Jos haluaa tietää, minkä nimen presidenttiparin lapsi saa, kannattaa suunnata Espoon tuomiokirkkoon ja pitää korvat auki.
Presidenttiparin lapsi kastetaan pian, ja lapsi saa kasteessa paljon – hänestä tulee nimittäin kristitty
Jos haluaa kuulla Jenni Haukion ja Sauli Niinistön lapsen nimen ensimmäisten joukossa, kannattaa käydä ahkerasti Espoon tuomiokirkossa.
Aamulehden mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi, että presidenttiparin helmikuussa syntynyt lapsi saa ”pikapuoliin” nimen ja että nimi kerrotaan kirkossa niin kuin kaikkien kastettujen nimet.
Jos presidenttiparin lapsen nimi kiinnostaa, kannattaa lähiaikoina käydä ahkerasti kirkossa, etenkin Espoossa, jossa presidenttipari on kirjoilla.
Kastetun nimi luetaan messussa siinä kirkossa, jonka seurakunnan jäseneksi hänet on kastettu. Vaikka Jenni Haukion ja Sauli Niinistön lapsi siis kastettaisiin isovanhempien luona Porissa, esirukous hänen puolestaan luettaisiin silti hänen kotikirkossaan eli Espoon tuomiokirkossa.
Ristiäiset ovat perinteisesti olleet se juhla, jossa lapsen nimi julkistetaan. Kasteen toimittava pappi kysyy alkuvirren jälkeen vanhemmilta, minkä nimen he ovat lapselleen antaneet.
Vaikka kasteen uskonnollinen merkitys on muussa kuin nimen antamisessa, nimelläkin on väliä: Raamatun mukaan Jumala kutsuu jokaisen ”nimeltä”.
Juuri tuo Jesajan kirjan kohta Raamatusta luetaan usein ristiäisissä: ” Näin sanoo Herra, joka sinut loi: – Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”
Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn ja siihen liittyy lupaus Jumalan läsnäolosta kaikkina päivinä maailman loppuun asti. Kasteessa lapsi saa siis paljon muutakin kuin nimen.
1. Kastetusta tulee kristitty
Kristityksi on alusta pitäen tultu kasteen kautta. Se on ikivanha rituaali, jonka juuret ovat paljon kristinuskoa vanhemmat.
2. Kastetusta tulee seurakunnan ja kirkon jäsen
Kristityt muodostavat yhteisöjä, joita kutsutaan seurakunniksi. Seurakunnat muodostavat yhteisöjä, joita kutsutaan kirkoiksi. Kirkot yhdessä muodostavat kristittyjen maailmanlaajan yhteisön. Jos joku siirtyy luterilaisen kirkon jäseneksi jostakin toisesta kirkosta, häntä ei kasteta uudelleen – ja jos luterilaisen kirkon jäsen haluaa vaihtaa vaikkapa katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon, häntä ei kasteta uudelleen, sillä näiden kirkkojen kasteet ovat yhteensopivat ilman erillisiä adaptereita.
3. Kastettu saa syntinsä anteeksi
Kasteen vesi symboloi pesua, ja kastemekon valkoinen väri symboloi viattomuutta ja puhtautta. Kyse on ”kasteen armosta” eli Jeesuksen viattomuudesta ja puhtaudesta, jonka kastettava saa Jumalalta ristiäislahjaksi. Se ei koske vain kasteen hetkeä vaan koko loppuelämää – ja ulottuu jopa kuoleman rajan yli.
4. Kastettu saa kummeja
Ensimmäisen sukupolven kristityt liittyivät seurakuntiin aikuisina. Kirkkoon liittymistä ja kastetta edelsi noin vuoden mittainen katekumenaatiksi kutsuttu hangaround-jäsenyyden aika. Uudet tulokkaat saivat tukihenkilökseen eli kummikseen kokeneemman kristityn. Rooman seurakunnassa kummista käytettiin latinankielistä nimitystä sponsor eli tukija. Tästä roomalaisesta sponsorijärjestelmästä on nykyinen kummin tehtävä kehittynyt.
5. Kastettu saa lahjoja
Uskonnollisesti ajateltuna kasteen lahja on Jumalan läsnäolossa ja kasteen armossa. Tapoihin kuitenkin kuuluu, että ristiäisvieraat vievät kastettavalle muitakin lahjoja. Ristiriipus on perinteinen kastelahja. Hopeinen kummilusikka kuuluu myös kastelahjojen klassikoihin. Tämä tapa periytyy jo keskiajan katolisesta Euroopasta: lapset nimettiin apostolien ja pyhimysten mukaan, ja kummilusikan varressa oli kuva vauvan suojeluspyhimyksestä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Katseen lahja
HengellisyysKaste antaa lapselle Jumalan rakastavan ja ihailevan katseen.
