynyt Suomessa sadoittain kristityiksi. Tämä on aiemmin ollut hyvin harvinaista, mutta nyt kääntymisiä tapahtuu myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Moni Eurooppaan paennut muslimi on pettynyt uskontoonsa ja kokee kristinuskon omakseen. Uskontoa vaihdetaan, vaikka siitä voi seurata isoja vaikeuksia tai jopa vainoa.
Myönteisten turvapaikkapäätösten kasvuun on kuitenkin muitakin syitä kuin uskonto tai seksuaalinen suuntautuminen. Revon mukaan vuoden 2016 aikana seulottiin hakijajoukosta selvimmiksi katsotut tapaukset ja kielteisiä päätöksiä syntyi siksikin paljon. Hallinto-oikeuksien ratkaisut ovat muuttaneet linjauksia, hakijaprofiili on muuttunut ja lisäksi ovat EU:n sisäiset siirrot.
– Italiasta ja Kreikasta siirrettiin viime vuonna syyrialaisia ja eritrealaisia. Heidän tilanteensa on sellainen, että he saavat pääsääntöisesti myönteisen päätöksen, Repo kiteyttää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ramez Ansaran rippikoulussa saa kritisoida sekä Raamattua että Koraania
HengellisyysPastori Ramez Ansara antaa turvapaikanhakijoille kasteopetusta, jossa kriittinen ja itsenäinen ajattelu on tärkeässä osassa.
