– Turvapaikka-asioissa on viime kädessä kysymys oikeudesta elämään, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.
Sisäministeri Maria Ohisalo: ”Kaikki turvapaikanhakijat eivät ole saaneet oikeudenmukaista kohtelua”
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan hallitus aikoo parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Maahanmuuttoviraston maatiedon päivittäminen linjaan YK:n suositusten kanssa on työn alla.
Kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan palautus Iraniin käynnisti Suomessa keskustelun turvapaikanhakijoiden uskonnonvapaudesta ja oikeusturvasta. Suomalaiset kirkonjohtajat, muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma, kritisoivat yhteisessä kannanotossaan turvapaikanhakijoiden palautuksia vaaran keskelle. Myös entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) otti asiaan kantaa hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Kirkko ja kaupunki pyysi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr) vastauksia aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
Hallitusohjelmassa todetaan, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on tarkoitus parantaa. Sen mukaan samalla pidetään kiinni palautuksista, mutta ”perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja aiotaan kunnioittaa”. Millaisia ongelmia on ollut?
– Viime hallituskaudella turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin lukuisilla muutoksilla. Turvapaikkamenettelyn ongelmat ovat tutkitusti olleet moninaisia: niitä on ollut esimerkiksi turvapaikkapuhuttelujen laadussa ja tulkkauksessa. Erityisen ongelmallisina on pidetty heikennyksiä hakijoiden oikeusavussa. Tämän vuoksi kaikki hakijat eivät ole saaneet oikeudenmukaista kohtelua.
– Hallituksen tavoitteena on parantaa hakijoiden oikeusturvaa palauttamalla valitusajat normaaleiksi ja mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Valmistelu on käynnissä, mutta tänä vuonna lakimuutoksia ei vielä ehditä saamaan aikaan.
– Maahanmuuttovirastossa päivitetään myös parhaillaan useita linjauksia ja ohjeita. Tarkoitus on esimerkiksi saada maatietokäytäntö linjaan YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa ja panostaa lapsen edun parempaan arvioimiseen.
Julkisuudessa on ollut esillä iranilaisen turvapaikanhakijan Sardarin tapaus. Hänen katsottiin voivan elää Iranissa ”matalan profiilin kristittynä”. Hänet pidätettiin Iranissa. Toimittiinko tässä oikein? Mitä tapahtuneesta seuraa?
– Ministerinä en voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Suomea sitova, perustuslaissakin oleva palautuskielto on ehdoton. Jos sen osoitettaisiin rikkoutuneen, olisi tämä hyvin vakava paikka oikeusvaltiollemme.
Saamiemme tietojen mukaan Sardarin tapauksesta vedottiin myös suoraan teihin sisäministerinä. Miten ministeri voi puuttua yksittäisiin tapauksiin?
– Olen tutustunut vetoomukseen ja kiitän sen tekijöitä. Ministerillä ei ole toimivaltaa yksittäisissä asioissa puuttua siihen, miten Maahanmuuttovirasto hoitaa tehtävänsä. Mutta ministeri on viime kädessä vastuussa siitä, että hallinnonala toimii asianmukaisesti. Yksittäistapauksien kautta voi välittyä tärkeää tietoa niistä ongelmista, joita menettelyssä on. Tältä pohjalta menettelyä voidaan parantaa ja oikeusturvaa vahvistaa.
Kirkko ja kaupungin tietojen mukaan Suomesta on palautettu kymmeniä muslimista kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita maihin, joissa kääntymisestä voi seurata syrjintää, pahoinpitelyjä, kidutusta ja jopa kuolema. Pitäisikö päätösten seurauksia arvioida tarkemmin?
– Suomessa pitää voida luottaa siihen, että hakijat saavat tarvitsemansa avun ja järjestelmä kohtelee heitä oikeudenmukaisesti. Paras tapa ehkäistä turvapaikanhakijoiden oikeuksien loukkauksia on parantaa oikeusturvaa ja varmistaa, että asian käsittely on laadukasta heti alusta lähtien. Juuri tähän hallitus panostaa.
