Moni turvapaikanhakija vetoaa uskonnolliseen vainoon – joukossa kristityksi kääntyneitä, Jehovan todistajia ja Gülen-liikkeen jäseniä

Moni turvapaikanhakija vetoaa uskonnolliseen vainoon – joukossa kristityksi kääntyneitä, Jehovan todistajia ja Gülen-liikkeen jäseniä

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on laskussa. Viime vuonna jätettiin 2 467 uutta turvapaikkahakemusta.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on laskussa. Huippuvuotena 2015 Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mutta vuonna 2019 uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin enää 2 467. Jos mukaan lasketaan uusintahakemukset, viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta. Ennen vuotta 2015 vuosittainen hakijamäärä oli noin 3 000–4 000.

Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Venäjältä ja Turkista.

Useat turvapaikanhakijat vetoavat uskonnolliseen vainoon. Maahanmuuttovirasto ei tilastoi uskontoa turvapaikkaperusteena, mutta tulosalueen johtaja Anu Karppi esittää asiasta arvionsa.

– Valtaosa niistä turvapaikanhakijoista, jotka vetoavat uskontoon perustuvaan vainoon, kertovat kääntyneensä islamista kristinuskoon, Karppi sanoo.

Kristinuskoon kääntyneet turvapaikanhakijat tulevat pääasiassa Irakista, Afganistanista ja Iranista.

– Vuosien 2017–2019 aikana arviolta yli 1 200 afganistanilaista ja irakilaista turvapaikanhakijaa on vedonnut vainon perusteena siihen, että on kääntynyt kristityksi Suomessa.

Karpin mukaan islamista kristinuskoon kääntyminen tuotiinkin useimmiten esille vasta, kun turvapaikanhakija jätti uusintahakemuksen tai valitti aiemman hakemuksensa käsittelystä.

– Uusintahakemuksissa kuitenkin vedotaan tällä hetkellä aiempaa vähemmän aivan uutena perusteena kristinuskoon kääntymiseen. Jonkin verran on myös hakijoita, jotka vetoavat uusintahakemuksissaan ateismiin, Karppi kertoo.

Valtaosa niistä turvapaikanhakijoista, jotka vetoavat uskontoon perustuvaan vainoon, kertovat kääntyneensä islamista kristinuskoon. - Anu Karppi

Kaikki vainoon vetoavat kristityt eivät ole käännynnäisiä, vaan joukossa on Irakissa ja Iranissa vanhastaan eläviä kristittyjä. Myös bahai- ja yarsan-uskontoihin kuuluvat sekä zarathustralaiset ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa vedoten uskonnolliseen vainoon.

Venäläisistä turvapaikanhakijoista moni haki turvapaikkaa sen vuoksi, että he kuuluvat Jehovan todistajiin. Venäjä kielsi Jehovan todistajien toiminnan vuonna 2017, ja venäläiset Jehovan todistajat ovat kertoneet joutuneensa kidutetuiksi.

– Venäläisten Jehovan todistajien turvapaikkahakemusten määrä tosin laski verrattuna vuosiin 2018 ja 2017, Karppi sanoo.

Usein uskonnolliseen vainoon vetoavat turvapaikanhakijat vetoavat myös poliittiseen vainoon. Esimerkiksi turkkilaisen Gülen-liikkeen kohdalla rajaa uskonnon ja politiikan välille on vaikea vetää. Kyseessä on turkkilaisen imaamin Fethullah Gülenin ymprillä pyörivä uskonnollis-poliittinen liike. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan syytti liikkeen jäseniä vuonna 2016 yritetystä vallankaappauksesta.

– Gülen-liikkeeseen liittyy uskonnollinen tausta, mutta liike on ensisijaisesti poliittinen. Selkeää eroa onkin mahdoton tehdä, Karppi kertoo.

– Viime vuonna turkkilaisista Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista lähes kaikki ovat vedonneet vainon perusteena siihen, että he kuuluvat Gülen-liikkeeseen tai että heidät yhdistetään siihen.

Tarkennus 22.1. kello 8.20: Jutussa luki aiemmin: "Viime vuonna turvapaikanhakijoita tuli eniten Venäjältä ja Turkista." Lauseeseen on lisätty sana "uusia".

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi