null Mitä varten ja kenelle? – Siinä kaksi kysymystä, joilla seurakuntien tilaa ja toimintaa kauppakeskuksissa pitää arvioida

Anni Tsokkinen kauppakeskus Triplan Fokuksessa viidennessä kerroksessa. Fokus on Töölön seurakunnan tila, joka mahdollistaa monenlaista toimintaa.

Anni Tsokkinen kauppakeskus Triplan Fokuksessa viidennessä kerroksessa. Fokus on Töölön seurakunnan tila, joka mahdollistaa monenlaista toimintaa.

Ajankohtaista

Mitä varten ja kenelle? – Siinä kaksi kysymystä, joilla seurakuntien tilaa ja toimintaa kauppakeskuksissa pitää arvioida

Kauppakeskusten johdossa ollaan tyytyväisiä kirkon läsnäoloon kauppakeskuksissa. Samoin ajattelee enin osa kävijöistä. Toiminnan kohdennusta kannattaa miettiä.

Seurakunnat ovat onnistuneet siinä, että ne ovat tervetulleita toimijoita kauppakeskukseen. Tämä on ensimmäinen ajatus, joka Anni Tsokkiselle tulee mieleen vastauksena kysymykseen, missä kauppakeskustoiminnassa on onnistuttu.

Tsokkinen on pappi, Diakonia-ammattikorkeakoulun entinen lehtori ja tietokirjailija. Hän teki yhdessä lehtori Jouko Porkan kanssa raportin Kirkko keskellä ihmisiä. Raportti käsittelee seurakuntien toimintaa kauppakeskuksissa ja se oli esillä Helsingin yhteisessä kirkkoneuvostossa eilen, 13. elokuuta.

Raportti laadittiin, koska Helsingin seurakunnissa pohditaan kauppakeskustoimintaa useasta eri näkökulmasta. Seurakuntayhtymällä on voimassa linjaus, jonka mukaan kiristyvässä taloustilanteessa pyritään ensisijaisesti säilyttämään kirkot ja tekemään niistä monipuolisia tiloja. Tilat kauppakeskuksissa ovat kalliita neliöitä.

Toisaalta, kauppakeskustilat on hankittu sitä varten, että siellä kohdataan ihmisiä. Jos näistä tiloista halutaan pitää kiinni, pitää tietää, toimivatko ne suunnitellusti ja vastaavatko ne ihmisten toiveita.

– Iso asia on, että kauppakeskusten johto suhtautuu seurakuntien toimintaan positiivisesti; toivoo yhteistyötä ja antaa jopa ehdotuksia toiminnan kehittämiseen. Myös suurin osa kyselyyn vastanneista katsoi, että seurakunnan tila sopii kauppakeskukseen. Tämä kertoo, että tiloissa ja toiminnassa on paljon hyvää, arvioi Tsokkinen.

Toiminta vaatii kunnolliset resurssit

Entä ne haasteet ja kehittämiskohteet? Kun Lauttasaaren seurakunta on ilmoittanut vielä tämän syksyn aikana luopuvansa Lauttiksessa olevasta tilastaan, jää Helsinkiin viisi seurakuntien tilaa, jotka sijaitsevat ostoskeskuksissa.

Tiloista vanhin on Vuosaaren seurakunnan Columbuksessa sijaitseva Katukappeli, jossa seurakunnalla on käytössä 55 neliötä. Uusimmat ovat Silta kauppakeskus Redissä ja Triplan Fokus, jossa neliöitä on peräti 466. Muut tilat ovat yhteisöolohuone Olkkari, 120 neliöllään, Arabian kauppakeskuksessa sekä 21 neliön Paikka Kauppakeskus Kaaressa.

Anni Tsokkisen mukaan keskeisin haaste kirkon toiminnalle on miettiä, kenelle toiminta on suunnattu.

Anni Tsokkisen mukaan keskeisin haaste kirkon toiminnalle on miettiä, kenelle toiminta on suunnattu.

– Varmaan keskeisin haaste on miettiä, mitä varten kauppakeskuksessa ollaan ja kenelle toiminta on suunnattu. Hyviä lisäkysymyksiä ovat, ketkä toimintaa tekevät ja millä resursseilla. Jos toimintaa on ollut jo pitkään, vastaako se kauppakeskuksessa kävijöiden nykyisiä tarpeita? Tai jos on lähdetty juuri äskettäin innolla mukaan, miten toimintaa pidetään yllä niin, ettei into lopahda, Tsokkinen pohtii.

