Iida Rotko on ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja. 24-vuotiaana hän on porukan nuorin.
Miten kirkko voi puhua lähimmäisenrakkaudesta, mutta samalla epää seksuaalivähemmistöiltä oikeuksia? Kirkolliskokouksen kuopus, 24-vuotias Iida Rotko, haaveilee tasa-arvoisemmasta kirkosta
Luterilaisen kirkon alkuvuodesta valitut kirkolliskokousedustajat kokoustavat tällä viikolla ensimmäistä kertaa.
Tietenkin Iida Rotko olisi toivonut, että piispoilta olisi tullut selkeä kannanotto.
Piispainkokous julkaisi viime viikolla lausunnon kirkon suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoon. Lausunnon ydinpointti oli, että piispat eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen.
– Onhan piispojen lausunto ristiriitainen. Paperissa korostetaan, että ihminen on mittaamattoman arvokas Jumalan kuva, mutta samalla evätään joiltain kirkon jäseniltä oikeus avioliittoon, Rotko sanoo.
Iida Rotko on ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja Espoosta. Alkuvuodesta valittu kirkolliskokous viettää parhaillaan ensimmäistä istuntoviikkoaan Turun kristillisellä opistolla. Koronavirustilanteen vuoksi paikalle ei oteta toimittajia, ja Rotko antaa haastattelun puhelimessa.
Rotko haluaa vaikuttaa kirkolliskokouksessa etenkin yhdenvertaisuusasioihin. Tällä hetkellä se tarkoittaa etenkin sitä, miten kirkko suhtautuu samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon.
Ihmiset kokevat ihmisarvoa loukkaavaksi, että osa ihmisistä suljetaan lokeroihin, joissa heillä ei ole täysiä oikeuksia.
Suuri osa kirkkoa koskevista uutisista käsittelee nimenomaan avioliittokysymystä. Miksi se kiinnostaa niin paljon?
– Ihmiset kokevat ihmisarvoa loukkaavaksi, että osa ihmisistä suljetaan lokeroihin, joissa heillä ei ole täysiä oikeuksia, Rotko sanoo.
– Jos puhumme jatkuvasti, että opetuksemme ytimessä on lähimmäisenrakkaus, mutta samalla rajaamme ihmisten oikeuksia seksuaalisen suuntautumisen perusteella, niin loukkaahan se.
Rotko on piispojen lausunnon kanssa samoilla linjoilla siitä, että avioliittoasiassa ei päästä eteenpäin, ellei näkemysten moninaisuutta hyväksytä. Hän toivoisi, että kirkko alkaisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja, mutta jättäisi papeille omantunnonvapauden olla vihkimättä.
Iida Rotko on siinä mielessä harvinainen 24-vuotias espoolainen, että hän toimii aktiivisesti kotiseurakunnassaan, Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa.
– Oma seurakuntani on minulle tärkeä. Olen siellä paljon vapaaehtoisena, Rotko sanoo.
– Kirkko on minulle Jumalan perheväen yhteisö.
Rotkon mielestä kirkon tärkein tehtävä on pitää esillä evankeliumia ja Jumalan rakkautta. Samaan pakettiin kuuluvat lähimmäisenrakkaus ja heikoista huolehtiminen.
Toivon, että joku nuori voisi katsoa, että jos Iidakin pärjää tuolla, minäkin uskallan asettua ehdolle.
Rotko on tällä hetkellä kirkolliskokouksen nuorin edustaja. Se on yksi syy siihen, miksi hän halusi ensisijaisesti tulevaisuusvaliokuntaan.
Valiokunnat ovat oleellinen osa kirkolliskokouksen toimintaa. Niissä valmistellaan aloitteet täysistunnon käsiteltäviksi, ja niiden jäsenet pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisina paketteina aloitteet tuodaan istuntosaliin.
Tulevaisuusvaliokunta käsittelee nimensä mukaisesti kirkon tulevaisuutta ja pitkän tähtäimen tavoitteita.
– Ajattelen, että olen kirkolliskokouksen nuorimpana edustajana siellä oikeassa paikassa, Rotko sanoo.
Rotko toivoo, että erilaiset ihmisryhmät olisivat tulevaisuudessa paremmin edustettuna kirkon päätöksenteossa.
– Kirkolliskokouksessa on edustajina aika yksipuolinen joukko kirkon jäseniä. Iällisesti edustajat painottuvat tiettyyn suuntaan. Moni on aika korkeasti koulutettu, Rotko selittää.
– Nuoret ja nuoret aikuiset ovat heikosti edustettuja kirkon päätöksenteossa, ja minä haluan olla osaltani muuttamassa tilannetta. Toivon, että joku nuori voisi katsoa, että jos Iidakin pärjää tuolla, minäkin uskallan asettua ehdolle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolmannes kirkolliskokousedustajista tukee eheytyshoitoja vastustavaa kansalaisaloitetta – joukossa viisi piispaa
AjankohtaistaAllekirjoittajien mukaan seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eivät ole ulkopuolelta muokattavia asioita, vaan osa ihmisen sisintä.