Yksittäistapauksien kautta voi välittyä tärkeää tietoa niistä ongelmista, joita menettelyssä on.
– Maria Ohisalo
Usein päätösten taustalla on uskonvakaumuksen aitouden arvointi. Maahanmuuttovirasto itse sanoo, että se on vaikeaa. Suomalaiset kirkonjohtajat toteavat yksimielisessä kannanotossaan, että ”uskontoasioihin erikoistuneiden, kokeneiden asiantuntijoidemme ääntä ei huomioida riittävästi turvapaikkapuhutteluissa tai hallintoelimissä”. Millä tavalla kirkkojen asiantuntemusta kuullaan, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa aiotaan parantaa?
– Oikeusturvan kannalta on olennaista, että vakaumuksen arviointia tekevät henkilöt on koulutettu riittävästi. Sillä voidaan osaltaan varmistaa, että kokeneiden asiantuntijoiden lausunnot otetaan asianmukaisesti huomioon. Kirkoilla on vakaumukseen liittyvissä asioissa arvokasta asiantuntemusta, jonka huomioimisella voidaan edistää oikeusturvan toteutumista. Haluan omalta osaltani kehittää vuoropuhelua kirkon kanssa.
Millä tavalla se, että turvapaikanhakijalta vaaditaan täällä Suomessa aktiivista uskonelämää ja toisaalta palautettu voisi elää ”matalan profiilin kristittynä” sopii länsimaiseen käsitykseen uskonnonvapaudesta?
– Uskonnonvapauteen kuuluu ihmisen oikeus ilmaista vakaumuksensa ja elää suhteessa muihin ihmisiin tavalla, joka vastaa ja toteuttaa hänen vakaumustaan. Uskonnonvapaus on perustuslaissa turvattu perusoikeus ja sen toteutuminen on varmistettava tämän mukaisesti.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa on selvitysten mukaan ollut vakavia puutteita, niin lakimiesten tasossa, avustajien käytössä kuin tulkkauksessa. Miten taataan se, että lopullista päätöstä odottavat hakijat eivät joudu kärsimään aiemmin tehdyistä virheistä?
– Tämä kysymys on noussut esiin myös ministeriön teettämässä selvityksessä ja on työn alla. Yhtenä keinona on alentaa uusintahakemusten tutkimiskynnystä.
Turvapaikanhakijoiden tukijat ovat vaatineet erityisesti Afganistaniin tehtävien pakkopalautusten keskeyttämistä. Ainakin ennen viime vaaleja tätä mieltä ovat olleet monet vihreät ja heitä äänestäneet. Mikä on nykyinen arvionne Afganistanin tilanteesta ja sinne tehtävistä palautuksista?
– Olen syvästi huolissani Afganistanin turvallisuustilanteen kehittymisestä ja seuraamme sitä jatkuvasti. Maalinjausten päivittäminen linjaan YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa on paraikaa työn alla.
Onko jotain, mitä pidätte aiheen kannalta tärkeänä?
– Turvapaikka-asioissa on viime kädessä kysymys oikeudesta elämään. Osa turvapaikanhakijoista on joutunut kärsimään tutkimuksin osoitetuista oikeusturvaongelmista. Nämä ovat oikeusvaltion ongelmia. Meidän on turvattava se, että jokainen ihminen saa asianmukaisen käsittelyn hänelle elintärkeissä asioissa.
– Viime vuosina on tehty useita päätöksiä, joilla on vaarannettu ihmisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutumista. Hajottaminen on helpompaa kuin rakentaminen. Asioiden korjaaminen vie valitettavasti aikaa. Suunta on selvä: tämä hallitus painottaa hakijoiden oikeusturvan parantamista ja oikeusvaltion vaalimista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma ja joukko muita kirkkojen johtajia vetoavat uskonnonvapauden puolesta vastaanottokeskuksissa
AjankohtaistaTiedossa on tilanteita, joissa seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia on estetty pääsemästä tapaamaan oman uskonnollisen yhteisönsä muualta tulleita jäseniä vastaanottokeskuksiin, vetoomuksessa kerrotaan.
.jpg)