Raportissa kirkon valtakunnallisen kauppakeskustoiminnan esikuvaksi nostetaan Espoon Olarin seurakunnan Chapple. Miksi tämä Isossa Omenassa oleva tila sopii malliksi?

– Toimintaa on siellä kehitetty suunnitelmallisesti, annettu paljon resursseja ja muutettu ideaa, kun kauppakeskus laajeni. Kehittämistä on tehty palvelumuotoilun keinoin kysymällä kauppakeskuksessa liikkuvilta ihmisiltä. Chapple ei yritä tarjota kaikille kaikkia, vaan on keskittynyt paikaksi, johon erityisesti lapsiperheiden, nuorten ja myös monien maahanmuuttajataustaisten nuorten on hyvä tulla.

Kaksi kolmesta kannatti kirkon läsnäoloa kauppakeskuksissa

Helsingissä kirkon kauppakeskustiloilla on hyvin erilaisia toimintatapoja ja kohderyhmiä. Katukappeli keskittyy sielunhoitoon, jumalanpalveluksiin ja pienryhmiin. Fokus on monitoimitila, josta löytyy monenlaista avoimesta kahvilasta perheneuvontaan. Olkkarilla on pyritty vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Silta on paperiton tila, jossa toimintaa on pistemäisesti. Siellä on myös Jouluradion studio. Kannelmäen Paikka on infopiste, jossa voi tavata työntekijän, tosin melko rajattuina aikoina.

Kaikkien tilojen perustarkoitus on ihmisten kohtaaminen.

– Välillä kannattaa miettiä, onko toiminta-ajatus riittävän selvä edes työntekijöille. Ja jos se perustuu kirkkoherran tai seurakunnan omiin linjauksiin, on hyvä tutkia, onko toimintaidea juuri se, mitä ihmiset eniten kaipaavat, Tsokkinen sanoo.

Esimerkiksi Silta haluaa olla matalan kynnyksen tila, johon on helppo tulla. Kauppakeskus Redin johtaja Anu Hautala totesi raporttia varten tehdyssä haastattelussa, että Silta antaa syvyyttä ja arjessa eläviä arvoja kauppakeskukselle. Samalla hän toivoi, että seurakunnan rooli ja aktiviteetit näkyisivät tilassa nykyistä selkeämmin. Hautala myös kysyi voisiko tila toimia Kalasataman omana kappelina tai arkiolohuoneena.

Yhteensä 266 eri kauppakeskusten asiakasta vastasi raporttia varten tehtyyn kyselyyn. Kolme neljästä vastaajasta oli kuullut toiminnasta. Runsas kolmannes oli käynyt seurakunnan tilassa. Kauppakeskustila oli sikäli hyvin paikallista toimintaa, että kaksi kolmasosaa vastaajista asui kauppakeskuksen lähellä. Kaksi kolmasosaa vastaajista kannatti kirkon työtä kauppakeskuksissa, vain neljä prosenttia vastusti.

Kunhan ei kaikille kaikkea. Ei se toimi muuallakaan, vähiten tässä.

Kyselyn perusteella keskeisin tapa, jolla toiminnasta saatiin tietoa, oli itse tila. Olennaista siis on, että ihmiset huomaavat tilan ja oivaltavat, että sinne voi mennä. Asiaa edusauttaa toiminnasta motivoitunut henkilöstö, ovat he sitten työntekijöitä tai seurakuntalaisia. Ulospäin suuntautuvaan työhön kannattaa laittaa vain siitä innostuneet tekijät.

Kyselyyn vastanneet ihmiset toivoivat, että seurakunnan kauppakeskustilassa olisi toimintaa senioreille, nuorille ja lapsiperheille. Moni toivoi myös lepo- tai hengähdyspaikkaa ja mahdollisuutta hiljentymiseen. Yli kolmannes katsoi, että paikassa voisi olla pappi tavattavissa, kuten nykyisin usein onkin. Nuorimmat vastaajat kaipasivat keskimääräistä useammin myös parisuhde- ja perheneuvontaa.

– Kunhan ei kaikille kaikkea. Ei se toimi muuallakaan, vähiten tässä, Tsokkinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.